Ruoja!
valo pimeydestä nousevan auringon,
valaisee tuon taistelun tasangon,
ei jaksa elää ei hengittää,
eikä kuolemaakaan pysty käsittään,
päivä nousee hämärästä,
suojanamme on pelkkä lieju,
täytyy päästä täältä kärsimästä,
ei tästä selviä yksikään sielu,
kuka perkele soi tämän sään,
emme löydä mitään suojaa,
kersantti näkee vihollisen pään,
ammu nyt jo sitä ruojaa,
ruoja! ruoja! kuole jo sinä ruoja!,
et minua koskaan saa,
et millään voi tavoittaa,
ruoja! ruoja! kuole jo sinä ruoja!,
ei pelastaa voi sua edes luoja,
korvissani jokin viheltää,
keltainen kaasu leviää,
keuhkojani heti jokin polttaa,
voinko enää voittaa,
kuka perkele soi tämän sään,
emme löydä mitään suojaa,
kersantti näkee vihollisen pään,
ammu nyt jo sitä ruojaa,
ruoja! ruoja! kuole jo sinä ruoja!,
et minua koskaan saa,
et millään voi tavoittaa,
ruoja! ruoja! kuole jo sinä ruoja!,
ei pelastaa voi sua edes luoja,
Hieman sota aiheista mut ei sille mitää voi :D |
Hmm, ensimmäisenä mieleen tuli Ruoska. Sitten Sodom. Olen ehkä aika huono antamaan tästä palautetta, sillä yleensäkään sota-aihe ei oikein iske, vähän turhan kulutettu jo. No mutta, tämä varmasti sopii johonkin powermetalliin taikka juuri Ruoska tapaiseen musiikkiin.
Välillä jäi häiritsemään aika yksinkertaiset riimit kuten tuo Ruoja - Luoja pari. Siitä tuli mieleen peräti itse Lordi (=D). Riimit alkoivat näyttää jo pahasti väkisin väännetyiltä periaatteelta, että keksitään joku rimmaava sana ja siihen on pakko vääntää myös lause. |
hanmies
Raisap
