Rummut: rumpukamat ›

Olin kerran katsomassa keikkaa, jossa oli aiemman bändin rummut. pulsen setti, bassari työnnetty täyteen (ja ihan oikeasti Täyteen) peittoja, siinä ei ollut toista jalkaa ja etutomien sisällä oli sohvatyynyt "tuomassa soundiin tasaisuutta."
 
-Jemo

Tää on kyllä kumma juttu, että pitkäänkin, jopa levyttävässä bändissä soittava rumpali saattaa vedellä mikkihiiriasetuksilla tomit 45 asteen kulmassa mahdollisimman kaukana toisistaan. Ride myös 45 asteen kulmassa niin korkealla, kuin ylimmäinen crash on minulla yleensä ja virvelissä iso kulma tai niin alhaalla kun telineestä saa. Ja lopuksi pedaali siten, että nuijan kokonaisliikerata on kolme senttiä ja jouset niin kireällä kun saa.
 
Miksei jotkut vaan suostu asettelemaan niitä rumpujaan siten, että ne ovat ergonomisesti ja helposti soitettavissa? Kaverilla oli vähän samaa vikaa ja soiteltuaan minun setilläni muutamat treenit innostui heti "oikeaoppisesta" asettelusta, ihmetteli että miten tämä soitto voi näin helppoa ollakaan ja sen jälkeen onkin kaverin oma setti ollut huomattavasti paremmin aseteltu.
 
Onko se vaan siitä kiinni, että ei paremmasta tiedä?

Onko se vaan siitä kiinni, että ei paremmasta tiedä?
 
Todennäköisesti on. Junnujen setit tuntuu usein olevan niillä asetuksilla, mihin ne ovat kaupasta tuotuna sattuneet asettumaan.

No rummut oli sinänsä varsin laadukkaat Yamaha 9000 -kannut muistaakseni, ainoa ongelma oli, että pöntöt oli aivan hervottoman isot, muistaakseni etutomi 14" ja lattiatomit 16" ja 18" ja lisäksi säätövaraa oli erittäin niukasti kun ympärillä oli hervottomasti ständejä enkä viitsinyt koko pakkaa pistää ihan uusiksi. Jos oisin 30 cm pitempi, ois varmaan sujunu hyvin, mutta meinasin vähä hukkua niiden taakse.

Onko se vaan siitä kiinni, että ei paremmasta tiedä?
 
Tai sitte joillain on erilaiset mieltymykset, tai tapa soittaa.. "Quod licet Jovi, non licet bovi"..
En ihan suoralta kädeltä kyllä katsois ihan hyvällä, jos joku tulee sanomaan "sulla on lattiatomit IHAN VÄÄRIN"..
On useampiakin tapoja kuin yksi asetella esim. etutomien kallistus, senpä vuoks ne on säädettävät, luulen.. =)
 
Niin tuo lause olis niinku "Mikä sopii Jupiterille ei sovi härälle"

En ihan suoralta kädeltä kyllä katsois ihan hyvällä, jos joku tulee sanomaan "sulla on lattiatomit IHAN VÄÄRIN"..
 
Juuei todellakaan. Kyllä sen soittajasta huomaa, onko se "kotonaan" siinä setissä. Junnuilla vaan joskus huomaa, että ne on kasvanu ulos siitä asettelusta. Ne on ihan mielissään, kun ne huomaa soittamisen tulevan helpommaksi muutamalla säädöllä.

Karmivin tapaus oli sokkona tuurauskeikalle lähdettyäni törmätä Mayan settiin, joss ei ollut kuin yksi peltistandi, lattiatomin jalat mustaa harjaterästä ilman tulppia, alakalvoja ei ollut ja lyöntikalvot olivat ihan finaalissa. Virvelin matto puuttui ja symbaalit olivat haljenneita halpiksia. Puhelimessa kerrottiin, että rummut on, tulet vain paikalle. Onneksi otin oman symbaalilaukun, clampilla kiinnitettäviä symbaalin puomeja ja virvelin mukaan. Pystyi edes hiukan pelastamaan tilannetta.

Valmiit rummut piti olla paikalla ja olikin: Pdp:n nätti setti - ihan uutuuden karhea.
 
Pyydettiin vain ottamaan omat pellit mukaan, pedaaliakaan ei olisi "puhelinraidertiedotuksen" tarvittu.
 
No, mukana pellit ja varuiksi DW5000. Tapanani on aina pitää pari hihatin yläpellin adapteria. Nyt paikalla oli vain puikko ja adapterini olivat toisaalla (amatöörimäistä). Illan muiden bändien rumpaleilla jokaisella sama juttu.
 
Kun saavuttiin paikalle kello 20, ei minkäänlainen musiikkikaupan tapainenkaan ollut auki. Tiesin yhden tuttavani asuvan kyseisellä paikkakunnalla ja tiesin myös, ettei tämä ollut musiikkimiehiä. Ajatellin kysyä kuitenkin kuulumisia 3 sekuntia ja sen jälkeen "satutko tuntemaan rumpalia".
 
Tuttavani vastasi, että naapurissa paukkuvat rummut juuri nyt. Käskin kiikuttaa luurin tuon rumpalin luo. Juttelin rumpalinalulle ja tämä polkaisi Soliferinsa käyntiin ja kiikutti adapterin keikkapaikalle.
 
Olen muistanut tätä rumpalinalkua mm. kymmenellä kapulaparilla. Bensasta hän ei viitsinyt pyytää mitään.
 
Kyllä hätä keinot keksii ja roudari porsaan kotiin ajaa!
 
Niin ja onhan Raffaellon terassillekin kiikutettu tänä kesänäkin taksilla studiolta ties mitä härpäkkeitä OMIIN rumpuihin. No kun muut roudasivat jne... lässyn lässyn.

Kyllä hätä keinot keksii ja roudari porsaan kotiin ajaa!
 
Niin ja onhan Raffaellon terassillekin kiikutettu tänä kesänäkin taksilla studiolta ties mitä härpäkkeitä OMIIN rumpuihin. No kun muut roudasivat jne... lässyn lässyn.
 
Se on se hra Murphy.. 8) No, onneks on/oli itelläkin noita tuttuja.. Nimittäin kyseiset jutut ei oo varmaan kenellekään jääneet täysin vieraiks, milloin on puuttunu sitä ja milloin tätä.. Onhan sitä tullut itekin joskus ojennettua "auttava käsi" rumpu- tahi muun bändikaman lainauksissa..
Tuosta haitsun yläpellinkiinnikkeestä.. yhden kerran kauan sitten oli myös tullu puute.. ja Mäkkaiverin patentilla mentiin sitte keikka. Onneks oli keikkapaikan yks järjestyksenvalvoja sähköasentaja, ja tullu töihin työmaa-autollansa. Laajasta valikoimasta kiinnikkeitä löyty sopiva, joka jesseteipillä ryyditettynä piti yläpellin hyvinkin paikoillaan..

amatöörimäistä on se, että lainasetin omistaja jättää sulle pelkän puikon. Yläpellin pidike kuuluu siihen ständiin, eikä minnekään muualle. Siksi ne myydäänkin yhdessä. Jos pidike puuttuu, vastuu ei missään nimessä ole vierailevan rumpalin.
 
Mutta joskus se vaan silti puuttuu ja jotain pitää keksiä, oli syy kenen vaan.

lainaseteistä ja pelleistä on kokemusta ja kerran oli lainassa koulun Taman rockstar setti joka on ihan junnu setti ja tomit oli ihan liian alhaalla ku soitti ja se vaikeutti vähä fillejen tekoon. Muuten ihan hyvä setti mutta ihan liian pieni ja ahdas! Pellit oli sitte Alphan 14" crash ja 20" power ride ku ei omia peltejä ollut mukana :/

Itselläni on käynyt sikäli hyvä tuuri, että en ole oikeastaan koskaan joutunut soittamaan millään Milleniumilla. Toki silloin tällöin sattuu kohdalle joku vähän kuraisempi setti. Mutta mitäs tuosta, omat spedut ja pellit on kuitenkin mukana niin kyllähän sitä vetää vaikka millä pöntöillä. Jos vaikka tomista on kalvo puhki niin eikun tomi mäkeen, soittaa sitä vähemmälläkin.
 
Se sen sijaan vituttaa jos itse roudaa rummut keikkapaikalle (no ei nekään mitään yber-high-endiä ole, mutta toimii) ja sitten jonkun toisen bändin rumpali aloittaa kitinän siitä esimerkiksi kun tämä etutomi on hänelle kaksi tuumaa liian iso tai että kun tomeja on vain kolme kun hän ehdottomasti tarvitsisi neljä.
 
Ja heitetään nyt loppukevennys:
 
Yhdellä keikalla oli sovittu että bändi X tuo bassokamat, ja me tuomme loput. Bändi X soitti ensimmäisenä, ja vedon jälkeen kertoivat että heidän basistinsa joutuu lähtemään ja vie bassokamansa mukanaan.
 
Me: -Mitä vittua, eikös sitä sovittu että te tuotte bassokamat?
Ne: -Niin kai, mutta lainaamisesta ei ollut mitään puhetta.
 
Ei ollut turpasauna kovinkaan kaukana. Tekisi mieleni mainita tämän bändin nimi mutta jätänpä sanomatta.
 
Oho, menipäs vähän offariks.

Kerran vein Sonorin Hiliten keikalle ja toinen bändi rukoili rumpusettiä lainaksi. "Kyllä se sopii, jos saamme soittaa ensin" - oli minun vastaukseni. Rumpali soitti seisaaltaan ja kynti kaikkiin lyöntikalvoihin hemmetin syviä monttuja. Viisi tomia ja virveli oli mukana, joten ihan mukava kustannus tuosta ilmaisesta lainasta tuli.
 
Ihan pian tuon tapahtuman jälkeen olimme keikalla, jossa Tehosekoitin oli avaamassa. Pojat eivät ymmärtäneet, kun en halunnut rumpujani lainata.

on se, että lainasetin omistaja jättää sulle pelkän puikon. Yläpellin pidike kuuluu siihen ständiin, eikä minnekään muualle. Siksi ne myydäänkin yhdessä. Jos pidike puuttuu, vastuu ei missään nimessä ole vierailevan rumpalin.
 
Mutta joskus se vaan silti puuttuu ja jotain pitää keksiä, oli syy kenen vaan.
 
Jeps jeps.. Mutta välillä sitä tapahtuu kaikenlaista.. Ja voipahan olla, vaikka kolmen bändin yhteis-vedossa, että joku kolleega viekin sen pidikkeen omien haitsupeltiensä mukana ehtien jo "paeta paikalta".. ;)
Ei hyvän tähen, tuossa muutamassa postauksessa jo noista setin rumpujen korkeuksista ja kulmista ollu puhetta.. mä olen ihan varma, että valmistaja on kaikki setit, jopa ne Traxit ja vastaavat varustanu erilaisilla säädöillä, joita toki voi siin liian lyhyellä roudaustauolla tahi, jos on tuuria, jopa ennen sitä vetoa, koittaa säädellä omien mieltymysten mukaisiksi.. 8)

Jos rummut on setattu ergonomisesti "oikein", ei säätöihin tarvitse juurikaan puuttua. Jollakin Erkinharjun setillä saattaisi tulla hankaluuksia kelle vain, mutta Weclin asettelulla kaikki kulmat on kohti lantionseutua ja silloin on helppo penkin korkeutta muuttamalla saada soittoasento kohdalleen.
 
Toki se haitsun paikka ja peltien korkeus ovat kovin yksilöllisiä, mutta itse en viitsi juurikaan toisen settiä lähteä muuttelemaan, koska on ihan tarpeeksi vaivaa kaveri nähnyt tuomalla settinsä muiden käytettäväksi. Yllättävän nopeasti sitä tottuu toisen settaukseen.
 
Tomitelineiden ja muidenkin kiinnitysten muistit auttavat saamaan asetuksen nopeasti takaisin, mikäli putkia vain pidennetään ja muisteihin ei tarvitse koskea.

Me: -Mitä vittua, eikös sitä sovittu että te tuotte bassokamat?
Ne: -Niin kai, mutta lainaamisesta ei ollut mitään puhetta.
Heh, samantyyppistä mutinaa on muistaakseni meilläkin päin käyty. Toinen perinteikäs, "meillä ois keikka tuutteko mukaan". Kamoja kun sovitaan alkaa homma kääntymään pikkuhiljaa tyyliin: "no ei meillä oikein ole kamoja ollenkaan".

Setit olleet yleensä jotenkuten soittokelposia mutta kaiken maailman keittiöjakkarat ym. viritykset ovat pistäneet ottamaan myös oman penkin keikkapakettiin...

Toki se haitsun paikka ja peltien korkeus ovat kovin yksilöllisiä, mutta itse en viitsi juurikaan toisen settiä lähteä muuttelemaan, koska on ihan tarpeeksi vaivaa kaveri nähnyt tuomalla settinsä muiden käytettäväksi. Yllättävän nopeasti sitä tottuu toisen settaukseen.
 
Tomitelineiden ja muidenkin kiinnitysten muistit auttavat saamaan asetuksen nopeasti takaisin, mikäli putkia vain pidennetään ja muisteihin ei tarvitse koskea.
 
Lähinnä ongelmaa mulla on tullu siitä, että joku (yleensä riden reuna) on paikassa, jossa ei pitäs mitään olla, seurauksena ollu joskus eriasteinen vekki kädessä ja vähän punasta väriä kalvoissa. Siis jos ihan muuttamatta toisen ständien asettelua käyttää. Mutta just noin, kyllä niihin toisten kattauksiin tottuu yllättävän lyhyellä aikaa, jos ei ne nyt mitkään "totally unorthodox" ole. Oma jakkara toki on mukava olla messissä, ettei kaikki oo vierasta..
Karmivimmat setit on sellaset, joista ei edes virittämällä saa "soivia" eli lähinnä kalvo-ongelma.. Toki, jos setissä on todella huonot pellit, ja on sanottu ettei kannata omia tuoda, eikä aina tosiaan viitsi, jos on vaan lyhkönen veto, on siitä soittofiiliksestä osa ainiaaks hävinnyt. Wokkipannuilla on koko heiveröistä soittaa.

toinen karmiva kokemus:
Josssain jameissa oli "sikakukkosen" (kaikki oululaiset tietää) setti. ..ttu ku siinä oli kireälle vedettey pedlin jousi. Basistiamme ei päästetty lavalle, kun se oli liian hyvä.
Terveisiä vaan ouluun.
 
kuka? mitkä rummut?
 
Juu, jos edes rummut saa tietoon, niin sen perusteella voisi päätellä kuka on kyseessä. Itse en tunne Oulusta kuin yhden Kukkosen ja se soittaa kitaraa. Tämän rumpalikaverin nimi ei tosin taida olla Kukkonen?