Yleistä keskustelua musiikista ›

Kun mä olen seurannut eri palstojen keskusteluja ja keskustelijoiden jäsenkuvauksia, mua on ihmetyttänyt kuinka hienoja laitteita ja paljon jengillä on.
 
Mua on ihmetyttänyt, kustannatteko ne soittotuloilla vai sponsoroitteko duunianne/harrastustanne muilla varoilla?

Itselläni on soittotavaraa vain muutaman tuhannen euron edestä, mutta jotkut näyttävät sijoittaneen melkoisen omaisuuden laitteistoon. Harvapa täällä on muusikko sanan varsinaisessa merkityksessä, eli eiköhän rahat revitä ansiotyöstä tai hyvin toimeentulevilta vanhemmilta. Ja joku saattaa ostaa mieluummin kitaroita ja vahvistimia, kuin esim. 20 tuhannen euron auton. Sillä rahalla saa jo aika paljon soittovehkeitä.

Itselläni on soittotavaraa vain muutaman tuhannen euron edestä, mutta jotkut näyttävät sijoittaneen melkoisen omaisuuden laitteistoon. Harvapa täällä on muusikko sanan varsinaisessa merkityksessä, eli eiköhän rahat revitä ansiotyöstä tai hyvin toimeentulevilta vanhemmilta. Ja joku saattaa ostaa mieluummin kitaroita ja vahvistimia, kuin esim. 20 tuhannen euron auton. Sillä rahalla saa jo aika paljon soittovehkeitä.
 
Tarvitseehan sen autonkin lisäksi romppeiden roudausta varten.

Eiköhän täällä ole vähemmistönä ihmiset jotka soittamalla hankkivat kamansa (ja elantonsa).
 
Mutta eipä siinä mitään, kyllä ne "oikeissa töissä" ansaitut rahat voi huonomminkin käyttää kuin kehittävään harrastukseen.

Tarvitseehan sen autonkin lisäksi romppeiden roudausta varten.
 
Eri asia, ostetaanko se sitten pelkästään henkilökohtaisista varoista, jos vaikka pändin kamoja siirrellään.

Eiköhän täällä ole vähemmistönä ihmiset jotka soittamalla hankkivat kamansa (ja elantonsa).
 
Mutta eipä siinä mitään, kyllä ne "oikeissa töissä" ansaitut rahat voi huonomminkin käyttää kuin kehittävään harrastukseen.
 
Onhan se niinkin, että jos pelaa golfia tai purjehtii, siitä on vain menoja, soittamisesta voi joskus saada jotain takaisinkin.

Kyllä minullakin varmaan enemmän on mennyt soittokamoihin ja kotistudioon, kun mitä olen soittamalla tienannut. Siis noin pitkällä aikavälillä asiaa tarkastellen. Mutta on tuota tulopuoltakin joskus ihan mukavasti, kun tekee huttukeikkoja.

Onhan se niinkin, että jos pelaa golfia tai purjehtii, siitä on vain menoja, soittamisesta voi joskus saada jotain takaisinkin.
 
Nii-in, hyvän mielen, jota ei golffista (yäk) tai purjehtimisesta (tupla-yäk) saakkaan. :-=
 
Jos on kohtuullisesti tai melko hyvin palkatussa työssä, eikä ryyppää kaikkia rahojaan tai joudu velkavankeuteen, niin jäähän niistä "tuhlattavaksi" soittovermeisiin. Kyllä kamojen osto aina viinanjuonnin sekö tupakoinnin voittaa.

Eiköhän ne lukuisat american stratocasterit ja custom les paulit jäisi keikkaliksoilla hankkimatta. Arvelisin että palkkatöistä ellei suorastaan pääomatuloista se rahoitus tulee. Esim. Nokian insinööreistä ym. henkilökunnasta aika moni harrastaa soittamista, joten hommat ainakin heillä hoituu...
 
On hienoa, että elintaso Suomessa on noussut tälle tasolle. Siis jos haluaa kunnon soittimen ei tarvitse uhrata siihen koko omaisuuttaan. Toisilla on jopa mahdollisuus keräillä ko. ihmeitä. Ja ovathan soittimet parhaimmillaan asiallisia sijoituskohteita. Toiset kerää postimerkkejä, toiset kitaroita.
 
Kokonaan toinen juttu on se yhteiskunnallinen totuus, että jotkut todellakin voivat tilata vaikka joka viikko uuden Custom Shop-kitaran, ilman havaittavaa vaikutusta maksuvalmiuteen. Samaan aikaan monessa kodissa saatetaan tuskailla, mistä rahat lapselle kiinalaiseen halpikseen, kun duuni meni juuri alta (siirrettiin siis Kiinaan!). Kohtuullisuushan ei enää muodissa olekkaan...

Mulla ei kyllä pahemmin soittimia ja härpättimiä ole (oisko max. 1200€ edestä). Itse kuitenkin olen kaikki joutunut ostamaan (viikkorahoista, valmistujaisrahoista, palkasta jne. säästellyt). Enpä pahemmin keikkaile, joten takaisin ei ole vielä yhtään tullut.

Vuosien varrella on mennyt sekä omat että varastetut rahat noihin soittokamoihin. Mistään keikkaliksoista on turha edes puhua siinä kohtaa. Ja yleensä kun on jotain halunnut, on ollut pakko jostain vanhasta luopua eli vaihtokauppaa se on aika pitkälle ollut. Opiskeluaikana tuli todellakin muutaman kerran syötyä tonnikalaa tai hernesoppaa, kun piti taas maksaa jonkun Bluesbreakerin tai Voxin hintaa soitinkauppaan. Vasta nyt vanhemmiten on tullut joku tolkku tuohon GASiin - tai sitten on vihdoin löytynyt ne oikeat ja mulle sopivat kamat.

Mulla on siinä ja siinä oonko miinuksella vai plussalla, kamaa on kyllä kertyny mutta pääsääntösesti se on hommattu aina jotain tiettyä projektia varten josta sitte on kyllä lopulta jääny plussalle ja ne vehkeet on sitte valmiina jos ja kun niitä uudestaan on tarvinnut. Toki näitä turhia fiilistely ostoja on tullu vuosien saatossa tehtyä aika paljon, jos laskee vaan paljonko on menny rahaa niin summa on suuri mutta jos sen jakaa 20 vuodella niin ei sitä nyt per vuosi niin hirveitä oo menny tosin ekat 10vuotta meni yhellä kitaralla ja yhellä vahvistimella.
 
Kysynpä vaan että jos joku harrastaa tai on puoliammattilainen esim. tietokeneen ruuvailussa paljonko niillä on menny kamoihin rahaa ja paljonko on tullut takaisin, veikkaisin että sellanen (jos haluaa että uusimmat ohjelmat pelittää) 1000euroo vuodessa ei oo niissä hommissa juuri mitään ja takaisin ei tuu oikeestaan senttiäkään lähinnä viskipullo aina silloin tällöin ku putsaa kavereitten kovalevyjä viruksista.

Joo, ei noilla keikkaliksoilla paljon ihmeempi ostella. Itselläni usein rahat menevät sauraavana päivänä levykauppiaan kassaan. Tai sitten bändin omaan säästöjemmaan mahdollisia studiomaksuja tai muuta semmottista varten.
 
Omat vermeeni olen ihan työnteolla hankkinut ja opiskeluaikana yksi jos toinenkin verme tuli opintolainalla hankittua.
 
Yksi juttu tietysti on se, ettei osta ihka uutta vermettä vaan kärkkyy hyviä diilejä käytetyistä. Joskus niitä vaan tulee eteen. Ainakin minulle.

Omilla (ei musiikkiin liityvästä) työnteosta saaduilla rahoilla kaikki romppeet on hankittu, jos ei yhtä yo-lahjaksi saatua kitaraa lasketa. Rahaa noissa vermeissä on kiinni kyllä aika paljon, jos vertaa niihin rahoihin, mitä soittamisesta on tullut. Lähinnä harrastushan tämä soittaminen on. Jos/kun jotain rahaa tulee, se on aina plussaa. Mutta ei se laitteisiin kulutettu rahamäärä hukkaan mene. Ei soittokamat paljon arvoaan hirveästi menetä varsinkin, jos ne on onnistunut halvalla käytettynä hankkimaan. Jos joskus ei enää soitto kiinnostakaan, voi myydä kamat ja saada melkein jopa omansa pois, jos hyvin käy.

Voih, varmaankin lopettaisin viimeisetkin lehtitilaukset ja ulkona käymisen jos alkaisin laskemaan mitä musiikkiharrastukseen on rahaa uponnut. Se vaan on kamalaa, kun tietää, mitä haluaa, mutta rahaa ei löydy, eikä tule löytymään Pitkään Pitkään aikaan. Ei keikkaliksat eikä muutkaan liksat riitä.. Pitää olla varmaan vaan kärsivällinen :)

Juu, kyllä raha tulee jostain muualta kuin soittamisesta. Onko muuten ketään toista koskaan ihmetyttänyt, miten on ollut varaa omiin kamoihin. Itse kun sitä tulee aina välillä ihmeteltyä.
 
Toisaalta nyt on sellainen olo, että mitään suurempia hankintoja ei enää tarvitse tehdä. Jos uutta kamaa hankkii, niin se tulee sitten enemmän vaihtamalla vanhaa pois. Oikeastaan on aika mukavaa olla tyytyväinen omiin soittimiinsa. Jää rahaa ostaa välillä ruokaakin.

kaikki soittimet ja pa-laitteistot on periaatteessa soittamalla tienattu. Joskus joutuu pumppaamaan palkkaduunirahaa soittimiin, (esim parin tonnin kaiuttimien hankinta) mutta sitten taas soittorahoilla ostetaan välillä ruokaa ja palkkarahat jää säästöön. Tavallaanhan se on sellainen tynnyri mistä ammennetaan rahaa.
 
Nurkan takana vaanii kuitenkin haitarin uusinta. n 7-8000 eur, sitten kun se pamahtaa, saa taas keikkaa vääntää niin perkeleesti, niinkuin tähänkin asti.
 
Mika

Vanha viisaushan sanoo, että ammattilaisilla on kaikkein kälyisimmät kamat. Ja olen kyllä havainnut tämän jossain määrin todeksi. Keikoilla amatöörin ja ammattilaisen erottaa helposti siitä, että amatööri aina kitisee että miten huonot kamat on, ja pitäisi ostaa sitä ja tätä ja että tällä styrkkarilla ei voi soittaa bluesia tai että näähän on jazzkannut. Ammattimuusikko kysyy vaan että mitä soitetaan ja se on siinä. Ja kuulostaa ihan saakelin hyvältä vaikka mimmoisilla mopovehkeillä.
 
Ja mitä tulee alkuperäiseen kysymykseen, niin luulen itse olevani niukin naukin plussan puolella. Mutta eipä minulla kummoisia kamoja olekaan. Suurin investointi on osaomistajuus hyvätasoisesta PA:sta, joka on kokonaan keikkaliksoilla maksettu.

Miinuksella ollaan ja todennäköisesti pysytään.
 
Tämä on vain harrastus, johon tungetaan muualta saadut palkkatulot. Ei ole sponsoreita, kun olen täysi-ikäinen ihminen.
 
Elikä tällä hetkellä soittamalla on tienattu 80 euroa ja soittimiin on mennyt varovaisesti arvioiden jotain 3500 euroa.