Aloittelijat ›

Kappaletta opetellessani yritän samalla harjoitella nuottien aika-arvojen lukemista, mutta nyt tuli vastaan ongelma.
 
Esimerkkinä toimikoon Eric Claptonin kappale Layla (akustinen versio). Laylan tahtilaji on 12/8, mutta kertosäkeen ensimmäisestä tahdista löydän vain 10/8 "lyöntiä"!
 
Skannasin pienen esimerkin, jotta ymmärrätte mitä tarkoitan: http://koti.mbnet.fi/apip/mnet/layla_note.gif
Ensimmäisen tahdin alle olen merkinnyt montako kahdeksasosaa kukin isku kestää (osa sävelistä jää soimaan, mutta sitä en ole huomioinut merkinnöissäni). Missä olen mennyt metsään?
 
Ensimmäisessä tahdissa on kaksi kahdeksasosiksi yhdistettyä neljäsosanuottia, joiden "väliin" on merkitty tauko. Eihän nämä voi vaikuttaa kakdeksasosiksi yhdistettyjen neljäsosien kestoon?

Noissa 2 / 8 osaa merkitsemissäsi nuoteissa on piste perässä, mikä tekee niistä 3 / 8 osaa kestoltaan. Nyt pitäs alkaa täsmäämään..

Noissa 2 / 8 osaa merkitsemissäsi nuoteissa on piste perässä, mikä tekee niistä 3 / 8 osaa kestoltaan. Nyt pitäs alkaa täsmäämään..
 
Mutta eikös se piste koske ainoastaan säveltä D (4. kieli), jolloin kolmen ylimmän kielen sävelet eivät pääse soimaan niin kauan? Esim. toisen tahdin alussa jokaisen nuotin perään on merkitty piste, jolloin se koskee niitä kaikkia nuotteja.

Mun mielestä sä oot mennyt pieleen siinä, että sä oot ekassa tahdissa jättänyt laskematta ne kaksi kahdeksasosataukoa.

Mun mielestä sä oot mennyt pieleen siinä, että sä oot ekassa tahdissa jättänyt laskematta ne kaksi kahdeksasosataukoa.
 
No se selittäisi asian. Olen vaan elänyt siinä uskossa, että kaarella yhdistettyjen nuottien väliin ei voi iskeä mitään taukoja, vaan siinä tapauksessa kaari pitäisi katkaista.

Mun mielestä sä oot mennyt pieleen siinä, että sä oot ekassa tahdissa jättänyt laskematta ne kaksi kahdeksasosataukoa.
 
Baron on oikeassa..

No se selittäisi asian. Olen vaan elänyt siinä uskossa, että kaarella yhdistettyjen nuottien väliin ei voi iskeä mitään taukoja, vaan siinä tapauksessa kaari pitäisi katkaista.
 
..ja kun katsot, ei siellä ole kaaria..

No ei kaarta, mutta yhdistävä viiva. Tulee vaan mieleen, että miksi koko yhdistävä viiva on ylipäätään olemassa tässä kohtaa (ja sekoittamassa taukomerkintää), koska viivan voisi katkaista ja nuotin voisi vaihtaa neljäsosanuotiksi? Vai onko ko. yhdysviiva oleellinen merkintä esim. soinnin jatkuvuuden kannalta?
 
Nuotti on tarkoitettu soivan kestonsa verran ja sillä viivalla merkitään nuotin aika-arvoa eli kestoa, tuon käsittääkseni olet ymmärtänyt ihan oikein. Kysessä on niin sanottu trioli, jossa nuotti - tauko - nuotti.
12/8 jakaantuu luontevasti neljään 3/8 kestävään trioliin. Joku voi osata selittää ammattitermeilläki..? Auttoiko, mietin miten osaisin selittää paremmin..?

Nuotti on tarkoitettu soivan kestonsa verran ja sillä viivalla merkitään nuotin aika-arvoa eli kestoa, tuon käsittääkseni olet ymmärtänyt ihan oikein. Kysessä on niin sanottu trioli, jossa nuotti - tauko - nuotti.
12/8 jakaantuu luontevasti neljään 3/8 kestävään trioliin. Joku voi osata selittää ammattitermeilläki..? Auttoiko, mietin miten osaisin selittää paremmin..?
 
Itse asiassa kyseessä on neljäiskuinen rytmi, jossa iskun kesto on pisteellinen neljäsosa, mutta kun sille ei oo parempaakaan merkintätapaa, käytetään sen puutteessa 12/8 tahtimerkintää
(Huomaatteko, Tohtori Toonika hyvin luettu!!)
 
Edit: OK, jossain balkanilaisessa musassa 12/8 voi jakautua niin, että tahdissa on 5 ja 7 iskuinen osa.

Odottelinki sieltä apuja..

Kiitoksia hyvistä vastauksista. Asia selkeni!

Asia: Aika-arvot on tärkeitä. Se on selvää.
 
Ja se muu:
 
Mistä nuottikirjasta toi on otettu ?
 
On jopa meikäläisenkin silmiin, aikas amatöörimäisen näköistä jälkeä.
 
A) Pisteellisiä taukomerkintöjä (esim. "laulurivillä") ? Kai sen noinkin voi tehdä. Tai ehkä ei ?.
 
B) Ekan D-soinnun alin nuotti on pisteellinen. Paitsi että "(" merkin käyttäminen (kuvitelkaa se vaakatasossa) olis ajanut saman asia. Tai onhan sitä käytetty, siinä seuraavassa soinnussa. Paitsi että sen jälkeen on taas se sama ratkaisu, eli soinnun alin nuotti pisteellisenä. Vähän sekavaks menee.
 
C) Typerin kohta on se "C-nuotti ja tauko samassa kohdassa" ratkaisu. En tiedä kuinka yleinen tapa toi on, mutt vaikuttaa jo turhanpäiväseksi rautalangan vääntämiseks. Ja näyttää todella typerältä.
 
"Siinä ei sitten soiteta muuta kuin se C..." - Tuli selväks.
 
"...ja ne kolme nuottia sitä ennen, ei soi siinä kohdassa !" - Joo. Kyllä sen tyhmempikin vähemmällä tajuaa.

A) Pisteellisiä taukomerkintöjä (esim. "laulurivillä") ? Kai sen noinkin voi tehdä. Tai ehkä ei ?.
 
Aika paljon tehdään, en tiedä mikä on yleinen käytäntö tai näkemys.
 
B) Ekan D-soinnun alin nuotti on pisteellinen. Paitsi että "(" merkin käyttäminen (kuvitelkaa se vaakatasossa) olis ajanut saman asia. Tai onhan sitä käytetty, siinä seuraavassa soinnussa. Paitsi että sen jälkeen on taas se sama ratkaisu, eli soinnun alin nuotti pisteellisenä. Vähän sekavaks menee.
 
On loogista kirjoittaa yksi nuotti ääntä kohden silloin kun rytmitys on noin suora. Kaarella yhdistäminen tapahtuu sitten tahtiviivojen yli ja synkopoinnin merkitsemiseksi.
 
C) Typerin kohta on se "C-nuotti ja tauko samassa kohdassa" ratkaisu. En tiedä kuinka yleinen tapa toi on, mutt vaikuttaa jo turhanpäiväseksi rautalangan vääntämiseks. Ja näyttää todella typerältä.
 
Eihän siinä ole mitään ihmeellistä. Bassoääni soittaa C:n, diskanttipuolella ei soi mikään. Miten se pitäisi merkitä?

A) Pisteellisiä taukomerkintöjä (esim. "laulurivillä") ? Kai sen noinkin voi tehdä. Tai ehkä ei ?.
 
12/8 -tahtilajissa tuo lienee ihan normi. Neljäsosasyke on helpommin hahmotettavissa.
 
B) Ekan D-soinnun alin nuotti on pisteellinen. Paitsi että "(" merkin käyttäminen (kuvitelkaa se vaakatasossa) olis ajanut saman asia. Tai onhan sitä käytetty, siinä seuraavassa soinnussa. Paitsi että sen jälkeen on taas se sama ratkaisu, eli soinnun alin nuotti pisteellisenä. Vähän sekavaks menee.
 
C) Typerin kohta on se "C-nuotti ja tauko samassa kohdassa" ratkaisu. En tiedä kuinka yleinen tapa toi on, mutt vaikuttaa jo turhanpäiväseksi rautalangan vääntämiseks. Ja näyttää todella typerältä.
 
?? Nuottihan on erinomaisen selkeästi tehty. Kitara soittaa kahta itsenäistä juttua (bassolinja, nuoteissa varret alaspäin sekä soinnut, varret ylöspäin) ja tästä ne on helppo erottaa. Ja kun samalla viivastolla on kaksi eri stemmaa, kumpaakin pitää pystyä lukemaan erillisenä, tästä syystä taukoja ja nuotteja päällekkäin.
 
"Siinä ei sitten soiteta muuta kuin se C..." - Tuli selväks.
 
"...ja ne kolme nuottia sitä ennen, ei soi siinä kohdassa !" - Joo. Kyllä sen tyhmempikin vähemmällä tajuaa.
 
Tajuaa, jos on kuunnellut biisiä. Jos ei, on ensiarvoisen tärkeää kirjoittaa nuottiin mitkä soinnut soitetaan pitkinä ja mitkä staccatoina. Groove syntyy tauoista.

Groove syntyy tauoista.
 
Tuo on muuten aika totta.

Ihan miten vaan, mutta mä treenaan JUST TÄLLÄ HETKELLÄ pääosin nuoteista ja alkuperäinen esitys on sitten siinä taustatukena.
 
Ainakin mä saan 12/8 piisin laput helpoiksi kun ensin hahmotan iskut eli ne neljä ump-pap-paata tahtiin ja iskut on ne ump.

Ainakin mä saan 12/8 piisin laput helpoiksi kun ensin hahmotan iskut eli ne neljä ump-pap-paata tahtiin ja iskut on ne ump.
 
Joo, toi on hyvä hahmotustapa.

12/8 -tahtilajissa tuo lienee ihan normi. Neljäsosasyke on helpommin hahmotettavissa.
 
Huomasin tän saman, kun tutkin omistamiani nuottikirjoja.
 
?? Nuottihan on erinomaisen selkeästi tehty.
 
Koitin soittaa sitä perässä ja ei se kyllä kovin selkeältä tunnu. Tiedä sitten, mikä versio tossa on kyseessä ?.
 
...samalla viivastolla on kaksi eri stemmaa, kumpaakin pitää pystyä lukemaan erillisenä, tästä syystä taukoja ja nuotteja päällekkäin.
 
Tää vois selittää kaiken. Itte huomasin samantapaisen "pianolla soitetun osan sovitus kitaralle" yhdessä nuottikirjassa. Sen takia tosta kai tulee "meneekö se kitaralla noin vai ?" tunne, kun soittaa perässä.
 
Off-topikki:
 
...ja vaikkei ketään kiinnostakkaan, niin itte suosin selkeämmän näköisiä nuotituksia, tähän tapaan:
 
http://img80.imageshack.us/img80/8436/2paboykaann4.jpg
 
Tietysti, jos toi täytyis muuntaa vaikka pelkälle pianolle, se olis... ...oikeastaan helppoa.
(Höh. Tässähän piti olla esimerkki, joka olis ollu vaikea kääntää. Olkoot.)

samalla viivastolla on kaksi eri stemmaa, kumpaakin pitää pystyä lukemaan erillisenä, tästä syystä taukoja ja nuotteja päällekkäin.
 
Täähän on pianolla ihan rutiinia kun oikealla kädellä usein soitetaan sekä sointuja että melodiaa ja ne kulkee eri tahtiin.