Päätin vihdoin ottaa itseä niskasta kiinni ja kirjoittaa välillä lyriikkaa suomeksi, ettei vallan pääse karkaamaan. Aiheeksi otin itseä kiinnostavan, ehkä turhan kliseisen, maailman politiikan, johon liitettynä henk. koht. ihmissuhteita. Ideana oli kirjoittaa tyyliin, mitä mieleen tulee korjaillen myöhemmin. Ideana on siis että sanat tulevat muuttumaan, mutta mitä lähteä muuttamaan? Kaipaan moniulotteista näkökantaa, sillä uskon vakaasti, ettei pelkkä oma kanta riitä. En äkkiseltään keksinyt vielä nimeä.
1. säk Eri mieltymykset repivät, raatavat. Eri uskontokunnat tarjoavat maata. Lunasta paikkasi jo tänään, Saat sen huomenna puoleen hintaan. Tartutaan hulluina kirveisiin, Ja haudataan moraalin rippeet. Isoina tärkeinä juodaan kahvit, Luetaan saannokset lehdestä. Kertsi. Ei ole vapaata maata, ei ole turvapaikkaa. Mihin takertua kun maa alta aidataan? Tämä on minun, tämä on minun, Tee itse, osta omaksi itsellesi. 2. säk. Vain tyhjiin päihin sanat kantautuu. Vain tyhjiin mieliin aatteet painautuu. En jaksa enää, en jaksa melua. En jaksa enää aamulla nousta vuoteesta. Tahdon jäädä tähän, takertua sinuun. Auta minua, auta itseäsi, auta meitä ymmärtämään. Toisiamme ilman, ei ole mitään. Veli veljen kaataa, rintamalla hiljaista.
|
Kun tuota kakkosta on nyt nostetty yli muun lyriikan, niin mikä siitä tekee erikoisemman kuin esim. kertsistä tai ykkösestä? Ihan näin muutoksia varten, että saa vielä viilailla. Kakkonen on ykkönen, koska se on parempi. Tee ekasta säkeistöstä ja kertosäkeestä parempi. Voi kun olisi olemassa jokin biisintekijän Aina Onnistut -keittokirja, mutta kun ei ole. Svengaa kuin saksanhirvi. |
Kun tuota kakkosta on nyt nostetty yli muun lyriikan, niin mikä siitä tekee erikoisemman kuin esim. kertsistä tai ykkösestä? Ihan näin muutoksia varten, että saa vielä viilailla. tossa ykkössäkkärissä ei oo sillai kosketuspintaa niinku kakkosessa. Ainakaan mua se ei oikeen puhuttele, tai ainakin vähemmän kuin kakkonen. En osaa oikein paremmin selittää. Kirjoittaja on asiastaan tietämätön hölmö. |