Kitarat: kitarakamat ›

En ymmärrä kun monet väittää, että jumbonauhaisia kitaroita ei saa millään vireeseen. Onhan useissa miljardin euron akustisissakin jumbonauhat, tai ainakin mediumit? Onko tuo väite totta, jos on miten paksuista nauhoista on kyse?

bullshittiä, imho

Jumbonauhaisella kitaralla on vaikeampi saada soinnut soimaan vireisesti jos soittotatsi on "miehekäs", koska nauhavälit on korkeiden nauhojen takia "syvemmät" ja näin ollen sormien painovoimakkuus vaikuttaa enemmän kielen vireisyyteen: otelauta ei tule heti vastaan vaan kieli venyy.
 
Siinäpä syy. Toinen syy, miksi en pidä jumbonauhoista yhtään on se, että kun tekee slidejä, sormenpäät kipeytyvät isojen nauhojen kanssa paljon helpommin. Olen eniten kotonani Gibsonin ja Fenderin perinteisten nauhojen kanssa. Soinnut soivat puhtaammin ja sormiin ei satu, vaikka paiskoo vihalla menemään. :)

Jumbonauhaisella kitaralla on vaikeampi saada soinnut soimaan vireisesti jos soittotatsi on "miehekäs", koska nauhavälit on korkeiden nauhojen takia "syvemmät" ja näin ollen sormien painovoimakkuus vaikuttaa enemmän kielen vireisyyteen: otelauta ei tule heti vastaan vaan kieli venyy.
 
Siinäpä syy. Toinen syy, miksi en pidä jumbonauhoista yhtään on se, että kun tekee slidejä, sormenpäät kipeytyvät isojen nauhojen kanssa paljon helpommin. Olen eniten kotonani Gibsonin ja Fenderin perinteisten nauhojen kanssa. Soinnut soivat puhtaammin ja sormiin ei satu, vaikka paiskoo vihalla menemään. :)
 
Voivoi...vai tulee sommet kipeeks ;) Meitsi ei taas diggaile esim. Gibsonin nysänauhoista. Vireen pitämättömyys on hevonpaskaa kuten aikaisemmin mainittu. Kyllä sillon on vika jossain muualla jos ei vire pysy.

Jumbonauhaisella kitaralla on vaikeampi saada soinnut soimaan vireisesti jos soittotatsi on "miehekäs", koska nauhavälit on korkeiden nauhojen takia "syvemmät" ja näin ollen sormien painovoimakkuus vaikuttaa enemmän kielen vireisyyteen: otelauta ei tule heti vastaan vaan kieli venyy.
 
Siinäpä syy. Toinen syy, miksi en pidä jumbonauhoista yhtään on se, että kun tekee slidejä, sormenpäät kipeytyvät isojen nauhojen kanssa paljon helpommin. Olen eniten kotonani Gibsonin ja Fenderin perinteisten nauhojen kanssa. Soinnut soivat puhtaammin ja sormiin ei satu, vaikka paiskoo vihalla menemään. :)
 
mieshän puhuu täyttä asiaa;) itselläni on juurikin nuo suurimmat jumbot laitettu ja kyllä ne aluksi ovat aikas erilaiset, sävelet/soinnut voivat helposti kuulostaa aikas epävireiseltä. Ja mitä tuohon slideihin tulee niin ei mulla kyllä kovin kipiäksi ole "ever" tullut, mutta tämäkin on niin paljon soittajasta kiinni, eikä sitä otelautaa/nauhavälejä tarvi niin "vimmatulla" voimalla painaa;). Mutta joo... itselläni on kummiskin aikas "hellä" tuo soittotatsi niin ehkä siitä johtuen minulla ei ole ollut mitään ongelmia "jumbojen" kanssa.

koska nauhavälit on korkeiden nauhojen takia "syvemmät" ja näin ollen sormien painovoimakkuus vaikuttaa enemmän kielen vireisyyteen: otelauta ei tule heti vastaan vaan kieli venyy.
 
Mutta kieliähän painetaan nauhan päältä, ei nauhojen välistä ;)

Vireen pitämättömyys on hevonpaskaa kuten aikaisemmin mainittu.
 
Missään ei ole puhuttu vireen pitävyydestä, vaan äänien vireisyydestä, jotka ovat kaksi aivan eri asiaa. Hevonpaskaa on väittää, etteivät jumbonauhat vaikuttaisi soittotatsin kautta vireisyyteen. Jumbonauhat omaavalla kitaralla yksinkertaisesti saa soittaa inasen kevyemmällä tatsilla kuin todella matalilla nauhoilla, jos mielii täysin vireisiä ääniä ulostaa soittimestaan.

diggaan molemmista nauhatyypeistä, paras olla molempityyppisiä kitaroita.
 
Todella kovalla kädellä soittoon matalat nauhat, esim. kunnon voima rämpytykseen :) Jumbo nauhat on hyviä venytyksissä, ja jos soittaa paljon lead kitaraa -> scalloped fiilis hiukan. Jumbo nauhoilla on helpompi soittaa (ohjaa oikeaan kohtaan kunnon urilla).
Matalilla nauhoilla tulee paremmin puun ääni ja saa sopivasti tehdä töitä.
 
Erot on kuitenkin loppujen lopuksi aika pienet.

Minä annan ääneni Jucciz:lle tässä väittelyssä(koskien jumbojen huonoja puolia). Kuitenkin rock/heavya soitellessa suosin jumbonauhoja.

Missään ei ole puhuttu vireen pitävyydestä, vaan äänien vireisyydestä, jotka ovat kaksi aivan eri asiaa. Hevonpaskaa on väittää, etteivät jumbonauhat vaikuttaisi soittotatsin kautta vireisyyteen. Jumbonauhat omaavalla kitaralla yksinkertaisesti saa soittaa inasen kevyemmällä tatsilla kuin todella matalilla nauhoilla, jos mielii täysin vireisiä ääniä ulostaa soittimestaan.
 
Olisko ollu jotain mainintaa vireestä -> En ymmärrä kun monet väittää, että jumbonauhaisia kitaroita ei saa millään vireeseen Daigadaigaduu.

Olisko ollu jotain mainintaa vireestä -> Daigadaigaduu.
 
Voi olla että ei ollut aloittajalla termistö aivan hallussa. Tai jotain vastaavaa.
 
Muuten komppaan Juccista kyllä.

Kuitenkin rock/heavya soitellessa suosin jumbonauhoja.
 
Miksi? Nääs en oo pahemmin jumboilla soittanut, niin en voi tietää.

Miksi? Nääs en oo pahemmin jumboilla soittanut, niin en voi tietää.
 
Noq niis pitää tiluttaa!1

Ei mulla ole tapana painaa jumbonauhaista epävireeseen vaikka siirtyisin suoraan 12settisestä vintage nauhaisesta. Toisessa tapauksessa sointu painetaan, toisessa vain "laitetaan".

Itse tässä painiskelen, että vaihtaako kuluneet vintage-nauhat stratostani 6105 narrow jumbo -nauhoihin vai ei. Olen kyllä tykännyt niiden tatsista (esim. SRV-stratossa) mutta en oo kiinnittänyt huomiota sävelten puhtauteen. Joutuukohan sitten opettelemaan korkeampien nauhojen johdosta uuden tatsin vai ei?:)
 
Toisaalta, ei itse Vaughnkaan mitenkään epävireiseltä kuulostanut, vaikka se jumbonauhoja suosikin. Eikä jätkän tatsiakaan mitenkään kovin "softiksi" voi kutsua!:)

No kyllä tossa saa aika korkealle kielet nostaa, että pystyy kunnolla räimimään ilman että särisee, mutta eipä se ole ongelma. Ehkä joku Giibson vois olla parempi mun tarkoituksiin, mutta hyvä kitara tuokin on, vaikka ehkä vähän "liian hevi" ulkonäöltään ja mikeiltään, mutta mitä sitten? Ei mulla ole varaa ostaa mitään Gibsoneita kuin näkkileipää. Ehkä vaihtaa sitten myöhemmin vaihtaa mikit ja sitten lopulta kun on varaa (lue: pääsee töihin) niin koko kitaran.
 
Tatsi parani muuten huomattavasti kun vaihdoin kymppisetin 11-settiin, soundi on munakkaampi ja helpompi soittaa. Aiemmin ajattelin, että on liian paksut kielet kun jotkut jutut ei meinaa onnistua, mutta ne olikin liian ohuet.
 
Onko muuten 12-setti vielä tästä parempi vai meneekö liian paksuksi jo?

Itse tässä painiskelen, että vaihtaako kuluneet vintage-nauhat stratostani 6105 narrow jumbo -nauhoihin vai ei. Olen kyllä tykännyt niiden tatsista (esim. SRV-stratossa) mutta en oo kiinnittänyt huomiota sävelten puhtauteen. Joutuukohan sitten opettelemaan korkeampien nauhojen johdosta uuden tatsin vai ei?:)
 
Toisaalta, ei itse Vaughnkaan mitenkään epävireiseltä kuulostanut, vaikka se jumbonauhoja suosikin. Eikä jätkän tatsiakaan mitenkään kovin "softiksi" voi kutsua!:)
 
Se on ehkä se miten katsos tottuu. Ei mulla mitään ongelmaa ole vaihtaa LP:stä tai telestä Ruokankaaseen jossa on jumbot. Kyllä mä pieksen Ruokangasta ihan urakalla mutta vasurilla oon tottunut siihen että en paina niitä kieliä aivan överisti jolloin ne saa kuulostamaan epikseltä.

En ymmärrä kun monet väittää, että jumbonauhaisia kitaroita ei saa millään vireeseen. Onhan useissa miljardin euron akustisissakin jumbonauhat, tai ainakin mediumit? Onko tuo väite totta, jos on miten paksuista nauhoista on kyse?
 
Itse vireeseen nuo ei vaikuta mitään.
 
Soiton kannalta tuo on tottumiskysymys. Toiset soittaa koverretuilla otelaudoilla, eikä mitn hätää. Kaikki vaatii totuttelua ja opettelua.
 
Mulla on Xjumboa ja Jumboa, eikä niissä mitään ongelmaa ole kun on tottunut niihin. Ja tulee vedettyä aika _isolla_ kädellä. Ehkä noilla on vähän kevyempi vetää kuin pienemmillä nauhoilla. En tykkää henk koht jostain stratotyyppisestä meiningistä, paitsi jos otelauta on lakattu. Muuten hinkkaa niin pirusti vastaan kun bendaa.
 
Onko muuten 12-setti vielä tästä parempi vai meneekö liian paksuksi jo?
 
Vaihdoin kans justiinsa kympit 11:sta. 12 olis mulle liian paksut. Toi pykälän lisäys toi just sopivasti jämäkkyyttä ja painoa tatsiin/soundiin. Eikä paksuimmat kielet liiku niin paljon, että menisivät epikseen lyömällä. Varsinin dropped-d kaipaa paksumpaa meininkiä kuin 10:pit.

En usko että mitään joutuu opettelemaan. Multa löytyy kolmea eri nauhakokoa kitaroista eikä noissa ole mitään ongelmaa. Ainoa vaan että onhan se soinnuttelu ehkä vähän mukavampaa noilla pienillä, kun on edes jotain vastusta. Kieltämättä kyllä kiinnostaisi joskus omistaa toinenkin Strato johon sitten jotkut jumbot.