Rummut: rumpukamat ›

Joku keskustelu taisi olla humalassa soittamisesta, mutta mitenkäs se soitto taittuu kohmelossa? Itselläni meni eilen vähän ilta pitkäksi ja tänään oli treenit. Kauhulla odotin että mitähän mahtaa soittamisesta tulla, kun aiemmat kokemukset eivät ole olleet kovinkaan miellyttäviä
 
Nyt oli tilanne kuitenkin jotenkin kummallinen kun soitto kulki ihan pirun hyvin, tuntui että kaikki onnistuu. Nauhaltakin tuota vielä kuuntelin niin eipä se kuulosta ollenkaan pahalta ainakaan omasta mielestä.En ymmärrä oikein miten näin pääsi käymään.
 
Ainut oli vaan että hikeä virtasi ämpärillisen verran mutta muuten homma toimi.
Onkos muilla minkälaisia kokemuksia kyseisestä aiheesta?

Saman olen huomannut, pienessä darrassa soitto sujuu kaikkein parhaiten. :D

Joskus ollut helvetillistä.... joskus taas ihan ok.
Nyt tosin viides viikko täysin pisaraton, eli eipä oo tullu juovukkeessa saatikka darrassa soiteltua.
Krapulassa oon huomannut et kädet on yleensä aika "tukossa".

Miksei ne ota DNA-mainokseen rumpalia: Mullon ihan kaamee kapula...
 
Tsori vähän aiheesta ohi.

Rumpujen soitto ja alkoholi ovat samalla tasolla, kuin liikunta ja rumpujen soitto. Jokainen ajatteleva ihminen päättää näiden yhteen sopivuuden. Minulle "kohmelo" ei tuo parempaa suoritusta. Näitä "olotiloja" ei mielestäni voi yhdistää RUMPUJEN SOITTAMISEEN.

Minulla tuo rumpujen soittaminen vähentää kankkusta. Kankkunen ei paranna suoritusta.

Nyt oli tilanne kuitenkin jotenkin kummallinen kun soitto kulki ihan pirun hyvin, tuntui että kaikki onnistuu. Nauhaltakin tuota vielä kuuntelin niin eipä se kuulosta ollenkaan pahalta ainakaan omasta mielestä.En ymmärrä oikein miten näin pääsi käymään.
 
Ainut oli vaan että hikeä virtasi ämpärillisen verran mutta muuten homma toimi.
Onkos muilla minkälaisia kokemuksia kyseisestä aiheesta?
 
Mulla on samanlaisia kokemuksia niistä parista kerrasta, kun olen krapulassa rumpuja soittanut. Mun teoria on se, että krapulassa jotenkin jumittaa vain yhtä asiaa (ts. pystyy keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan) ja jos se on soitto, niin se kulkee. Kaikkein helvetillisintä on muuten laittaa luureista tulemaan klikkiä kun on krapula. Varsinkin jos se on sellainen kimeä piippaus. En suosittele.

Kun kuuntelee klikkiä muutaman vuoden, sitä ei ole.
Edit: no, löysätään vähän. Onhan se mukava, jos klikin soundia pystyy muokkaamaan mieleisekseen ;).

Yleensä ei oikein luista soitto darrassa. Ja vaikka luistaakin, niin tuntuu siltä että kunto olisi heikentynyt ihan järkyttävästi, ekan biisin jälkeen meinaan sellanen olo ettei jaksa enempää. Mutta, harvemmimpa minä darrassa sinne setin taakse istun.

Pari keikkaa olen vetänyt krapulaisena ja hyvin on onnistunut, paremmin kuin usein täysin selvinpäin. Neljän biisin mittaisen demon olen nauhottanut kauheassa kankkusessa ja hyvältä kuulostaa vielä jälkeenpäin kuunneltuna.

Jeps, muistan kerran kun vedin yhen biisin narulle darrassa. Helvetti sehän meni parhaiten sen aikasista otoksista!

Opiskelemaan hakiessa vedin kunnon hönöt edellisiltana ja seuraavana aamuna oli aika epätodellinen olo pääsykoesoitossa (väsymys ja ei ollut varma alkaako oksettaa). Hyvin se kuitenkin meni. Oli mukava soittaa ja pääsin jopa sisään.

Joku keskustelu taisi olla humalassa soittamisesta, mutta mitenkäs se soitto taittuu kohmelossa? Itselläni meni eilen vähän ilta pitkäksi ja tänään oli treenit. Kauhulla odotin että mitähän mahtaa soittamisesta tulla, kun aiemmat kokemukset eivät ole olleet kovinkaan miellyttäviä
 
Nyt oli tilanne kuitenkin jotenkin kummallinen kun soitto kulki ihan pirun hyvin, tuntui että kaikki onnistuu. Nauhaltakin tuota vielä kuuntelin niin eipä se kuulosta ollenkaan pahalta ainakaan omasta mielestä.En ymmärrä oikein miten näin pääsi käymään.
 
Ainut oli vaan että hikeä virtasi ämpärillisen verran mutta muuten homma toimi.
Onkos muilla minkälaisia kokemuksia kyseisestä aiheesta?
 
Ei hyvä. Tarkkuus kärsii. Koko illan soittaessa tahtoo väsymys iskeä. Nuorempana jotenkin krapulassa oli helpompaa. Vanhemmiten, en krapulassa keikalle mene.

Ei mulla ainakaan darrassa soittamisesta tule juuri mitään. Tai siis teknisesti tulee mutta fiilistä ei ole ollenkaan. Pari keikkaa rapulapäissään on tullut vedettyä eikä se ollut yhtään kivaa.

Krapulassa soitto luistaa joskus yllättävän hyvin. Liekö syynä sitten matalat odotukset, vai todellinen onnistuminen.
 
Sitä paskaa saa kyllä hikoilla ulos aika huolella.
 
Sama. Krapula lähtee (melkein kokonaan) muutaman tunnin todella intensiivisellä treenillä. Hyvä piestä eilisillan pirut irti. Ja krapulassa, vaikka nyt fyysisesti ei ihan parhaimmillaan olekaan, tuntuu "krapulaherkkyys" vaikuttavan soittoon positiivisesti. Siis sama asia kun se, että musiikki kuulostaa darrassa helvetin paljon paremmalta, jopa ylimaalisen mahtavalta paikoitellen.
 
Voi tosin myös liittyä mataliin tai olemattomiin odotuksiin. Kun sitten soitto sujuukin kaikesta huolimatta hyvin, on ns. liekeissä siitä.

Minulla tuo rumpujen soittaminen vähentää kankkusta. Kankkunen ei paranna suoritusta.
 
Soittaminen karkottaa hieman minunkin kankkustani. Koska soittaminen on pääasiassa miellyttävää puuhaa ja siihen joutuu keskittymään jossakin määrin, ehkäpä elimistö kehittää endorfiinia ja adrenaliinia...

Soittaminen karkottaa hieman minunkin kankkustani. Koska soittaminen on pääasiassa miellyttävää puuhaa ja siihen joutuu keskittymään jossakin määrin, ehkäpä elimistö kehittää endorfiinia ja adrenaliinia...
 
Krapulassa nimenomaan testosteronin eritys lisääntyy. Siksi on " virtaa" enemmän. Tämä myös aiheuttaa sen voimakkaan tarpeen lähestyä vastakkaista sukupuolta pariutumis ja suvunjatkomielessä.

Krapulassa nimenomaan testosteronin eritys lisääntyy. Siksi on " virtaa" enemmän. Tämä myös aiheuttaa sen voimakkaan tarpeen lähestyä vastakkaista sukupuolta pariutumis ja suvunjatkomielessä.
 
Aaa! Mielnkiintoista. Tuota olenkin joskus pohtinut. Se varmaan selittää senkin, että krapulapäivinä naama on ihan karvainen vaikka kuinka olisi ajellut edellispäivänä, hoh! Mutta asiaan: joskus soitto kulkee, joskus ei. Useimmiten kuitenkin on ihan hyvä fiilis, jaksaa hyvin ja luovuuskin tuntuisi olevan jos ei nyt ihan huipussaan mutta korkealla kuitenkin. Verenpaine saattaa olla aika korkealla ja hikoiluttaa, ja nämä asiat tietysti luo sellasen sydänkohtausta odottavan nihkeän ja likaisen olon, mutta riittävästi pitää vettä juoda ja vähän kahvia ni siitähän se helpottuu. Ja hauskaa on aina! Krapulassahan on aina parasta käydä kavereiden kanssa pitsalla ja nauraa kontrolloimattomasti vitun tyhmille jutuille, ja voi pojat jos vielä pääsee soittamaan rokkia! Tulispa jo sunnuntai.

teillä ei ole ollut kunnon krapulaa, jos rumpujen soitto darrassa tuntuu mukamas kivalle.
 
se on yhtä helevettiä.