Narrina Amorin
-----------------
Niin paljon oon aikaani saanut
kuunsiltoihin kuluttaa
Kauniiden sanojen jonoja laittaa
hunajaa lauseina valuttaa
On täytynyt sytyttää kynttilöitä
oon viinejä latkinut lavoittain
Keskusteltu on kesäöitä
pidelty käsiä kahdestaan vain
Mut kuitenkaan
en sinulta saa
Taidenäyttelyt kaikki on käyty
kierretty putiikit Pariisin
Ja vieläkin päätäni huimaa
kun mietin tornia Eiffelin
Kitaratunteja tusinan verran
et’ serenaadia soittamaan
voisin tulla sun ikkunan alle
rakkaudestani mä laulamaan
Mut kuitenkaan
en sinulta saa
Kyllä sydän saa rajunkin miehen
omaksi haamukseen muuttumaan
Rakkauden raitilla kun puolitiehen
aina matkansa katkeaa
Iltaisin tuskassa kuuta mä huudan
pellenä, narrina Amorin
Rakkautta vannoin ja maata palvoin
taas minä kaikkeni yritin
Mut kuitenkaan
en sinulta saa
Mut kuitenkaan
en sinulta saa Tämähan maistuu aivan paskalle. Ja lisäksi tässä on joku outo sivumaku. |
Miten mulle aina tulee mieleen tällä palstalla, että jos ei sanoitus nyt ole täynnä verta, kuolemaa, belsebuubeja ja keskiaikaisia sotakirveitä, niin se sopisi Martti Servon esitettäväksi? Niin tälläkin kertaa. Täähän oli ihan hauska teksti, mutta kuitenkin aika kiltti. Herättää mietoa sympatiaa biisin "päähenkilöä" kohtaan, mutta tokko puristanee kenestäkään irti härskejä röhönauruja. Ehkä vähän enemmän semmoista hienovaraista rivoutta peliin? Jos jätetään aihepiiri syrjään, niin toimivaa ja hyvää kielenkäyttöä tässä oli.
Jos tämä levytettäisiin, niin luultavasti se jakaisi mielipiteet kahtia. Osa porukasta varmaan funtsisi, että "it`s funny because it`s true" (itse lukeutuisin tähän kastiin) ja toinen osa tuumisi jotta "antakaa nyt joku sille pillua, että se lakkaisi määkymästä". Lowriding appeals to bad dudes. |
niko
Jani The Rock
Himpi