Koskettimet ›

Olen tuohon Hammond-soundiin perehtynyt viime aikoina, mutta sellaine on jäänyt vähän epäselväksi, että miten tuota soundia muokataan lennossa?
 
Tarkoitan siis ihan käytännössä, minkälaisia muutoksia ja minkälaisissa kohdissa kannattaa tehdä? Minkälaiset jutut kuulostavat hyvältä?

No millainen soundi nyt sattuu itseä miellyttämään. Eihän tuohon mitään sääntöä ole. Makuasia.

No millainen soundi nyt sattuu itseä miellyttämään. Eihän tuohon mitään sääntöä ole. Makuasia.
 
Arvasin että joku vastaa näin :)
 
Niin, totta kai se on makuasia, mutta hain nyt lähinnä jotain viitettä, miten niitä voi soiton aikana säädellä. Miten jotkut klassikkosoittajat, esim. Jon Lord, ovat näitä käyttäneet?
 
Tai modernimpi esimerkki: Amorphiksen Divinity (saa osoitteesta http://www.relapse.com/real/divinity.ram). Tuossa on tuollainen Hammond-soolokohta (taitaa muistaakseni olla parikin kertaa), kuulenko väärin vai onko tuossa juuri säädetty noita drawbareja lennossa?

Tarkoitan siis ihan käytännössä, minkälaisia muutoksia ja minkälaisissa kohdissa kannattaa tehdä?
 
Sopivissa kohdissa voi lisätä tai vähentää.

Minkälaiset jutut kuulostavat hyvältä?
 
käytä korviasi!
 
ei tarvitse olla lupaa muuttaa drawbar -asentoja vaan ihan saa itse muutella
 
pakko kysyä ... et kait vaan ole musiikkiopistomiehiä ;-P

käytä korviasi!
 
ei tarvitse olla lupaa muuttaa drawbar -asentoja vaan ihan saa itse muutella
 
Eikö? Ihanko totta? Älä viitsi!
 
Okei, kysymyksenasettelu oli vähän huono, mutta siis tarkoitukseni oli lähinnä saada tietää, onko olemassa jotain vakiintuneita tapoja tai tekniikoita tehdä (nopeita) muutoksia, joita voi käyttää soitannollisesti esimerkiksi osana melodiaa tai jotakin kuviota.
 
Mutta jos tällaisia ei ole, niin uskon sen vähemmälläkin vittuilulla.
 
Ja ei, en ole musiikkiopistomiehiä.

Itse asiassa tilaukseen lähti kirja Hammond Organ Complete, joka vaikutti ihan asialliselta, vaikkakin sitä on kritisitoitu siitä ettei se mene ihan kamalan syvälle aiheeseen.

Mulla on tapana soitella perusmeininkejä leslie hitaalla ilman vibratoa, ja kytkeä leslietä nopealle ja vibratoa eri moodeihin sitten kun on tarkoitus saada 'hurjempaa' soundia esim. kertsiin, sooloon tms. Tuo leslien nopeudenvaihtelu on melkoisen käytetty kikka, mutta silti toimiva. Esim. joku Born to be wild on ihan täynnä ko. soundia. Drawbarien lennossa säätämisessä alkaa intuitio pelata aika nopeasti, vähän kokeilun jälkeen alkaa hahmottua mitä kantsii tehdä. Mitä noihin asetuksiin tulee, niin tässäpä jokusia esimerkkejä.
 
Jazz-äijät (Jimmy Smith esim.) käyttelevät yleensä jotain tänsorttisia:
 
888 000 000
808 000 000
 
...ja noihin sitten 1'-drawbaria maun mukaan korostukseksi.
 
Hieman 'vanhahtavampia' soundeja saa esim. näillä:
 
800 000 888
888 000 888
 
Vasurin bassojutuille on tapana käyttää jotain tyyliin 848 000 000 tai 868 000 000.
 
Progeilumeiningeissä aika yleinen on 888 800 000 ryyditettynä ajoittain sillä 1':llä.
 
Whiter shade of pale on veivattu 688 600 000:lla. Kevyempää, hivenen Voxia muistuttavaa soundia irtoaa, kun pysäyttää leslien, kytkee vibraton pois ja veivaa esim. 808 808 000.
 
Itselläni on enemmänkin tapana vääntää soundeja tilanteen ja tarpeen mukaan.
 
Jos nuo numerot vaikuttavat heprealta, kerrottakoon, että ehdan Hammondin drawbareissa asennot on siis numeroitu. 0 on kokonaan sisällä, 8 kokonaan ulkona.
 
Niin, ja noi Rantsun mainitsemat Beauty in the B-kirjan 25 Hammond-lickiä löytyvät täältä:
 
http://archive.keyboardonline.com/midi/hammond.shtml
 
Juuri muuta soittamisesta ko. kirjassa ei sitten kerrotakaan.

Itte olen harrastusmielessä soittanut VK-7:aa mitä muulta musisoinnilta olen ehtinyt.
 
Sanoisin alkuperäselle kysyjälle, että kannattaa tosiaan kaivella näitä käyttökelpoisten soundien malleja jostakin, ja sitten vaihdella niiden välillä.
 
Hammondistinhan bändissä ei välttämättä tarvitse käyttää vasenta kättä ollenkaan soittamiseen, vaan sillä voi räplätä niitä liukutankoja tai mitä nyt tarviikin.
Hammondissa on niin monipuolinen soundi, että saa olla aika tekijä, että osaa sitä käyttää hyväkseen hyvin.
 
Itse suosin mm. seuraavia:
 
00 876 5432 Tämä on hyvä monenlaiseen mattoon.
 
80 000 0008 Herkistelysoundi johonkin rauhallisempaan kohtaan. Alussa ja lopussa melko tehokas. Yleensä käytetään leslie hitaalla, ja ilman vibraattoa.
 
Kokeilemisen arvoisia ovat myös mm. ainoastaan matalin musta, ja pelkästään valkoiset täysin auki.
 
Revittelyyn sitten "urku auki" :-)
 
Vibraattoa käytän yleensä ainoastaan kun leslie on nopealla, ikäänkuin tekemään soundista vielä räheempi.
 
Erilaisia variaatioita noiden perusjuttujen välillä voi ja kannattaa kokeilla. Se on itsestä kiinni sitten miten soundinsa personoi.
 
Sellainen juttu kans, että jos käyttää esim. VK-7:aa, tai muuta simulaattoria, niin kannattaa jättää ne muistipaikat omaan arvoonsa, ja todellakin opetella käyttämään niitä liukutankoja.
 
Jotkut maestrot tekevät tietynlaisessa musiikissa niinkin, että tekevät koko ajan vasemmalla kädellä jotakin pientä variaatiota liukutankoihin, esim. muutamaa tankoa edestakaisin tasaiseen tahtiin pienellä liikkeellä. (Prkl, tää alkaa kuulostaa pornolta, mutta hammond on niin rähee, että se on suorastaan porno :-) )
 
Itsekin olen tässä urkuasiassa melko aloittelija, joten otan myös vinkkejä vastaan.

668 865 444 on särötettynä ihan jees ja muheva. Kunnon kertosäeurku.

666 666 666 on kunnon heviurku!