Aloittelijat ›

Terse!
 
Minkälaisia kokemuksia muilla on soittamisen uudestaan löytämisestä?
 
Ite aloitin kitaroinnin joskus 13-14v ikäisenä, soittelin vuoden/pari säännölisen epäsäännöllisesti, jonka jälkeen koko harrastus unohtui ~8 vuodeksi. Tuon 8 vuoden aikana koskin kitaraan ehkä 10 kertaa..
Nyt on taas into löytynyt uudestaan, kun on käyty kaverin kanssa silloin tällöin rämpyttelemässä ja viimeisen parin viikon ajan on ollu käsittämättömät motivaatiot soitella kitaraa. Ko. into kulminoitui viime viikolla siihen, että ostin uuden kitaran vanhan Epiphöönin SG:n seuraks. Siitä asti on tullu soitettua joka päivä tuntikaupalla.
 
Tuntuu, että näin hieman vanhempana tuota kärsivällisyyttä löytyy ihan erilailla juttujen treenaamiseen. Teininä tais lopettaa hommat heti, kun joku siisti riffi tms. ei sujunu =)
 
Mites muut? Onko harrastuksen uudelleen aloittamisesta tullut mitään? :)
 
P.S. ja pahoittelen mahdollista turhaa spämmäystä.. asiaa on varmasti käsitelty ennenkin. Eipähän vaan tyhmä hakemalla löytänyt :/
 
- AjA

Semmosta se on, innostus tulee ja menee. Itse tosin olen ollut innostunut "putkeen" jo vuodesta 2001, sitä ennen olikin sitten joku 4 vuotta taukoa.

Aloittelin kanssa joskus 80-luvulla akustisella Landolalla ja sitten oli Rocky-sähkis,mutta silloin kersana en päässyt yksittäisten sävelien näppäilemistä pidemmälle.Rockyn myin sitten ja ostin basson tilalle,landola on vielä jäljellä, mutta välillä en koskenutkaan moneen vuoteen,mitä nyt bassoa joskus pompottelin. Nyt aloitin vuodenvaihteessa uudestaan kitaransoiton opettelun,tosin aikaa ei koskaan tahdo olla tarpeeksi.Toistaiseksi olen lähinna voimasointuheavy-tasolla,mutta koetan myös opetella muita juttuja silloin tällöin. Vapaa-ajasta kilpailee myös viulun ja kiippareiden opettelu,rumpujenkin taakse istun vähäksi aikaa aina treenikämpällä käydessä...Pahenpi hurahtaminen siis :)

Ekan kitaran hommasin 20-vuotiaana. En oppinut sitä heti soittamaan, joten se jäi nurkkaan keräämään pölyä reiluksi viideksi vuodeksi. Nyt aloitin taas reilu vuosi takaperin soittelemaan aivan erilaisella innolla. En nyt tiedä, kuinka hyvin soitto vieläkään sujuu mutta ainakin minä viihdyn hyvin kitaran kanssa. Ja kun yksin elelee niin ei kukaan häiriinny rämpyttelystäni. Tiedä sitten jos tämä tilanne vielä muuttuu jossain vaiheessa.

Aloitin kitaroinnin joskus 9-10 vuotiaana. Noin vuoden soitin melko aktiivisesti ja sitte soittointo katos pariksi vuodeksi. Siinä välis oli semmosia viikkoja kesällä, jonka aikana soitto kiinnosti ja loppui. Mut tuos elokuus 2005 heräs soittointo ja siitä asti on soittointo jatkunu.

Itse olin tuossa välissä noin 15 vuotta soittamatta ja kuuntelematta musiikkia. Nyt on n. 4 vuotta ollut kitara ja levyt aktiivisessa käytössä. No työ ja perhe (3 lasta) vaatii kyllä veronsa, mutta kyllä sitä päivittäin musiikin kanssa tulee vähän puuhasteltua. Toivoisin, että olisi enempi aikaa soitella.

Joo, 80-90 taitteessa tuli soiteltua. Oli bändiä sun muuta ja kyllähän se oli nuorena aika koomistakin toi soittaminen, ja nyt on tullut soiteltua kitaraa joku 6 vuotta taas. Biisejä on kertynyt aika lailla ja jotenkin toi kitaran soitto on nyt vanhempana jotenkin maltillisempaa ja järkevämpää kuin nuorena kun jaksaa ajatella mikä se soitin kitara on. Eihän tässä enään miksikään S.Vai:ksi kehity, mutta eipä tarvisekkaan, sillä jotenkin on löytynyt oma tyyli.

Itse sain ekan kitaran 7 vuotiaana, ja kun kukaan ei opettanut niin innostus loppui kai aika nopeesti ja kitarakin meni säpäleiksi
... 18 vuotiaana aloitin uudestaan ja sillä tiellä olen yhä. (soittoura jatkui jo tosin noin 14 vuotiaana, mutta rummuilla)