Kitarat: akustinen ›

Mulla on Harley Bentonin elektroakustinen kitara. Yli 1,5 vuotta se on mulla jo ollut, ja merkistä huolimatta on oikeasti yllättävän hyvä akustinen kitara. Ongelmana kuitenkin on kitaran elektroniikka, jostain syystä esim. PA:n läpi soitellessa ala-E:ltä ei saa mitään ääntä kuulumaan, eli vaikka soittaisin ala-E:ltä kuinka korkean tai matalan äänen, ei silti PA:sta kuulu periaatteessa yhtään mitään. Viritysmittari kuitenkin ottaa aivan mainiosti ala-E:n signaalin.
 
Mikäköhän tähän auttaisi?
 
Itsellä ollut 3kpl Harrikan elektroakustisia ja kaikissa oli sama ongelma, joku kieli soi mikin kautta helvetin kovaa, joku pihisi ihan olemattomasti. Yhdestä yritin sitä piezoa asetella paremmin mutta ihan turhaan.
Joten vaihtoehdot taitaa olla: mikkisysteemin vaihto tai oikean elektroakustisen osto.

Hykerryttävä ajatus muuten tuo kopan kylkeen sahattava kaikuaukko. Aprillipäivään on pitkä aika, joten vakavastihan se on otettava.
 
http://www.alcarruthluthier.com/guitars/portedClassical.htm
http://www.alcarruthluthier.com/guitars/corker.htm
http://www.tejagerken.com/Article_Folder/soundholes.html

Nuo offset soundhole -akustiset ovat kyllä mielenkiintoinen tapaus. Kesällä kokeilin McPhersonin kitaroita ja varsin maukkaat soundit oli. Lisäksi kitaran kannen ja kaulan välinen "liitos" on mielenkiintonen. Tai, ei siinä edes ole sitä, kaula on irti kannesta. Ainoa osa, joka näin ollen on kannessa kiinni on talla. Pitäisi kuuleman mukaan parantaa kannen värähtelyä ja sitä kautta soundia.
 
http://mcphersonguitars.com/activea.asp

Itsellä ollut 3kpl Harrikan elektroakustisia ja kaikissa oli sama ongelma, joku kieli soi mikin kautta helvetin kovaa, joku pihisi ihan olemattomasti. Yhdestä yritin sitä piezoa asetella paremmin mutta ihan turhaan.
Joten vaihtoehdot taitaa olla: mikkisysteemin vaihto tai oikean elektroakustisen osto.
 
Juu, pitääpä katsella mitäs ton kanssa tekis.
 
Yllättävää kyllä (merkkiin viitaten), toi on akustisena tosiaan oikein hyvä. Kulkee mukavasti mukana missä vaan ilman että tarvii pelätä kolhuja, mutta silti pitää vireen mukavasti, soi ihan hyvin ja tatsikin on ihan ok. Hinnan huomioon ottaen ei kyllä ollenkaan hullumpi kitara, tuo elektroniikka tosiaan kusee vaan.

Nuo offset soundhole -akustiset ovat kyllä mielenkiintoinen tapaus. Kesällä kokeilin McPhersonin kitaroita ja varsin maukkaat soundit oli. Lisäksi kitaran kannen ja kaulan välinen "liitos" on mielenkiintonen. Tai, ei siinä edes ole sitä, kaula on irti kannesta. Ainoa osa, joka näin ollen on kannessa kiinni on talla. Pitäisi kuuleman mukaan parantaa kannen värähtelyä ja sitä kautta soundia.
 
Samaa mieltä. Tuossa on kahdella tapaa paranneltu ainakin teknisesti sointia tavalliseen akustiseen verrattuna: Kaula on irti kannesta ja kaikuaukko hyvällä paikkaa. Olen varma että tuollaisella offset soundhole sijoituksella saadaan vielä joskus paremmin voluumia ja sointia kitaroista, kun joku keksii täydellisen ja toimivan tukirakenteen kyseiseen malliin. Akustinen, jossa olisi kaikuaukko sekä kaulanvieressä joko ylhäällä tai alhaalla, että sivuportti, toisi soundin suoraan soittajan korvaan ja projisoisi sen myös eteenpäin. Ihmiset ovat vain hyvin konservatiivisia ja ulkonäkö, makumieltymysten muuttamiseen menee aikaa ja siitä syystä se perinteinen reikä keskellä on jäänyt standardiksi josta harvoin livetään. Minusta olisi eteenkin sellaisten valmistajien, jotka eivät tee kokopuisia tai muuten aivan huippulaatuisia akustisia, syytä tarkastella voisiko pelkästään kaikuaukon paikkaa muuttaamalla saada kitarasta enemmän soundia kuin rakenne ja koko antaisi olettaa. Itseasiassa, Ovation on juuri toteuttanut tämän konseptin jo aikoja sitten...

Itseasiassa, Ovation on juuri toteuttanut tämän konseptin jo aikoja sitten...
 
Totta, heidän mallit tarjoaa yllättävän hyvän soundin ottaen huomioon että koppa on kantta lukuunottamatta tehty lasikuidusta. On siellä myös akustisia ihan kokolasikuitisella rakenteella. Enemmänhän ne ovat tarkoitettu soitettavaksi PA tai vahvareitten läpi, mutta silti akustinen sointi on yllättävän hyvä. Etenkin 12-kieliset versiot ovat asiallisia.
 
Vielä niistä McPherson-kitaroista. Ulkonäöllisesti ne on erittäin hienoja. Viimeistely ja puut näyttävät todella hienoilta. Ainoa "haittapuoli" joidenkin mielestä voi olla kitaran moderni ulkonäkö. Minulle ainoa haittapuoli on hinta.

Olen samaa mieltä, että hyvät ovationit ovat yllättävän hyväkuuloisia kitaroita. Yllätyin itse positiivisesti kun ensimmäisen kerran soitin. Silti, valitsisin kokopuisen kitaran aina enemmin akustiseen soittoon. Akustisissa kitaroissa on vielä paljon parantamisen varaa, koska parhaimpina kitaroina pidetään 20,30-luvun Martineita ja 30,40-luvun Gibsoneita. Näiden rakenne tai tukirimoitus ei ollut suuren tutkimustyöntulos, vaan pidemminkin evoluution. Tämä evoluutio ei ole valitettavasti jatkunut kuin yksittäistekijöiden toimesta ja siksipä kaikkea mahdollista hyötyä ei akustisista vielä saada irti. Noin teoreettiselta kannalta olisi mahdollista tehdä akustinen kitara joka soisi yhtä lujaa kuin Marsunippu ja sähkökitara. Käytännössä tietenkin tämä ei tule koskaan olemaan mahdollista, mutta äänenlaatua ja voimakkuutta pystytään jo nykyjään parantamaan paljon. Joukko kitaran valmistajia osaa tehdä identtisiä kopioita edellämainituiden kitaroiden kanssa, jotka soivat jo uutena yhtä hyvin. Jotkut pitävät tämä myös haittapuolena, koska muutaman vuoden jälkeen kitara voi soida jo liian lujaa/herkästi/bassovoittoisesti, koska puut kuivuessaan ja vanhetessaan alkavat resoinda entistä paremmin. Eli, myöskään välttämättä kehitystä ei tarviste jatkaa.

Akustisissa kitaroissa on vielä paljon parantamisen varaa, koska parhaimpina kitaroina pidetään 20,30-luvun Martineita ja 30,40-luvun Gibsoneita. Näiden rakenne tai tukirimoitus ei ollut suuren tutkimustyöntulos, vaan pidemminkin evoluution.
 
Moni kitaranrakentaja /-korjaaja pitääkin 30-luvun Martineita kaikkien aikojen parhaina akustisina, nimeenomaan työnlaadun suhteen. Työnjälki oli erinomaista johtuen vanhoista käsityötekniikoista ja kovasta ammattitaidosta. Toisaalta näitäkin kitaroita vaivasi mm. intonaatio-ongelmat ja kiinteä kaularauta (tai sen puute) aiheutti ongelmia erilaisten kielten ja olosuhteiden kanssa.
 
E: Oli muuten kesä- tai heinäkuun Acoustic Guitarissa hyvä juttu vanhoista vintage kitaroista ja nykyisistä valmistajista jotka tekevät kitaroita 30-50 -lukujen spekseillä.

Moni kitaranrakentaja /-korjaaja pitääkin 30-luvun Martineita kaikkien aikojen parhaina akustisina, nimeenomaan työnlaadun suhteen. Työnjälki oli erinomaista johtuen vanhoista käsityötekniikoista ja kovasta ammattitaidosta. Toisaalta näitäkin kitaroita vaivasi mm. intonaatio-ongelmat ja kiinteä kaularauta (tai sen puute) aiheutti ongelmia erilaisten kielten ja olosuhteiden kanssa.
 
Hommasin alkukesästä kitaran yhdeltä tälläiseltä valmistajalta, joka tekee identtisiä kitaroita ulkonäöltään ja soundiltaan tuon aikakauden kitaroiden kanssa. Sen lisäksi että soundi oli todennäköisesti alkuperäisten veroinen, niin kitarassa oli intonaatio-ongelmia ja kaularauta ei toiminut (vaahterakaula ja säätövara oli loppu, eli kaula täysin suora, mutta kaularaudasta pystyi vain kiristämään). Voit lukea lisää asiasta, ketjusta "Takuukorjaus jenkeissä", löytyy alempaa...
 
Parhaat valmistajat ottavat parhaat piirteet vanhasta ja käyttävät uusia ja parempia keksintöjä toisissa kohdin. Monet laittavat kaularaudan sijasta kaulaan grafiittitankoja, jotka on keveitä ja sitkeitä. Ei tarvita kaularautaa ja kitarasta tulee kevyempi ja se soi paremmin. Itseasiassa kaularauta syö paljon kitaran ääntä, mutta haluaisin silti sellaisen jokaiseen kitaraan ja mielummin kahteen suuntaan toimivan. Luin juuri jostain, että Gibsonin 30-luvun akustisten tukirimoitukset vaihtelevat hyvinkin paljon. Tämä johtuu juuri siitä ammattitaidosta, jota tuolloin oli. Pelkkää puukantta taivuttelemalla työntekijä pystyi määrittelemään miten paljon pitää scallopoida rimoja, jotta kitara soisi maksimaalisesti. Sinäänsä hyvissä nykyisissä tehdaskitaroissa ei näin yleensä tehdä. Kaikki kitarat ovat samanlaisesti rimoitettu, eikä niihin ole suhtauduttu yksilöllisesti. Tämä johtuu kustannustehokkuudesta ja ammattitaidottomuudesta. Linjalla kitaroita kasavaat huonopalkkaiset ihmiset, joilla ei ole todellista kokemusta soitimista. He voivat tietää miten tietty työnvaihe tehdään hyvin, mutta kokonaiskuvan puuttuminen jää usein uupumaan.

Nyt tuli tämmonen mega kysymys, että mitä eroa on fender squier teleacoustilla ja fender telecoustilla?

Oli muuten kesä- tai heinäkuun Acoustic Guitarissa hyvä juttu vanhoista vintage kitaroista ja nykyisistä valmistajista jotka tekevät kitaroita 30-50 -lukujen spekseillä.
 
Tämä?
http://www.acousticguitar.com/article/164/164,7054,FEATURE-1.asp

Huomenta :)
Otin eilen el.akustisen seinältä, soittelin, testailin ja löysin kermaisen soundin (kyllä, luit oikein: Harley Bentonista :) )
Ongelma vain on se, että action on luokkaa wanhat Landolat (if you know what i mean), joten mites saisin HB:n actionia matalammaksi, että olisi mukavampi soittaa?
Kiitos.
 
E: Jos nyt haluat tietää miten kermainen soundini syntyi, niin näin: HB->Bad Monkey->PA

http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=37726301
 
Elikkä jos tuo linkki nyt toimii,niin mitä mieltä olette ostamastani kitarasta 12-vuotiaalle ensisoittimeksi?

Löytyisikö mistään ääninäytteitä akustisille? Tiedän tiedän, pitäisi kiertää kaupat ja soittaa jokaista kitaraa mikä tielle sattuu. Ja akustisen nauhoittamiseen vaikuttaa mikrofonit, kielet, soittotyyli yms. mutta jotain suuntaa antavaa tietoa voisi saada.

Löytyisikö mistään ääninäytteitä akustisille? Tiedän tiedän, pitäisi kiertää kaupat ja soittaa jokaista kitaraa mikä tielle sattuu. Ja akustisen nauhoittamiseen vaikuttaa mikrofonit, kielet, soittotyyli yms. mutta jotain suuntaa antavaa tietoa voisi saada.
 
Niin millaista suuntaa antaa tietoa mahdollisesti haluat, koska kuten itsekin sanot, vaikuttaa tuo edellä mainitut seikat hyvin paljon? Yleisesti voisi sanoa, että kansimateriaali vaikuttaa eniten soundiin, sitten pohjat ja sivut ja sitten kaula. Gibsonilta löytyi ainakin aikaisemmin soundinäytteitä, mutta ne oleet minusta hirveän ihmeellisiä. Kyllä sun pitäisi jaksaa vaan mennä sinne kaupaan asti käymään. Toinen tapa on se, että jos löydät joltain levyltä hyvältä kuulostavan akustisen, niin otat selville millä siinä soitetaan...

Löytyisikö mistään ääninäytteitä akustisille? Tiedän tiedän, pitäisi kiertää kaupat ja soittaa jokaista kitaraa mikä tielle sattuu. Ja akustisen nauhoittamiseen vaikuttaa mikrofonit, kielet, soittotyyli yms. mutta jotain suuntaa antavaa tietoa voisi saada.
 
Mikrofonivertailuja enemmänkin kuunnelleena huomasin, että eräällä laatumikillä kitara kuulostaa huonolta, toisella laatumikillä se kuulostaa erittäin hyvältä. Noihin ääninäytteisiin en voisi itse suhtautua yhtään minkäänlaisella vakavuudella. Valitettavasti.
 
Ja mitä Harley-Bentonin actioniin tulee, lykkyä tykö. En tiedä kuinka moni soitinkorjaajakaan noita huoltelee, on ratkaisut välillä sellaisia ettei yksinkertaisesti uskalla.

Nyt kun on tullut uusi sarja yamaha apx- kitaroista, niin hinnat ovat tippuneet melkein 200€. Onko laatu laskenut todella paljon vai onko tehty jotain ihmeitä?

Löytyisikö mistään ääninäytteitä akustisille? Tiedän tiedän, pitäisi kiertää kaupat ja soittaa jokaista kitaraa mikä tielle sattuu. Ja akustisen nauhoittamiseen vaikuttaa mikrofonit, kielet, soittotyyli yms. mutta jotain suuntaa antavaa tietoa voisi saada.
 
Gibsonilla on ihan ok klipit. Jos ei muuta niin ainakin saa pientä suuntaa erilaisten koppien vaikutuksen soundiin. Klipit on siellä sivun alalaidassa.
 
http://www.gibson.com/AboutUs/Downloads/

Olettekos kokeilleet materiaaliltaan erilaisia tallapinnejä (bridge pins, mikä onkaan valtionvirallinen nimi näille)? Selailin tuossa muutamaa AG magia ja näin mainoksia tälläisista. Oli kuulemma sustain ja soundi muuttunut. Onko ihan huuhaata vaiko totta? Kuitenkin kyseessä on osa, joka on kitaran ja kielten välissä.
 
Mikälie sitten paras materiaali näihin? Luu, muovi, puu vaiko joku muu?