Lyriikka ›

Aamun valo sattuu
miksi nousisin ylös
jos astun ovesta
unelmat katuu
 
Onko kaikki tässä
mietin kun rööki palaa
tuijotan kattoon
tervan kellastamaa
 
Kadut täynnä ihmisiä
en ole yksi niistä
olen voimaton kohtamaan
arkipäivän
 
Aamun valo sattuu
Miksi nousisin ylös
Jos astun ovesta
unelmat kaatuu
 
voinko joskus vielä
olla ihminen ihmiselle
tunnenko koskaan muuta
kuin tunteettomuuden
 
Öisin kävelen pimeässä
kädet tyhjissä taskuissa
tunnen vapaan tuulen
vaikka en osaa lentää
 
Mistä saisin syyn
aamulla hymyillä valolle
avata oven ja lentää
olla kuin ihminen
 
Aamun valo sattuu
Miksi nousisin ylös
Jos astun ovesta
unelmat kaatuu