Tanssimusiikki ›

Nii-i, maailma on epäoikeudenmukainen!
 
Samaa tapahtuu kaikilla aloilla, päivittäin, ympäri maailmaa. Alaiset innovoivat, johtoporras kuorii kermat ja kehut.
 
Menestystä voidaan mitata monella mittarilla, mutta bändin/artistien kohdalla levymyynti, yleisön kerääminen keikkapaikoille ja soittomäärät radiossa ovat melko aukoton mittari. Eivät kylläkään mittari hyvästä urasta, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä mittari menestyksestä.
 
Niin...turha kenenkään on luulla että minä täällä kärvistelen jossain katkeruudessa tyyliin että miksen minä ......päin vastoin. Minulla ei ole yhtään ikävä tien päälle takaisin, mutta tuo mennyt aika on tuonut minulle niin paljon hienoja muistoja ja todella,tarkoitan todellisia ystäviä joita ei saa monesta muusta ammatista.
Toin vain ilmi sen seikan mikä on totta ja mitä monet eivät sano ääneen.
Suurin osa noista "tähdistä" ei ole sen kummallisempia kuin muutkaan. On vain sattunut sopivaan saumaan levy tms. Tässä kohdassa jo pitkän tien kulkenutta ammatti ihmistä asia alkaa "korpeemaan".
Minulle riittää ja riitti se mitä tein. Tein työni ja teen edelleen hyvin ja tunnollisesti, joskun vähän liiankin tunnollisesti. Se aiheutti välillä unettomia öitä kun olin soittanut hieman pieleen tai ilta muuten vain ei ollut mitenkään suuri "spektaakkeli".
En ole katkera menestyjille sillä silläkin on hintansa. Nykyään tiedän mitä on heittää setti ja lähteä pois. Saman matkan siinä joutuu ajamaan ja odottelutunnit on ihan yhtä pitkät.
Tarkoitukseni oli tuoda julki se että osa kavereista tekee kymmeniä vuosia pyyteetöntä työtä ja sitten tulee joku tai jotkut ja keräävät maineen ja kunnian oltuaan tien päällä vain pienen murto-osan tuosta ajasta. Saatetaan tulla työpaikkaan ja vähän ehkä "elvistelläkin". Se alkaa ottaa pattiin pitkän tien kulkenutta muusikkoa tai mitä tahansa muuta työn ammatti ihmistä. Kyllä näitäkin on nähty ihan tarpeeksi.
Tämä oli asiani tärkein pointti, on se sitten kuinka epäreilua tahansa.