Tanssimusiikki ›

Niin, otsikko kertookin, eli kuinka vaarallisia systeemeitä on ollu viemässä humpan ilosanomaa maakuntiin.Itelläni ei mittään kummempaa, vaikka ei niin tilavaa ollu viis päällä datsun serryllä haitarilaukku sylisä.

Kerran olin hääkeikalla eräässä "duossa". Mut pyydettiin mukaan kitaraa soittamaan, en tiedä miksi. Tämä ns. pääjehu painoi casiostaan play-nappulaa ja mölisi kaikkea mahdollista ja varsinkin mahdotonta päälle. Biisit vaihtui, potpurit saattoivat kestää jopa puoli tuntia. Hauskaa oli, varsinkin tällä "taiteilijalla", ei välttämättä muilla. Musiikin kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä ja tuon keikan jälkeen ajattelin, etten ikinä enää halua keikalle! Onneksi jälkeenpäin ajattelen hieman rennommin tuota katastrooffenia!

Kerran olin hääkeikalla eräässä "duossa". Mut pyydettiin mukaan kitaraa soittamaan, en tiedä miksi. Tämä ns. pääjehu painoi casiostaan play-nappulaa ja mölisi kaikkea mahdollista ja varsinkin mahdotonta päälle. Biisit vaihtui, potpurit saattoivat kestää jopa puoli tuntia. Hauskaa oli, varsinkin tällä "taiteilijalla", ei välttämättä muilla. Musiikin kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä ja tuon keikan jälkeen ajattelin, etten ikinä enää halua keikalle! Onneksi jälkeenpäin ajattelen hieman rennommin tuota katastrooffenia!
 
Waltonen J ?

Kerran olin hääkeikalla eräässä "duossa". Mut pyydettiin mukaan kitaraa soittamaan, en tiedä miksi. Tämä ns. pääjehu painoi casiostaan play-nappulaa ja mölisi kaikkea mahdollista ja varsinkin mahdotonta päälle. Biisit vaihtui, potpurit saattoivat kestää jopa puoli tuntia. Hauskaa oli, varsinkin tällä "taiteilijalla", ei välttämättä muilla. Musiikin kanssa tällä ei ollut mitään tekemistä ja tuon keikan jälkeen ajattelin, etten ikinä enää halua keikalle! Onneksi jälkeenpäin ajattelen hieman rennommin tuota katastrooffenia!
 
Niin, no tämäntyylisiä virityksiä on ollu joo...Joskus on pitäny ottaa reilusti kopsua, että on ilenny mennä lauteille. Siis alunperin oli tarkotuksena kysyä niinku kulkuneuvoista, että kuinka monenlaista menopeliä on ollu välillä maitokärryt-lentokone, mutta nämä VAARALLISet-viritykset onkin kyllä vielä mukavampia juttuja!

Niin, no tämäntyylisiä virityksiä on ollu joo...Joskus on pitäny ottaa reilusti kopsua, että on ilenny mennä lauteille. Siis alunperin oli tarkotuksena kysyä niinku kulkuneuvoista, että kuinka monenlaista menopeliä on ollu välillä maitokärryt-lentokone, mutta nämä VAARALLISet-viritykset onkin kyllä vielä mukavampia juttuja!
 
Mehän mentiin 70-luvun alussa tarkoituksella Oulun Hietasaareen hevoskärryillä keikalle.

14 vuotta sitten menin keikalle viritetyllä Honda Monkeyllä.
 
Vaarallista tästä tekee se, että se värkki tosiaan kulki yli sataa (oli mun kaverin mopo ja mulla lainassa, mopon oikea omistaja kellotti sillä pari viikkoa sen jälkeen tutkaan 108 km/h). Turku-Naantali-pikatiellä tuli poliisit vastaan kun vauhtini oli kahdeksan-yhdeksänkymppiä. Pillit vilkkuineen päälle ja perään. Ajoin metsätielle turvaan enkä jäänyt kiinni.
 
Nyt uskaltaa tunnustaa kun rikos on jo vanhentunut.

Kulkupelipuolelta mainittakoon pieni Buster ja säkkipimeä yö. Matka ei ei ollut onneksi kovin pitkä.

Kulkupelipuolelta mainittakoon pieni Buster ja säkkipimeä yö. Matka ei ei ollut onneksi kovin pitkä.
 
Veneellä on tullut mentyä muutamankin kerran keikalle. Toki vene on hieman isompi kuin busteri. Yksi keikan paluumatka keskeyty heti alussa suomenlinnassa kiville, hääseuruetta oli kyydissä 20 henkee + minä ( ruorissa ) ja kitaristi.
 
Yksi keikkamatka jäi mieleen, kun mentiin Tampereelle 508:lla, kärry perässä Basisti ja rumpali istui takana valot poissa ( rumpali kiskoi muka salaa yksin 3 varttisen viskipullon tampereelle mentäessä ) Kitaristi sanoi motarilla, että tuu sä ajamaan, mä en jaksa ja hyppäsi pois kuskin pukilta, vauhtia tasaset 80km/h. Kaasutteli ja ohjasi konekopan päältä. hyppäsin puikkoihin ja matka jatkui.
 
Perillä jätkät ihmetteli, että eikö Hande ajanut, kun me lähettiin ja nyt sä oot ratissa... missä välissä te vaihdoitte?

Viime kesänä hurautin paatilla nauvosta rymättylään ja yöllä takas. Pimiä oli!

Aikoinaan, joskus 90-luvun alussa, sattui pari peräkkäistä viikonloppua Patelan pohjoispuolelle erääseen Casinoon. Ensimmäiselle vedolle mentiin Ladalla ja perässä pikku Muuli omatekoisilla korotelaidoilla ja pressulla varustettuna. Seuraavana viikonloppuna alla oli uudenkarhea Chevy Van. Casinolla heppu tuumasi, että hän taitaa maksaa aivan liikaa näistä keikoista.

On niitä ihmeellisyyksiä ollut, mutta kaveri kertoi parhaan tuossa muutama viikko sitten:
 
Se lähti kerran nuorna miesnä semmoseen todella piiritason humubändiin rumpaliksi, nuori kun oli ja rahantarve kova. Sanoi, että muuten hävetti ihan kohtuullisesti, mutta kerran joutui oikeen valuilemaan. Liideri oli myynyt keikan Kotkan meripäiville ja kaveri aatteli jotain pitseriakeikkaa, että mennään vaan. Ennakko-odotuksien vastasesti keikka olikin päälavalla ja siinä sitten monitorimiksaaja tuli kyselemään kiipparistilta, että mitäs laitetaan monitoreihin. Kiipparisti osoitti etusormillaan kiippareitten kaiuttimia ja sanoi, "ei tarvii, mulla on tässä omat."
Seuraavaksi hämmentynyt monitorimies kysyi kaverilta mitä laitetaan. Kaveri sanoi että vähän bassaria, mutta älä missään nimessä laita mitään tästä muusta bändistä. Vaihdettiin merkityksellisiä ja hyväksyviä katseita.
 
Muutama päivä keikan jälkeen liideri soitti ja kysyi kaveria taas keikalle. Puhelu meni suunnilleen näin: "kuule, vaikka mä olisin viimeinen ihminen tässä universumissa, niin älä koskaan, koskaan soita mulle enää. Ikinä"
 
Tuli ilmeisesti kilsat täyteen.

Nuorena miehenä mentiin keikalle aina Commerilla. Bassokamat oli katolle köytettynä. Kerran kun olin intissä ja viikonloppuna olin tulossa lomille ja mentiin keikalle niin kaverit soitti mulle kun ne meni edellisenä päivänä roudaamaan että basso kaappi putosi Commerin katolta. Minä olin puhelimen luurissa että MITÄ????Onneksi ei kaappi hajonnut ja juottivat irronneet johdot kiinni. Se oli aika kaamea kulkupeli se Commer. Kerran naurettiin kippurassa kun haitaristin isä (joka kuskasi meitä) huusi ,kun haitaristi meinas laittaa haitarin auton katolle, usko poika puhetta ei haitaria katolle. Me kysyttiin että miksei?
Yhden hääkeikan jälkeen oltiin niin kännissä että ei kukaan uskaltanut ajaa autoa ( siis Commeria) niin minä menin rattiin ja muut kaverit työnsi autoa pitkin tietä. Onneksi oli vain kilometrin matka kotiin. Välillä ne otti paukkua ja taas matka jatkui autoa työntämällä.

Ensimmäisille keikoille maitokärryllä ja tää on totta. ( Että toikin muistui mieleen sitten... )

Ensimmäisille keikoille maitokärryllä ja tää on totta. ( Että toikin muistui mieleen sitten... )
 
Eka keikalle, oman 7.luokan pikkujouluihin vedettiin kamat pulkalla pitkin Ounasvaaraa. Heh.

Siis alunperin oli tarkotuksena kysyä niinku kulkuneuvoista, että kuinka monenlaista menopeliä on ollu välillä maitokärryt-lentokone,
 
Ahaa joo, siis kulkupelistä olikin kyse. Sori. Kyllähän monet muistaa Lunnaksen vanhan 508 mersun jota myös pommikoneeksi kutsuttiin. Ostettiin talveksi toppapuvut, jotta tarettiin humpanlyöntiin matkustaa. Ei mitään sen vaarallisempaa;-)

Ahaa joo, siis kulkupelistä olikin kyse. Sori. Kyllähän monet muistaa Lunnaksen vanhan 508 mersun jota myös pommikoneeksi kutsuttiin. Ostettiin talveksi toppapuvut, jotta tarettiin humpanlyöntiin matkustaa. Ei mitään sen vaarallisempaa;-)
 
Eka keikoille vihreällä Ladalla ja peräkärryllä. Pressu vain päälle, keli kuin keli.

Armeijan soittokunnassa ollessani mentiin vanhalla kusisella linja-auto Mesellä parin sadan kilsan päähän keikalle. Pakkasta yli 30 astetta, eikä bussissa toiminu minkään moinen lämmitys. Tosin se oli tiedossa. Oli silti koomisen näköstä ku kaverit istu toppapuvut päällä, soittimet sylissä ja ulko-ovi vuoti sen verran, että pientä lumitöhnää pyrytti sisälle. Voe helevettiläinen... V..ttu oli kylymä!!

Eiks kelpaa keikalta?
Viime pikkujoulusesonkina oltiin tilattu tilataksi hyvissä ajoin kumpaankin suuntaan.
Keikka oli saaressa, jonka silta oli niin kapea että tilataksi ei mahtunut.
Keikan jälkeen pakkasessa kannettiin kamat mantereelle lumihankeen ja jäätiin odottamaan etukäteen tilaamaamme autoa.
Sitä ei koskaan tullut, ei saatu edes mitään yhteyttä.
Sitten alettiin yrittämään uutta taksia pikkujoulusesonkina ravintoloiden sulkemisaikaan.
Ei toivoakaan, palella hytistiin meren rannalla kamat hangessa. Lopulta alettiin tutuille soittelemaan, valtaosa kännissä.
Lopulta saatiin herätettyä yksi pakettiauton omistaja, joka asui jossain hevon kuusessa ja oli sikeässä unessa mutta yllättäen selvin päin.
 
Sille joutui lupaamaan ummet ja lammet että saapui ja sitten istuttiin palellen pakkasessa kamojen kanssa pakettiauton lämmittämättömässä takatilassa.
 
Siinä sitten tuli mietittyä keikkamuusikon homman hyviä ja muita puolia.

Joskus 60-70 luvun taitteessa mentiin turusta tampereelle keikalle ja oltiin tietenkin kaikki nuoret miehet persaukisia niinkuin aina.Mentiin junalla ja kun ei ollu paljon rahaa niin ei voitu laittaa soittimia matkatavarana eli soittimet vaan vaunun eteistilaan.Sitten toijalassa piti vaihtaa junaa ja kiire oli.Jotenkin ne saatiin kannettua kerralla urut laulukamat ja rummut.Onneks siihen aikaan oli lättähatuissa isot eteistilat.