| Aihe: Bonnie "Prince" Billy | |
|---|
|
Bonnie "Prince" Billy alias Will Oldham on jälleen ajankohtainen. Viime yönä Conanissa ja uusi levykin on ilmestynyt näinä päivinä. Conanin katsoin, mutta arviota en uskalla vielä laittaa, koska täytyi katsoa niin hiljaisella (Vaimo nukkui), etten kunnolla kuullut. Mutta tallensin sen boxille, joten katsotaanpa päivällä sitten muutamaan kertaan. Niin, ja uutta levyä ei ainakaan täällä pohjoisessa vielä levykaupoissa näy. Onko kukaan vielä hankkinut?
Itse ostin Master and Everyonen ja I See a Darknesin kesällä Helsingin reissun tuliaisina Keltaisesta Jäänsärkijästä kun ne oli siellä Midprizenä!
Jos se ei svengaa, se ei ole minkään arvoinen. (Duke Ellington) |
|
http://www.dragcity.com/bands/bonnie.html |
|
Conanin katsoin, mutta arviota en uskalla vielä laittaa, koska täytyi katsoa niin hiljaisella (Vaimo nukkui), etten kunnolla kuullut.
Ilmeisesti se laulu pidetään tarkoituksella niin hijaisella, ettei sitä ainakaan Pekka Puurokorva erota. Sama juttu myös itse levyllä.
And the beer I had for breakfast wasn't bad, So I had one more for dessert. |
|
Bonnie "Prince" Billy alias Will Oldham on jälleen ajankohtainen. Viime yönä Conanissa ja uusi levykin on ilmestynyt näinä päivinä.
Hyvä veto oli Conanissa. Tuon äijän tekemisissä on aina jotain sellaista mystistä, tulee tunne että ollaan nyt jonkun suuremman äärellä :)
Nyt-liitteessä oli joku vuosi sitten ihan kiva juttu:
http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1076153551711
Kattavaa Will Oldham -tietoutta, triviaa ja tilastoa on myös täällä:
http://users.bart.nl/~ljmeijer/oldham/
Oma biisisuosikkini äijältä on Joya -levyltä löytyvä "O Let It Be", tosin sitä on vähän hankala nykyään kuunnella. Tuli aikanaan masennuttua ja alkoholisoiduttua vuosi yhdessä asuntolassa jumalan selän takana ja tuo biisi toimi silloin soundtrackina niin usein, että se vie vielä nykyäänkin niihin samoihin epämukaviin fiiliksiin. Mutta jumalainen biisi jokatapauksessa.
Suosittelen myös tsekkaamaan Will Oldhamin & Rian Murphyn "All Most Heaven" EP:n. Yleensä tahtoo EP:t ja sinkut jäädä hyllyntäytteeksi, mutta tuossa on 20 minuuttia täyttä asiaa, 4 täydellistä biisiä.
"One good thing about music, when it hits you, you feel no pain." (Bob Marley) |
|
I see a darkness on mielestäni kaikkien aikojen neljänneksi paras levy. Aivan tajuton mestariteos. Tässä kiva arvio levystä: http://www.pitchforkmedia.com/artic … onnie_Prince_Billy_I_See_a_Darkness |
|
I see a darkness on mielestäni kaikkien aikojen neljänneksi paras levy. Aivan tajuton mestariteos. Tässä kiva arvio levystä: http://www.pitchforkmedia.com/artic … onnie_Prince_Billy_I_See_a_Darkness
Kaveri tyrkki väkisin Bonnie Princeä meikäläiselle lainaan. Se aina löytää noita tyyppejä jostain. Ja juuri tuo levy. Kuuntelin sitä työ-yönä autossa kaikessa hiljaisuudessa. Masennuin ihan vitusti. Helvetin hieno levy. Death to everyone on reipas veto.
Kaikkea muutakin Oldham-kamaa se keräilee, missä vähänkin ollut äijä mukana.
On kyllä kova jamppa. Näyttää vähän eriltä mitä musiikillisesti on kyllä.
76uy65t745t76tg |
 nro5
25.09.2006 13:17:26 | |
|
I see a darkness on parhautta. Muut kaverin levyt ovat menneet vähän ohi. Uutta en ole vielä kuullut. |
|
Nyt on tällä pojalla semmoinen meininki, että vaikka ollaan täysin persaukisia ja rahattomia, niin tilataan mielialaan sopivaa kunnon singer/songwriter-tavaraa. Sitä kunnon musiikkia siis.
Laitoin kyselyitä levyliikkeisiin jo Joseph Arthurin uudemmasta, Tilasin Damien Ricen molemmat levyt, ja nyt kutittelee tämä Bonnie Prince-poika senverran vahvasti, että kertokaas vähän tunnelmianne levyistä. "I see a darkness" on kehuttu jo itsenikin taholta, lähinnä noista muista kiinnostaisi tietää. "The Letting Go" jotenkin kiinnostaisi, vaikka en tiedä levystä paskaakaan.
76uy65t745t76tg |
|
Kun ei vastattu sekunnissa, niin laitoin 5 Bonnie-pojan levyä tulemaan, myös Superwolfin. Teidän vika.
76uy65t745t76tg |
|
Anttilan alelaarissa on muuten ainakin Oulussa pyörinyt tuota "Greatest Palace Musicia". Hintalapussa luki 10,95e, mutta kassalla hinta oli vitosen!
"One good thing about music, when it hits you, you feel no pain." (B.Marley) |
|
Kun ei vastattu sekunnissa, niin laitoin 5 Bonnie-pojan levyä tulemaan, myös Superwolfin. Teidän vika.
Oliko Ease down the road mukana? Kannattaa tsekata myös.
Ei se ole vika. Se on ominaisuus.
Romantikkoitkijät #1 |
|
Oliko Ease down the road mukana? Kannattaa tsekata myös.
Tietysti oli.
En odota että muut ovat Darknessin kaltaisia mestariteoksia, mutta saapahan ainakin sanoa että on äijältä useampi levy.
Kertokaa nyt mietteitänne miehestä ja hänen levyistään, perhana.
76uy65t745t76tg |
|
No perhana, hieno mies, mutta en ole edes yrittänyt pysyä herran julkaisujen tahdissa. Herran kynästä irtoaa niin paljon materiaalia, että tällainen semi-innostunutkin kuulija putoaa kärrystä ihan alkumetreillä. Kerran oon nähnyt keikalla. Ihan parhautta oli se... Mutta kotona ei tule juurikaan kuunneltua, siltikään... |
|
Kuuntelin sitä työ-yönä autossa kaikessa hiljaisuudessa. Masennuin ihan vitusti. Helvetin hieno levy.
Hehehehe, tämä jotenkin huvitti. |
|
Hehehehe, tämä jotenkin huvitti.
Joo, tuosta onkin jo aikaa mutta muistan kyllä. Kaveri tuputti levyä lainaksi, niin otin sitten vastahankaisesti. Loistavaksi levyksihän se osoittautui, mutta kun siinä apeana ajeli yöllä yksin autoa kun levy soi, niin masentui yllättäen niin että meinasi pää räjähtää. Oli se kyllä hauskaa. Sitten kun olisin vaihtanut levyä, niin vaihtoehtona olisi ollut Matthew Ryan, mikä ei sekään kovin pirteitä levyjä tee.
76uy65t745t76tg |
|
Nyt on Letting go:ta ainakin kuunneltu senverran että uskaltaa sanoa jotain. Pidän vähintään yhtä hyvänä kuin Darknessia, joten helvetin kova levy kyseessä. Melkein tippaa tulee silmään ja välissä tuleekin. Strange form of life lienee maailman paras biisi. Aivan tajuttoman kova jätkä tuo Oldham. Jos diggailette äijää yhtään, niin ostakaa ihan miettämättä "The Letting go"-albumi. Melkein jo luuli ettei tällaista enää tehdä.
Seuraavaksi pitää tutustua Superwolfiin ja Ease down the roadiin. Ottanee nekin aikansa.
76uy65t745t76tg |
|
Nyt on Letting go:ta ainakin kuunneltu senverran että uskaltaa sanoa jotain. Pidän vähintään yhtä hyvänä kuin Darknessia, joten helvetin kova levy kyseessä. Melkein tippaa tulee silmään ja välissä tuleekin. Strange form of life lienee maailman paras biisi. Aivan tajuttoman kova jätkä tuo Oldham. Jos diggailette äijää yhtään, niin ostakaa ihan miettämättä "The Letting go"-albumi. Melkein jo luuli ettei tällaista enää tehdä.
Seuraavaksi pitää tutustua Superwolfiin ja Ease down the roadiin. Ottanee nekin aikansa.
Ease down the road oli minulle ensimmäinen varsinainen kolahdus - se ei varsinaisesti ole ns. helppo levy, se vain alkoi puhutella varsin nopeasti. Muut ovat vaatineet enemmän aikaa avautuakseen. Olen tässä juuri (vuoden työn jälkeen) päässyt kaveriksi Master and everyone -levyn kanssa.
B"P"B:n levyihin ei oikein voi suhtautua kevyesti, ne tapaavat vain luimistella ohi kädet taskuissa jättämättä itsestään minkäänlaista vaikutelmaa tai muistikuvaa jollei niihin kiinnitetä erityistä huomiota. Varsin vaativia kavereita ovat.
Letting go voisi lähteä mukaan levykaupasta tänään. Kiitos rohkaisusta ;-)
Ei se ole vika. Se on ominaisuus.
Romantikkoitkijät #1 |
|
Ease down the road oli minulle ensimmäinen varsinainen kolahdus - se ei varsinaisesti ole ns. helppo levy, se vain alkoi puhutella varsin nopeasti. Muut ovat vaatineet enemmän aikaa avautuakseen. Olen tässä juuri (vuoden työn jälkeen) päässyt kaveriksi Master and everyone -levyn kanssa.
B"P"B:n levyihin ei oikein voi suhtautua kevyesti, ne tapaavat vain luimistella ohi kädet taskuissa jättämättä itsestään minkäänlaista vaikutelmaa tai muistikuvaa jollei niihin kiinnitetä erityistä huomiota. Varsin vaativia kavereita ovat.
Letting go voisi lähteä mukaan levykaupasta tänään. Kiitos rohkaisusta ;-)
Näin itsekin ajattelen, että ei ne suoraa iske takaraivoon. Mutta jättävät olon, että pitää kuunnella ja koittaa päästä tunnelmaan mukaan. Taustamusiikkina tutustumisvaiheessa ei välttämättä kyllä napsahda.
Hae Letting Go vaan, et pety yhtään. Siinä on mukavasti pari kolme biisiä, jotka tarttuvat tukasta kiinni ja laittavat kuuntelemaan loppuakin levyä.
Master and Everyone soi läpi äsken. Ei napsahtanut, mutta odotellaan. Nyt alkaa Ease down the road.
76uy65t745t76tg |
|
Master and Everyone soi läpi äsken. Ei napsahtanut, mutta odotellaan. Nyt alkaa Ease down the road.
Jokos kolahtaa?
Onko tullut tsekattua B"P"B:n versiota Puff The Magic Dragonista? Tyttöystävä mainitsi kuulleensa sen radiosta, tunnisti ensin laulajan, sitten biisin. Minähän marssin levykauppaan ostamaan levyä, nimipäivälahjaksi hänelle (tilaushommiksi meni mutta onnistui kuitenkin). Äänitteen nimi on Songs for the young at heart, Tindersticksin laulajan Stuart Staplesin kokoama lastenlaululevy, itse Staples hönkii pari biisiä ja muutama muukin mielenkiintoinen artisti on haalittu mukaan.
Ei se ole vika. Se on ominaisuus.
Romantikkoitkijät #1 |
|
25.6 Tavastia, Helsinki
26.6 Klubi, Tampere |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
