Joidenkin hautajaisten inspiroima väkerrys. Nimeä en ole keksinyt. Kommentteja, kiitos!
Suuria sanoja
vaikeita virsiä
arkun äärellä
vainajan vierellä
Kylmiä kyyneliä epävarmuudesta
Kenen rakasta olemme hautaamassa?
Kukkia kaikkien käsistä
kaikki samanlaisia
kuten yleensä
Kenen tulisi huutaa tuskissaan,
Kaatua arkun päälle makaamaan?
Yhteisiä muistoja
luvallisia poissaoloja
kuoleman katveessa
lopun tuomassa helpotuksessa
Hyvä näin
-hän eli kärsimyksessä
Hyvä näin
eikä kukaan tiedä missä
Hetki ilman suunnitelmia
täynnä vaivautuneisuutta
Nyt jonkun kuuluisi
itkusta hajota
Niin tekeekin lapsi,
nälkäinen puolivuotias
"Sääli tavata
näin ikävissä merkeissä",
kuulen hahmojen puhuvan
nurkissa pimeissä
"Otahan sinäkin tuosta,
unohdetaan ja puhutaan
joskushan jäämistö
muutenkin jaetaan" *dancing in the graves* |
 Jani The Rock
15.11.2003 15:41:28 (muokattu 15.11.2003 15:49:00) | |
|---|
Jumalauta, kun ei kukaan muu vaivaudu arvioimaan, niin minä arvioin sitten!
Tykkäsin erityisesti tuosta ensimmäisestä säkeestä. Siinä oli suuruuden aineksia. Muutenhan hautajaiset ovat kovasti mieleeni biisinaiheena (itse asiassa tämä sanoitus inspiroi meitsin tekemään tommosen horrorsurfrock-puoli -instrumentaalin nimeltä Rock`n Roll Funeral) mutta mieluiten noin kepeämmässä ja monsterimaisemmassa sävyssä...
Tosiaankin, tämä teksti tavoitti oivallisella tavalla juuri sen fiiliksen, jota itse olen maahanpanijaisissa kokenut. Se on tunnelmaa, jota ei missään muualla koeta. Vaikka ei olisi niin surullistakaan, niin silti olo on kuin nahkiaisella merrassa. Juuri samaa maailmalle vierasta jylhyyttä löytyi kummasti tästä tekstistä. Pidin etenkin tuosta ajatuksesta, että ainoa joka siellä hautajaisissa itkee, onkin lapsi joka ei edes tiedä missä ollaan ja mitä on meneillään.
On aika vaikea kuvitella sopivaa formua tämän toteuttamiselle - ainakaan sellaista, jonka itse haluaisin kuulla. Perinteinen kirkkourkukaava saattaisi olla aika korni. Jos jollekin Mana Mana -linjalle lähdettäisiin, niin sitten sanoihin tarvittaisiin enemmän jonkinlaista nyrjähtäneisyyttä. Lyriikkana hyvinkin tosi, mutta biisinä... ??? Lowriding appeals to bad dudes. |
 noir
15.11.2003 15:51:04 | |
|---|
Oikein oli mukavaa luettavaa. Tuli aivan omat hautuukokemukset mieleen. Tekstissä oli erityisen hyvä, ettei oltu haettu sellaista perinteistä tasarivistä loppusoinnullista massaa. Tässä pysyi mielenkiinto yllä loppuun saakka. Sitten hieman tekstiin..
Kenen tulisi huutaa tuskissaan,
Kaatua arkun päälle makaamaan?
Vähän häiritsi tuo arkun päälle kaatuminen. Ymmärrän kyllä, mitä sillä on haettu, mutta ilmaisu on hieman ontuva.
Yhteisiä muistoja
luvallisia poissaoloja
kuoleman katveessa
lopun tuomassa helpotuksessa
Hyvä näin
-hän eli kärsimyksessä
Hyvä näin
eikä kukaan tiedä missä
Ja tämä oli mielestäni todella hyvä säkeistö. Eritoten tuo luvallisia poissaoloja, joka tuo mieleen kaikki ne kerrat, kun ollaan oltu menossa, nykyisin kuollutta, tuttavaa katsomaan, ja sitten on itse sanonut, ettei ehdi.
Roch. Mä haluun sua - sulta ei kysytä. |
 valje
17.11.2003 16:47:18 | |
|---|
Kiitoksia kommenteista. En taas tästäkään tiedä olisiko siitä biisiksi, mutta varmaan sitten jos sitä hieman muokkailisi. Oli vaan kärttynen olo erään muistotilaisuuden jälkeen ja piti tyhjentää päätä paperille... *dancing in the graves* |
 kilju
20.11.2003 12:31:43 | |
|---|
Kyllä tuosta saisi loistavan biisin. Itse voisin kuvitella nuo sanat mahdollisesti hieman doomahtavassa ja monotonisessa biisissä, jokin melankolinen tapporiffi pitäisi olla mukana. Itsellänikin on tuollainen olo hautajaisissa. Ottaa niin helvetisti päähän ja vaikka haudattavaa ei olisi tuntenut ollenkaan niin jokatapauksessa se jähmeä surumielisyys tarttuu. "Minä sanon teille: täytyy vielä sisältää kaaosta voidakseen synnyttää tanssivan tähden."
-F.Nietzsche |
 Fuzzball
23.11.2003 10:51:58 | |
|---|
Lisätäänpä yksi teinix-kommentti...
Ensinnä tuli mieleen trio niskalaukaus..
Ei siis kelvotonta ollenkaan. "Avo jaloin kuljen sirpaleilla
itsetuntoni" |
