Aihe: Kokeneemmat, auttakaa!
1 2 3 4 5
Tasapaino
12.09.2006 16:58:19
Mutta siis. Onko nuo kirjoittamani skaalat oikein? Lainasin nimittäin suuri kitarakirja-kirjan (älyttömän hyvä teos, opin paljon uutta jo yhden illan lueskelulla) ja duuriasteikko oli kyllä samanlainen, molliasteikoit ei ja pentatoninenkin erosi hitusen siitä mitä ite oon tottunu sahamaan.
 
Tee nyt vaan niin, että kirjoitat niiden skaalojen nuotit ylös. Sillähän se selviää. Varsinkin kun Suuressa Kitarakirjassa on otelauta, jossa on kaikki nuotit merkitty.
Ora et labora.
Jucciz
12.09.2006 18:56:36
Edit: Kysymys vireistä: soitan aina peusvireellä, mutta nyt ajattelin opetella viisun, joka menee tämmösestä vireestä kuin F A# D# G# C C. onko jotain mitä pitäs huomioida ennenkun rupean virittämään? Katkeeko kielet helposti tässä vireessä / virittämisvaiheessa?
 
Ja mikäköhän peijakkaan vire se tämä on? Niinku kaikkia kieliä puolikas ylöspäin, mutta ohutta E:tä 2 kokosäveltä alaspäin. Sinänsä varmaan toimii normaalilla kielisetillä, mutta mitä musiikkia tämmöisellä soitetaan ja mikä idea on kahdessa C:ssä? :D
>-)))> #11
« Torilla rojua, osta! · Soitteluita »
Lesko
12.09.2006 19:08:11
mitä musiikkia tämmöisellä soitetaan
 
Olisko bändi nimeltä Placebo?
"Mitä takoittaa groove?" "Sen voi parhaiten selittää kahdella sanalla, Led Zeppelin "
professori
13.09.2006 10:43:20 (muokattu 13.09.2006 10:43:50)
Olisko bändi nimeltä Placebo?
Jep Placebostahan tässä on kyse.
 
Tee nyt vaan niin, että kirjoitat niiden skaalojen nuotit ylös.
 
Kokeilin tuota etsi-itse-skaalan-äänet - juttua ja tulin ainakin siihen tulokseen että esim. duuriskaalanhan voi soittaa vaikka miten monella eri tavalla, samat äänet löytyy kaikki suht läheltä toisiaan eri kieliltä. Pitääkö paikkaansa vai olenko taas urpoillut ihan väärin?
Tasapaino
13.09.2006 13:39:05
Kokeilin tuota etsi-itse-skaalan-äänet - juttua ja tulin ainakin siihen tulokseen että esim. duuriskaalanhan voi soittaa vaikka miten monella eri tavalla, samat äänet löytyy kaikki suht läheltä toisiaan eri kieliltä. Pitääkö paikkaansa vai olenko taas urpoillut ihan väärin?
 
Totta kai ne löytyy. Kun oktaavissa on 12 ääntä ja skaalassa 7, niin aika suuri osa otelaudasta peittyy yhdellä skaalalla. Yli puolet, näin osaan laskea jo lukion lyhyellä matikalla. Siitä sitten vain soittamaan. Ensin yhdessä asemassa, sitten hakemaan (mahdollisimman pian) ääniä eri puolelta otelautaa. Improvisoiden antaa palaa vaan.
Ora et labora.
Teemu K.
13.09.2006 20:13:56
 
 
Tässä duuri A:sta:
|--------------------------------------------5-6----|
|--------------------------------------6-8----------|
|----------------------------5-7-8------------------|
|-------------------5-7-8---------------------------|
|----------5-6-8-----------------------------------|
|---5-7-------------------------------------------|

 
Taitaapi olla näin:
E-----------------------------5-7-9-
H-------------------------7-9-------
G-------------------6-7-9-----------
D-------------6-7-9-----------------
A-------5-7-9-----------------------
E-5-7-9-----------------------------
Hei! Tos on paradoksi! Ei samas sointukulussa voi olla molli- ja duurisointuja! Siis niinku ilonen ei voi olla samalla surullinen! Mitäs sä meinaat?!
BigPapa
15.09.2006 09:07:44
 
 
Tai ehkä näin:
 
E-----------------------------4-5---
H-------------------------5-7-------
G-------------------4-6-7-----------
D-------------4-6-7-----------------
A-------4-5-7-----------------------
E-5-7-------------------------------
Kitaroita pitää soittaa.Ne tykkää siitä.
professori
19.09.2006 17:57:30
Jos luulit ymärtäväsi niin kysymys.
Mikä ääni on G-kielen 9. nauhalla? E
Entä D. kielen 7.nauhalla? A
 
Luulisin että tajusin, kiitos Zernobilly!
Tasapaino
19.09.2006 18:09:15
Professori, aloita jo ajoissa ajattelemaan enemmän sointuja, ja sointujen kautta asioita kuin skaalojen. Tuntuu että kitaristit eivät usein tajua soinnuista juuri mitään, mutta kaiken maailman asteikot osataan sahata ties miten päin. Ota nuotit heti hanskaan. Nuotit oppii oikeasti nopeasti, mutta niistä nopeasti soittaminen on toinen juttu. Opettele otelauta, ja nuotit sieltä. Jos osaat ja e ja a kielet (paksuimmat). niin niiden kautta opit muutkin. Esim.
 
Juu totta kai sointuja myös, mutta skaaloja tässä kysyttiin. Skaaloissa ja soinnuissa on se hyvä juttu, että käsi kädessä ne kulkee. Sointujen muodostuksesta kannattaa lukea Suuresta Kitarakirjasta, sehän ku sulla jo on, koska siellä se on selitetty niin laajasti, ettei kukaan täällä ikinä jaksa niin tarkasti selittää. Pidä vaan mielessä perusperiaate, että skaalasta saa soinnun, kun latoo terssejä päällekkäin. Esim: C-duuri -sointu: C,E,G (eli skaalasta C,D,E,F,G,A,H on otettu ensinnä C, sitten hypätty D:n yli, otettu E, sen jälkeen hypätty F:n yli ja otettu G. Eli jätetään aina yksi ääni välistä.)
Se ottaa ken ottaa ja joskus voipi ottaa kunnon shamanistisen kännin ja olla lähempänä esi-isiä, mutta silloin soittamiset voi sitten jättää muille.
kimurantti1
19.09.2006 19:03:00
Juu totta kai sointuja myös, mutta skaaloja tässä kysyttiin.
 
Skaalat ja soinnut ovat samaa asia. Soinnut ovat asian tarkastelemista rinnakkain, skaalat pituussuunnassa. Kun laajennat sointua (joka ei ole välttämätöntä, ilman laajennustakin tietyn asteen sointuun ja sen sävyyn kuulluu tietyt äänet, moodit ovat tästä hyvä esimerkki), saat (yleensä) seitsemän säveltä. Kun järjestät ne matalasta korkeimpaan, saat kokonaisen skaalan. Voilá! Sointu = skaala.
Allekirjoitukset ovat samanlaisia kuin asennepaidat - aivan per***stä. Ovat muka tarkoittavinaan jotain syvällistä, mutta oikeastaan kertovat vain käyttäjänsä tarpeesta herättää huomiota ja olla jotenkin hauska. Ihan niin kuin tämäkin...
pes
19.09.2006 19:12:46 (muokattu 19.09.2006 19:26:55)
perusasiat selviksi
 
c duuriskaala
http://www.all-guitar-chords.com/gu … ch=C&scchnam=Major&get2=Get
 
c duuriskaalaan kuuluvat perussoinnut
http://www.all-guitar-chords.com/ch … -ii-iii-IV-V-vi-vii%2A&get2=Get
 
soittaa jonkun noista soinnuista ja perään skaalaa ja sit toinen sointu ja perään skaalaa jne...helppo homma ;)
 
edit hyvä teoriasivu http://www.teoria.com/tutorials/reading/intro.htm
Tasapaino
19.09.2006 23:17:40
Skaalat ja soinnut ovat samaa asia.
 
Juu näin on. Oikeassa olet. Yhden asian kaksi eri kääntöpuolta. On kuitenkin merkityksellistä, että kumpaa puolta tarkastellaan.
Se ottaa ken ottaa ja joskus voipi ottaa kunnon shamanistisen kännin ja olla lähempänä esi-isiä, mutta silloin soittamiset voi sitten jättää muille.
THE RIPPER
20.09.2006 18:56:40
eijuma minkä tunnuksen teon oon tehny tänne :/ pistetään kännin piikkiin
ei kannata darrassa ottaa lasia vettä. jos suussa ei oikein mitää makua ole. sillä se vesi toi ainakin minulla bissen maun suuhun, ja koko päivän kestävä ketjureaktio alkoi
Lesko
20.09.2006 20:18:53
eijuma minkä tunnuksen teon oon tehny tänne :/ pistetään kännin piikkiin
 
Nyt en ymmäärtänyt, mutta täällä on varmaan kokeneempia, jotka voivat auttaa, vai mikä oli huolesi? =)
"Mitä takoittaa groove?" "Sen voi parhaiten selittää kahdella sanalla, Led Zeppelin "
Tasapaino
21.09.2006 01:33:04
Nyt en ymmäärtänyt, mutta täällä on varmaan kokeneempia, jotka voivat auttaa, vai mikä oli huolesi? =)
 
Oliko se tämä? Mä en tiedä.
 
olen soittanut kitaraa 4 vuotta
 
tekniikka: osaan melkein soittaa yhtäepäselviä ja nopeita sooloja ku farerri
 
teoria:
-
kukaan ei ole opettanu. en siis vieläkään tiedä mistä alottaisin. mitä ne soinnut ovat?
Se ottaa ken ottaa ja joskus voipi ottaa kunnon shamanistisen kännin ja olla lähempänä esi-isiä, mutta silloin soittamiset voi sitten jättää muille.
Lesko
21.09.2006 08:39:53
Oliko se tämä? Mä en tiedä.
 
No just! Kiitti että selvensit, olin jo ihan pihalla... heh =)
Ihmekkös että häpeää "selvinpäin" tuota....
"Mitä takoittaa groove?" "Sen voi parhaiten selittää kahdella sanalla, Led Zeppelin "
professori
31.12.2006 19:32:44 (muokattu 01.01.2007 14:23:37)
Noniin, pitkästä aikaa kirjottelen tähän ketjuun. Edelliset kerrasta onkin jo aikaa, ja näistä jutuista mitä mulle on ystävällisesti rautalangasta väänetty on ollukkin paljon apua, olen ehkä jopa hieman kehittynyt soittajana (tosin en mitenkään liikaa). Plussaa taitaa olla myös se, että soitan myös nykyään bändissä.
 
Tällä kertaa asiani koskee uuden kitaran ostoa. Uutta kitaraa oon alkanut havitella, kun tuntuu että nykynen ESP m-50 ei vastaa ehkä taitojani ja olen ehkä siihen jo sen verran kyllästynyt, vaikka hyvinhän tuolla soittaa. Kun aloin uutta kitaraa pohtia syvemmin, löysin ensimmäiseksi ehdokkaaksi Epiphone g-400 sg:n, mutta nyt olisin enemmän les paulin kannalla, vaikka sg:kin kiinnostas vielä. Olen kokeillut korealaista Tokain lespaa, jonka hinta on 515 € kaupassa. Myyjä kuvaili sitä "hyväksi peruskitaraksi". Kitarassa olisi hinta varmastikkin kohdallaan (kauppa lupasin nykyisestä kepistäni 130€ vaihdossa) ja sen soittaminen tuntu hjuvalta, mutta osista sun muista en oikeen ymmärrä. Se kai tuntuu olevan suuri juttu, että sen runko ei vissiin oo mahonkia niinkuin kunnon les pauleissa. Foorumeilta kyyläilleen on tullu semmonen käsite, että kyseisen kitaran mikitkin on vähän niin ja näin. senkin tiedän, että jos satsaisin vissiin noin 300€ lisää, saisin japsitokain ja sehän ois vissiin jo, myyjin sanoin, "helevetin hyvä". Rahotusta tuskin on joten jos ostan tuon korealaisen, teenkö fiksun päätöksen? mielipiteitä ja ehdotuksia otetaan vastaan mielellään. Jelpatkaa jotka haluatte!
M_Rouge
02.01.2007 01:23:26
Luulin ymmärtäväni noiden skaalajuttujen perusidean... Törmäsin tällaiseen... voisiko joku selittää, mitä tällä tarkoitetaan:
"This lick is based around the E Aeolian (Natural Minor) scale, which for those of you that don't know, is the 6th mode of the G Major Scale family."
 
Eli siis sillä, että E Aiolinen/luonnollinen molli -skaala on 6. moodi G Duuriskaala perheestä :o Miten niin G:n?
kimurantti1
02.01.2007 09:08:14 (muokattu 02.01.2007 09:24:31)
Luulin ymmärtäväni noiden skaalajuttujen perusidean... Törmäsin tällaiseen... voisiko joku selittää, mitä tällä tarkoitetaan:
"This lick is based around the E Aeolian (Natural Minor) scale, which for those of you that don't know, is the 6th mode of the G Major Scale family."
 
Eli siis sillä, että E Aiolinen/luonnollinen molli -skaala on 6. moodi G Duuriskaala perheestä :o Miten niin G:n?

 
G-duuri ja E-molli ovat rinnakkaissävellajeja. Saat G-duurista sen moodit soittamalla esim. G-duuriskaalan A:sta A:n. Silloin soitat A-doorisen alhaalta ylös. Soittamalla G-duuriskaalan H:sta H:n soitat G-duurin (eli G-joonisen moodin) kolmatta moodia, H-fryygistä. Kun tällä tavalla menet G-duurin kuudenteen säveleen (soitat G-duusiskaalan E:stä E:n), soitat G-duurin kuudetta moodia E-aeolista, joka on sama asia kuin E -luonnollinen molli. Käytännössä soitettavan (tai enemminkin sen, minkä moodin sävyltä soitto kuulostaa) moodin kuitenkin määrää biisin soinnut.
 
Kun vähän aikaa funtsit, huomaat varmaan, että G-duurissa ja E-mollissa on samat sävelet. Ero on vain lähestymistavassa ja alla kulkevassa sointuharmoniassa. Esim. juuriääni, jonkinlainen "kotinuotti", G-duurissa on G.
 
Kokeile vaikkapa seuraavaa sointukiertoa: | C D | G | - kuulostaa duuriharmonialta, eikö?
 
Kokeile vaihtaa viimeinen sointu E-molliksi -> | C D | Em | - kuulostaa molliharmonialta.
 
Sä voit soittaa molempien sointukulkujen päälle ääniä G-duurista tai E-mollista, koska käytännössä äänet ovat samat. Kyse on siitä miten eri äänet käyttäytyvät suhteessa sointuihin. Voin soittaa vaikka vain E-nuottia molempien yllä kertomieni sointukulkujen päälle. Kun tullaan viimeiseen sointuun, E-molliharmoniassa päädytään ns. lepotilaan. E on Em soinnulle juuriääni, ja se sopii yleensä sen päälle muitta mutkitta ilman taipumusta purkautua mihinkään (käytännössä tilanne, jossa jokin ääni kuulostaa siltä, kuin se luonnollisesti menisi johonkin seuraavaan ääneen - esim. H7 usein jopa huutaa purkautua E-pohjaiseen sointuun).
 
Kun taas tullaan G-duuriharmoniassa viimeiseen sointuun, E-nuotti onkin G:lle suuri seksti. Riippuen kontekstista, se joko sopii tai ei sovi. Jos sointu alla on vaikkapa G6, tai G13 - se usein kuulostaa ihan hyvältä. Jos kappale on luonteeltaan sellainen ettei sen harmoniaan sovi sekstit kovinkaan hyvin, E-viimeisen soinnun päällä kuulostaa vähintäänkin siltä, kuin se haluaisi purkautua johonkin, esim. D:hen sen alapuolella.
 
En kuitenkaan suosittele miettimään esim. E-mollia G-duurikulun päälle. Suodenkuoppa siinä on se, että useat soittajat miettiessään jotain tiettyä skaalaa huomaamattaankin painottavat tiettyjä ääniä (esim. perusääntä, E-mollissa E:tä). Nyt jos painotat hirveästi E:tä G-duuriharmonian päälle, jälleen kerran riippuen kontekstista, se saattaa kuulostaa karmealle. Tämän takia esim. improvisoidessa p i t ä ä kuunnella mitä soittaa, eikä vain noudattaa skaaloja. Muuten päädytään helposti tilanteeseen, että nuottivalinnat ei kuulostakaan kovin hyvältä - kenenkään mielestä - vaikka ne periaatteesa olisikin "ihan oikein" skaalan mukaan valittu.
 
Edit: Pahoitteluni, yritin pitää tekstin käytännönläheisenä mutta onnistuin näemmä huonosti. Kirjoittamani teoria siitä miten eri äänet suhtautuvat alla kulkevaan sointuharmoniaan oli tarkoitus olla perustelua sille, miksei kuitenkaan kannata miettiä soittavansa G-duurin päälle E-mollin ääniä, vaikka äänet käytännössä olisi samat.
Hyvää musiikkia? Käy vaikka tuolla: http://www.piecemakerband.com :-)
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)