 Pnctocn
25.09.2006 17:31:49 | |
|---|
pennin nallekarkki. "kun on isot pussit, on kiva pussailla" |
 Velli
25.09.2006 17:32:38 | |
|---|
En nyt ehkä noinkaan menisi sanomaan.. Itse ostin joitakin kuukausia sitten tokain straton jostain 80-luvulta 350€. Kaveri on juuri ostamassa miltei samanlaista n.400€
Juu no en noista stratokopioista tiedä, mutta Les Paul-kopiot ainakin ovat todella kiven alla ja alle 1000€:n niitä ei juurikaan myynnissä näy. Siis niitä 80-lukulaisia. |
 joukov
25.09.2006 17:33:57 (muokattu 25.09.2006 18:43:42) | |
|---|
Jos haluaa esim. '70-'80 luvun Tokain tai muun vanhemman japanilaisen kitaran niin pitää vain tuntea oikeat ihmiset ja varmasti löytyy valinnanvaraa eli noihin löytyy erikoistuneet myyjät nykyään. Lompakossa pitää vain olla silloin katetta jos alkaa kyselemään.
Tokai-väärennöksiä löytyy jo paljon, varokaa rikollisia ja tarkistakaa kunnolla soittimet ennen ostamista. "Paul Stanley: Live To Win - 10/10" |
Dr. Muff
25.09.2006 17:58:05 | |
|---|
En nyt ehkä noinkaan menisi sanomaan.. Itse ostin joitakin kuukausia sitten tokain straton jostain 80-luvulta 350€. Kaveri on juuri ostamassa miltei samanlaista n.400€
Kandee olla aika tarkkana jos on ostamassa 80-luvun alun Tokai stratokopsuja (siis Goldstareja). Se lapa muuttui euroopassa vasta hiljakkoin ja väärinkäsityksiä voi syntyä kun tokairegistry yksiselitteisesti ajoittaa myöhemmätkin kitarat vuodelle 1984. Jenkeissä nääs lapa muuttui jo 1985. Vaan eipä noi silti täällä Suomessa kovin kovissa hinnoissa ole mitä nyt olen seurannut. Joskus kaihoisasti muistelen myymääni 80-luvun alkupuolen Stratoa. Oli nitroa, patinaa, oksidoitumista ja hyvät mikit. Oivoi. I read the internet, I know what's going on. - Axl |
 Rypsolisti
25.09.2006 19:20:34 | |
|---|
|
Pertsi
25.09.2006 21:38:55 | |
|---|
USA:n CPI-indeksillä laskettuna 3650 rahalla vuonna 1986 oli sama ostovoima kuin 6790 rahalla vuonna 2006. |
Guildfinger
25.09.2006 22:02:45 | |
|---|
USA:n CPI-indeksillä laskettuna 3650 rahalla vuonna 1986 oli sama ostovoima kuin 6790 rahalla vuonna 2006.
Kuulostaa järkeenkäyvältä ei niin pro taloustieteilijälle. Kelpo työkalu vertailuun. |
apuri
25.09.2006 22:26:32 | |
|---|
|
Tuota olen kyllä aina vähän ihmetellyt, että mihin noiden japsi-squiereiden kysyntä perustuu. Onko puissa tai osissa jotain eroa uudempiin japsi-Fendereihin vai onko tuo Squier nimi lavassa jokin tae korkeammasta laadusta tässä tapauksessa?
Mä ostin aikanaan vm. '83 JV-Squier Vintage '62:n käytettynä h. 1700 mk vuonna 1990. Uutenahan tuo oli maksanut ovh:n mukaan n. 3000 mk. Eli hinta oli pudonnut normaaliin tapaan, kuten käytetylle kuuluikin. Ulkoisesti kärsineitä taisi saada halvemmallakin. Olin tykästynyt noihin Squiereihin jo kun ne tuli markkinoille, mutta ei rahat/Fazerin myyntipolitiikka riittäneet silloin kaupantekoon asti. Ostoperusteena oli hyvät käyttöominaisuudet eli blues-rockin soittoon asiallinen peli opiskelijan budjetilla. JV-Squierilla ei tuolloin ollut mitään erityistä hohdetta ja uudet mallit oli lähes huonoimmillaan.
Squiereissa on osien suhteen hieman vaihtelua, mutta esim. ne alkuperäiset mikit on Made In Usa Fenderit ja heikkotehoisuudestaan huolimatta (ja juuri siksi) muodostavat hyvin soivan kitaran kanssa oivan kokonaisuuden, johon ei välttämättä ainakaan nykyisten halvimpien japsimallien osalta päästä. Tässä JV:ssäkin taitaa olla lehmusrunko, vaikka myös leppä- ja saarni-runkoja on liikenteessä. Vaan hyvin soi...
Toisaalta mulla on nykyisin myös 2003 mallin japsi Blue Flower Strato (käytännössä 50's malli), josta tykkään kovasti. Myös se on hyvin viimeistelty ja kauniisti soiva lehmusrunkoinen perus-strato, kuten Japanin Fendereiden tapana on. Tosin kuumien Fenderin Tex Mex-mikkien kanssa luonne poikkeaa täysin tuosta JV:stä. Vaan toisiaan hyvin täydentävät. Hinta oli Saksan poistomyynnissä 444 €. Saas nähdä mikä on JV:n ja Blue Flowerin hintasuhde kymmenen vuoden päästä.
Toki, eihän monessa muussakaan tuotteessa hinnat ole mitenkään järjellä perusteltavissa. Eikä kyllä tarvikaan.
Onhan se vähän hassua, että JV-Squierit on samoissa hinnoissa kuin Ameriikan mallit, mutta soittamista vartenhan nämä on. Eli ei se merkki, vaan se laatu. Tuskin Pantse Syrjäkään sattumalta on edelleen Squierin räplääjä, kuten "vuonna '85". Toisaalta ne Eppujen alkuaikojen 70's Fenkut on kadonneet kuvioista... "When I was stone blue, rock & roll sure helped me through" Dave "Lonesome" Peverett/Foghat |
 Bee-äf
26.09.2006 12:11:40 | |
|---|
Tuskin Pantse Syrjäkään sattumalta on edelleen Squierin räplääjä, kuten "vuonna '85". Toisaalta ne Eppujen alkuaikojen 70's Fenkut on kadonneet kuvioista...
Tuossa on vähän sitä, että keikkamuusikot tarvii hyvän pelin, mutta ei niin kallista, että sitä tarvis kassakaapissa pitää.
Esmes J. Karjalainen lopetti oman 50-luvun Telensä käytön keikoilla, kun sen arvo nousi pilviin. Mites sellaisen uskallat jättää takahuoneen nurkkaan sekunniksikaan? With one foot in yesterday and the other in tomorrow you end up peeing all over today. |
Lonesome