Studiotyöskentely ›

Koska tuossa kitaravalliketjussa loosah sanoi, että kyllä tuo parallelkomp-raita löytyy iskukestävyyttä vaativissa miksauksissa rummuista, kitaroista, bassosta, eli oikeastaan mistä vaan niin ajattelin, että tästä aiheesta voisi hyvinkin tehdä kokonaan oman ketjun.
 
Eli minkälaisissa tilanteissa ja millaisilla asetuksilla kukakin tätä toimintaa harrastaa?
(Laulu, synat, skitat, puhaltimet, basso, rummut jne.)
 
Otan oikeuden kopsata loosahin skittavinkit tähän alkajaisiksi:
 
Kyllä toi parallelkomppaaminen on aika tärkeä osa nykypäivän rokkikitaraa. Itse rakennan (yksinkertaistettuna) perussärökitaroita vääntäessäni (olkoon nyt L/R) yhden bussin, johon syötän kumpaakin raitaa. Kompressoin aivan kuoliaaksi ja leikkaan keskialuetta (oisko vaikka 300-2kHz) reilusti veks, jotta siitä komp-raidasta jää enemmänkin jäljelle tuhtiutta ja helinää, kuin middle-särinää. Tätä komp-raitaa ajan sitten myös suhtkoht paljon harmonizeriin. Yksin tämä bus kuulostaa todella märältä sianlihalta, jossa on paljon twirliä. Muutenkin tarvittaessa kaiutukset tms. teen tälle raidalle, en oikeille kitaroille.

Alkuperäisiä "oikeita" raitoja kompressoin ja ekvalisoin hyvinki miedosti olettaen, että kyseessä on tietenkin hyvä ja haluttu lähtösaundi. Noi L/R- panoroinnit vaihtelee vähän fiiliksen mukaan. Joskus 100-100 "oikeille" raidoille ja ehkä 80-80 tolle sianlihalle tai sitten toistepäin. Tasoista on vaikea sanoa mitään. Kuitenkin yleensä niin, että sianliha jää twirlaamaan kuitenkin "oikeiden" raitojen alle.

Sitte Hp-filtterit tietenkin käyttöön, jotta passolle jää tilaa surista. Raskaammista kitaroista vetelen lp-filttereillä myös jostain vähän yli 6khz myös matskun vex. Ei siellä mitään tärkeetä oo.
 
EDIT:
Yllä oleva on siis loosahin, eikä koopopin kuten ensin virheellisesti kirjoitin. (Älkää lyökö!)

Mitäs tuosta parallelista nyt sanois... BD/snare-osastolle se tekee ihmeitä, jos haluaa selkeän napsun. Joskus jopa käy niin, että parallel-raita löytää tasonsa lähes sieltä alkuperäisten raitojen tasolta. Attack/release:n säätämiseen saa kuluttaa aikaa aika runsaasti, ettei parallel lämi naamalle, muttei myöskään imaise transientteja. GR:ää on kuitenkin useita kymmeniä dB:tä. Itse käytän usein tarkoitukseen bf-76:sta paremman puutteessa. Usein myös EQ:tan parallel-raitaa niin, että se uppoaa kivemmin joukkoon. Jatkakoon joku muu...

Kuten jo sanoin, normaalisti vaan pannut mulla. Yleensä 1-2 perus "räyhä"- lanainta joihin menee koko rumpukirjo ellei pahoja miinoja ilmene... Näissä usein mm. Knif Vari-Mu ja Digirackin kompura. Miinat siis peltien holtiton ylimeno, silloin ryhmästä karsitaan kunnes toimii. Näissä GR miljoona...
 
Sitten lisäksi usein omat parat ihan vaan basarille ja virpalle, tai biisin luonteesta riippuen mahdollisesti näille yhteinen. Avalon 737/747 jostain syystä tohon ihan gunu(tekee tietynlaisen basariatackin joka on tosi jees), viimeks oli 2-1176:n toinen kanava tossa...

Lauluissa tulee joskus käytettyä vanhaa kikkaa - kopio raidasta, HPF -filsulla kaikki muu paitsi diskantit pois ja rutkasti kompressiota. Tulee kivasti Doblyä siihen.
 
Rummuista taas oon joskus tehnyt apuryhmän josta kaikki muu patsi keskiäänet pois ja tätä sitten ihan ryttyyn ja ehkä säröllekin - tulee kivaa räyhää settiin kun tätä sekoittaa "oikeeseen" soundiin...
 
Edit: kas, Raimo ehti ensin ,-) ...juu, ja minäkin tykkäsin siitä snaresta kovin.

Parempien systeemien puutteessa teen omalla pajallani seuraavanlaiset summaukset/rinnakkaiskompressoinnit:
 
1 Kick (kaikki basarikanavat)
2 Sn (kaikki virvelikanavat)
3 Toms L (tai tom 1)
4 Toms R (tai tom 2)
5 Drums par L (kick, sn, toms)
6 Drums par R (kick, sn, toms)
7 Oh, Amb, hh L
8 Oh, Amb, hh R
 
Eli tiskin kanaviin 5 ja 6 ajan rumpujen lähimikeistä rinnakkaissyötöt. Insertissä on usein ollut Audio&Designin Scamp-kompurat (hyvin 1176 henkiset) sellasella asetuksella et rumpujen atakit alkaa paukkua. Ja monesti runttaus tuo esiin jotain ikäviä resonansseja jotka sit eq:tan pois. Mut ei mitään hpf tai lpf virityksiä.
 
Rajallisten ulostulojen ja mopotoolssin takia käytän muissa soittimissa kahta auxia jossa samat sisään ja ulostulot mut toisessa on sama(t) plugari(t) bypassilla.
Basso ja laulu on rumpujen lisäksi yleisimmät kohteet. Asetuksista on vaikee sanoo yhtään mitään. Lauluun laitetaan sellanen kompressointi et laulaja tulee ulos kaiuttimista. Basson kanssa tavoitteena on luoda mahd. tasainen alakerta, varsinkin korkeammilla bassotaajuuksilla.
 
Näin meillä.
 
PS. Raimo, törkeen hyvä snare tossa marsh-hommassa.

Öh, anteeksi! Korjasin.
 
Korjasin minäkin, ettei koopoppia turhaan tuomittaisi omituisista vinkeistä = )

Joo tais mennä lainaukset vähän väärin..
 
Mä pidän tiskissä yhden subgroupin paluulohkon insertissä Tubetechin putkimultibandia, johon voin tiskin pikkuliu'uilla ajaa kamaa mistä tahansa kanavasta.. Eli täysin oma submiksaus rinnalle. Joskus on tullut myös kätettyä tiskin omia hardiskompuroita samalla tavalla. Tiskissä kiva ominaisuus tämä mix -moodin auxittelu, 40 auxlähtöä ja 8 subgrp -lähtöä per kanava. Analogisesti.
 
Parallelin kanssa ei kannata mennä liian pitkälle, sillä saa helposti tuotua vain lisää sotkua mukaan.. Salaisuus on siinä että ohjelman sointi tuodaan esiin rinnakkaiskanavalla, kun taas luonnollinen dynamiikka jää koskemattomaan kanavaan, mutta se kuulostaa lähes siltä ettei se oo lytyssä tai pumppaa. Helpoin tapa on aloittaa sellaisilla tasoilla että nostaa parallelkanavaa sekaan ja heti kun se alkaa kuulua niin milli takas, jättää siihen ja sitten tarttuu EQ:hun tms ILMAN solokuuntelua. Mukavuus on siinä että voit tuoda parallelkanavan EQ:lla paremmin haluttua sointia esiin ilman että tukit vaikkapa bassarikanavan middlen pelkällä kanava -EQ:lla.
 
Myöskin, kannattaa olla hyvin tarkkana viiveiden kanssa. Softassa on hyvä olla auto delay comp. ja analogitiskissä kannattaa olla tarkkana jos käyttää analogikanavan vieressä digikompuraa, tällöin DSP:n ulostulossa on pieni viive joka pistää summan phaseriksi. Tietty ratkeaa sillä että sulla on kaksi erillistä ulostuloa nauhurilta joissa viivästetään analogikanavaan menevää DSP:n viiveen verran.

Rummuista taas oon joskus tehnyt apuryhmän josta kaikki muu patsi keskiäänet pois ja tätä sitten ihan ryttyyn ja ehkä säröllekin - tulee kivaa räyhää settiin kun tätä sekoittaa "oikeeseen" soundiin...
 
Tota kannattaa testata myös jo äänitystilanteessa. Vetäsee 57:n tms. vähän viistosti sivulta sojottomaan sinne basarin ja snaren välimaastoon. Sen sitten ajaa jo äänitysvaiheessa jonkun kivan etusen läpi hallitulle ruvelle. Lähtee hyvää pöhinää siitäkin.
 
Softassa on hyvä olla auto delay comp. ja analogitiskissä kannattaa olla tarkkana jos käyttää analogikanavan vieressä digikompuraa, tällöin DSP:n ulostulossa on pieni viive joka pistää summan phaseriks
 
Softassa tuo olikin ennen aika ärsyttävää, ku sai delayn kanssa kikkailla. Ilmeisesti rupee onneksi melkein kaikissa perussoftissa olemaan tuo delay-kompensaatio vakio-ominaisuutena. Silti aina rupee joskus epäilyttämään ja kuulemaan omiaan....

Tota kannattaa testata myös jo äänitystilanteessa. Vetäsee 57:n tms. vähän viistosti sivulta sojottomaan sinne basarin ja snaren välimaastoon. Sen sitten ajaa jo äänitysvaiheessa jonkun kivan etusen läpi hallitulle ruvelle. Lähtee hyvää pöhinää siitäkin.
 
Heh, mä löysin ton tekniikan "vahingossa".. Pistin rumpalille pään viereen telineeseen 57:n joka tulee tiskin reverse-talkback -inputtiin (Listen -mic), joka palaa omalle tasonsäätimelle ja vieressä napit joista voi valita mihin kolmesta kuuntelusta talkbackin saa kuulumaan. Tiskin sisällä on listenmic -etuaste lukitulla gainilla ja lukitulla kompuralla jossa hyvin liiskaava saundi ja napakka middle.
 
Juttelin sessiossa rumpalin kanssa ja sit ruvettiin äänittämään. Kesken biisiä rupesin ihmettelemään et oonpas kova jätkä ku snare saundaa ihan sairaan hyvältä yht-äkkiä ja sit tajusin et olin jättäny listenmicin kuunteluun. Siitä lähtien oon pistäny useasti rumpalin korvien taakse kaks 57:aa kattomaan snarea ja basaria ja ottanu nauhalle listenmicin kompuran ulostulon. Aivan mahtava saundi.
 
Myöhemmin, lueskelin juttuja SSL Listen Mic -kompurasta ja aikoinaan Phil Collins oli tehny just samat ku mä- enkä mä tienny tota juttuu, et se minkä mä löysin vahingossa olikin se kuuluisa Collins -kikka. Kivaa!

Toisessa duunipaikassa on iso Tools 6.0, ja menee hermo kun täytyy aina pistellä niitä bypass -inserttejä mukaan.. Onneks saivat ADC:n Toolsiinkin. Tulikos se nyt 6.9:iin? Voin olla väärässä.

Toisessa duunipaikassa on iso Tools 6.0, ja menee hermo kun täytyy aina pistellä niitä bypass -inserttejä mukaan.. Onneks saivat ADC:n Toolsiinkin. Tulikos se nyt 6.9:iin? Voin olla väärässä.
 
Juu mut vaan digin omat (+bundled) plugarit taitaa tukee sitä LE:n ADC:tä.

Toisessa duunipaikassa on iso Tools 6.0, ja menee hermo kun täytyy aina pistellä niitä bypass -inserttejä mukaan.. Onneks saivat ADC:n Toolsiinkin. Tulikos se nyt 6.9:iin? Voin olla väärässä.
 
Kyllä se tais näin olla. Mikäköhän syy on muuten siihen, ettei kompensaatio oo koko ajan päällä?!? Miksi ihmeessä pitää valita, pitääkö sen päällä vai ei? En keksi tarkoitusta, missä sen pois päältä oleminen olis hyödykästä...

Kyllä se tais näin olla. Mikäköhän syy on muuten siihen, ettei kompensaatio oo koko ajan päällä?!? Miksi ihmeessä pitää valita, pitääkö sen päällä vai ei? En keksi tarkoitusta, missä sen pois päältä oleminen olis hyödykästä...
 
Ai HD:ssa? Mä ainakin laitan sen pois aina äänittäessä. Kai siihen joku bufferi tulee väliin joka nostaa latenssia.

Ai HD:ssa? Mä ainakin laitan sen pois aina äänittäessä. Kai siihen joku bufferi tulee väliin joka nostaa latenssia.
 
HD:ssa joo. Pitääkin testata kasvaako latenssi, jos on off tai on. Enp oo kiinnittäny huomiota...

HD:ssa joo. Pitääkin testata kasvaako latenssi, jos on off tai on. Enp oo kiinnittäny huomiota...
 
LE:ssä se on kai aina päällä. Mut siitä ei mainita kyl hirveesti missään. Ihan sattumalta huomasin.

Jännää. Siinä suhteessa Nuendolla on kyllä soljuvampaa duunailla kun ei tartte huolehtia mistään. Sen kun lätkii vaan auxia ja inserttiä. Mut sit taas Nuendossa menee hermo kun sidechainaus ei oo niin helppoo ku Toolsin busseilla. Tosin uuteen Nuendoon rakennetaan sidechainia kuumeisesti. Luulen että joutuvat vähän repimään struktuuria auki ennen kuin se on mahdollista.

LE:ssä se on kai aina päällä. Mut siitä ei mainita kyl hirveesti missään. Ihan sattumalta huomasin.
 
Vielä kun vaan se fudais muutenkin kun natiiviplugareiden kanssa... mä saan itteni jotenkin aina vitun solmuun kun testailen eri juttuja ja sit siirtelen raitaa ees sun taas.
 
Rinnakkaiskompuraa tulee käytettyä yleensä vaan rummuissa ja joskus masterissa. BF76 on yllättävän jees just tossa rumpuhommassa.

Vielä kun vaan se fudais muutenkin kun natiiviplugareiden kanssa... mä saan itteni jotenkin aina vitun solmuun kun testailen eri juttuja ja sit siirtelen raitaa ees sun taas.
 
Mullakin on UAD-kortin osto edessä, yrität tietty vaan pelotella. Toimiskohan jos käyttäis digimikserin kanavakohtaista sampledelayta softalatenssin kompensoimiseksi. Vähän kikkailua ja ehdottomasti puola mutta saiskohan sen toimimaan. Pitääpä testata.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Niin ja...
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Sillä vois kans kokeilla korjata rumpumikkien keskinäisiä vaiheita:)

UAD:ssa tulee mukana Delay Comp -plugarit jos tulee tarvetta.. UAD:n kanssa ilman ADC:ta kantsii lätkästä kaikkiin ryhmiin/kanaviin heti kättelyssä tää delaycomp ja sit käy säätelemässä bufferia jokaisesta sitämukaa minkälaisia plugeja käyttää UAD:sta. Tarpeeksi kun niitä lätkit ni kun painat spacea ni biisi alkaa soimaan huomenna :)
 
digimikserin viiveet ja rumpuvaiheet
 
eiiiiiihhhhhh!!!