Kitarat: kitarakamat ›

Ibanezin sellaisen. Vuosimallia 72-75, tarkkaa ei ole tiedossa. Mahonkipeli, pulttikaula ja soi niin *tanan hyvin. Soundi on rock akustisenakin ja marsun läpi olohuonevoluumilla vahvistettuna vielä enemmän rock. En malta odottaa kun pääsen treenikämpälle soittamaan tuota volat kaakossa. :)

Jokohan nyt loppuu se "oikean" kitaran etsintä, kasari-Washburn oli liian kasari ja hevi, Epiphone LP liian painava ja tummasoundinen, Lite Ash Stratossa liian pitkä skaala kun totuin LP:n lyhyempään. Tuo SG on pieni, kevyt ja näppärä, soitettavuus on hihna pitkällään juuri kuin minulle luotu. Näyttääkin pirun hyvältä, lähes 1:1 Gibsonin kanssa, paitsi että lavassa on bindingit(minä tykkään) ja pleksi isompi.

Edellisen omistajan ottamia kuvia, täytyy ottaa itse parempia huomenissa:
http://people.cc.jyu.fi/~tamahell/SG/

Tässä ensihuumaa, päivitellään sitten parin päivän päästä kun olen päässyt testiajelemaan isolla voluumilla.. :)

Hieno on :) Onneks olkoon vain. Pisti tosin silmään noissa kuvissa, että kielet on vasenkätisen tyypin mukaan, mutta kitara on oikeakätisille :) toimiihan se tietty noinkin.
 
Juu, edellinen omistaja oli vasuri, nyt kielet on "oikeinpäin".

On mahottoman hieno ja ihana ja hieno. Luukutappa sitten tuolla vintakehärpäkkeellä minunkin puolesta.

On mahottoman hieno ja ihana ja hieno. Luukutappa sitten tuolla vintakehärpäkkeellä minunkin puolesta.
 
On se hieno. Luukutetaan niin mahottomasti.
 
Mun tutulla on samanlainen Eko SG kun sulla, kova peli sekin... :)

On se hieno. Luukutetaan niin mahottomasti.
 
Mun tutulla on samanlainen Eko SG kun sulla, kova peli sekin... :)
 
Joo, se on yllättävän mukhava. Mikeistä tykkäsin erityisesti, ja kaula oli just passeli minulle. Oon ollut aikeissa palauttaa tän setäparalle, kuitenkin sen ensimmäisiä kitaroita. Laittamista tässä olisi, olis mukava modata tätä vähän, mutta omatunto huutaa että viehän kitara takaisin mistä haitkin. :(

On kyl hieno SG. Tervetuloa SG-kerhoon!

Kuolasin tuota kanssa, mut valitettavasti ei ollut irtonaista rahaa tuonkaan vertaa. Onnea kitaran johdosta :)

Musta noi 70-luvun Ibanezin SG:t ovat huonoja ja rumia. Itselläni oli 77-85 tuosta vähän uudempi pulttikaulaversio, oikein huono kitara sekin. Nykypäivän Epiphonet ja Tokait sun muut ovat paljon parempia kitaroita kuin noi 70-luvun surkeat kopiot. Mitä tuollaisesta nykyään maksetaan?

Hieno vehje!

Nykypäivän Epiphonet ja Tokait sun muut ovat paljon parempia kitaroita kuin noi 70-luvun surkeat kopiot.
 
Ei mitenkään. Olet törmännyt johonkin huonoon yksilöön tms? Epiluureja kyllä olen testannut ja jää kyllä valovuosia tuon soundeille ja tuntumalle. Testaamani käytetty Gibson Faded SG oli aika lähellä soundillisesti ja soittotuntumaltaan, olisinkin sen ostanut jos rahat ois riittäny. Tai sitten mulle sattui hyvä yksilö...

Ei mitenkään. Olet törmännyt johonkin huonoon yksilöön tms? Epiluureja kyllä olen testannut ja jää kyllä valovuosia tuon soundeille ja tuntumalle. Testaamani käytetty Gibson Faded SG oli aika lähellä soundillisesti ja soittotuntumaltaan, olisinkin sen ostanut jos rahat ois riittäny. Tai sitten mulle sattui hyvä yksilö...
 
Silloin 70-luvulla oli hyviäkin kopioskittoja Ibanezilta, Arialta etc. ja ne maksoivat silloista mummon rahaa parista neljään tonniin. Mutta nimenomaan nämä halvemmat pulttikaulaiset ei-niin-orkkiksen-näköiset versiot Gibsonista ja Fenderistä olivat yleensä rojuluokan kitaroita soitannollisesti ja soundillisesti. Tällaisen sai uutena jotain 500?900 mummolla. Ja mikit vaihdettiin DiMarzioihin suraavasta viikkorahasta.
 
Kyllä noillä soittoharrastuksen aloitti, mutta jos joku nykypäivän kitaristi kehuu tällaista paremmaksi kuin esim. Epiphonen SG-400 (mulla on sellainen) menee se kyllä kokemattomuuden piikkiin. Vanha Ibanezini oli ns. "välisarjan" soitin (maksoi 1200 mummoa), mutta sekään ei päässyt lähellekään Epiphoneani.
 
Turhaa vintagehypettämistä IMO.

Kyllä noillä soittoharrastuksen aloitti, mutta jos joku nykypäivän kitaristi kehuu tällaista paremmaksi kuin esim. Epiphonen SG-400 (mulla on sellainen) menee se kyllä kokemattomuuden piikkiin.
 
???
 
Suht kokematon olen tietty, vasta 8 vuotta soitellut aktiivisemmin, mutta väitän kyllä että tuo Ibanez pesee Epiluurin 100-0, ainakin ne kappaleet, mitä olen testannut. Puheet mikkien huonoudesta kyllä voi lopettaa samantien, ellei noita sitten ole vaihdettu joskus tuosta minun kepistäni. Kaikki osat alkuperäisiä, sähköjä myöten ja esim. virittimet ovat kuin pakasta vedetyt, joten ei ihan tuo "halpis" -määritteeseen käy, kun vaikkapa 2 vuotta vanhasta Epiphonesta oli nauhat kuluneemmat kuin tuossa 30 vuotta vanhasta Ibanezista. Ennen oli halpiksetkin parempia?
 
EDIT: Maksavathan ne vanhoista Squiereistakin enemmän kuin uusista jenkkifendereistä, jos soitin on hyvä, se vaan on hyvä, alkuperäisestä hinnasta riippumatta?

???
 
Suht kokematon olen tietty, vasta 8 vuotta soitellut aktiivisemmin, mutta väitän kyllä että tuo Ibanez pesee Epiluurin 100-0, ainakin ne kappaleet, mitä olen testannut. Puheet mikkien huonoudesta kyllä voi lopettaa samantien, ellei noita sitten ole vaihdettu joskus tuosta minun kepistäni. Kaikki osat alkuperäisiä, sähköjä myöten ja esim. virittimet ovat kuin pakasta vedetyt, joten ei ihan tuo "halpis" -määritteeseen käy, kun vaikkapa 2 vuotta vanhasta Epiphonesta oli nauhat kuluneemmat kuin tuossa 30 vuotta vanhasta Ibanezista. Ennen oli halpiksetkin parempia?
 
Ibanezin 70-luvun mikithän ovat tosi hyviä ja haluttuja! Silloin kun DiMarzioita alkoi tulla kauppoihin alkoi melkoinen mikinvaihtorumba, näin jälkeenpäin ajatellen huonompaan suuntaan. Nämä Super 70 ja vastaavat eivät olleet kovin arvostettuja ja niitä suurinpiirtein heitettiin roskiin vaihdon yhteydessä.
 
Halpissarjalaisissa on pulttikaula, senhän sanoo järkikin. Eikä 30 vuodessa nauhat kulu jos kitaraa ei soiteta...
 
Nauti uudesta kitarastasi, en halua sua moittia hankinnastasi. Ihmettelen vaan miten käsitykset laadusta ovat muuttuneet 30 vuodessa...

Halpissarjalaisissa on pulttikaula, senhän sanoo järkikin. Eikä 30 vuodessa nauhat kulu jos kitaraa ei soiteta.
 
No, veikkaan kuitenkin, että tuolla on makuuhuonesoittajakin soittanut enemmän, kuin sillä Epiphonella, joka tosiaan oli 2 vuotta harrastuskäytössä ja nauhoissa jo samanlaiset kulumat.
 
En minä tuota vintagen takia ostanut, hain vain hyväsoundista ja helpposoittoista SG:tä ja sellaisen sain. Olisin kyllä Epiphonenkin huolinut, jos kriteereihin sopiva olisi löytynyt.
 
Eihän pulttikaula sinänsä mikään halpiksen merkki ole, kaulaliitoshan sekin ja onhan eräskin F-kirjaimella alkava "halpamerkki" on todennut pulttikaulat sopiviksi, kun niitä on jo 50 vuotta rakenneltu. Pyytävät kyllä parhaimmillaan pari tonnia noista pulttikaulahalpiksistaan.
 
Sarkasmi sikseen, jos oikeasti kokemusta kitaroista on, niin tietää, että ei kaulaliitoksella ole läheskään niin suurta merkitystä soundiin, kuin puun laadulla. Toki sekä pulttikaulan, että liimakaulan voi tehdä hyvin tai huonosti.

Hieno SG iba sulla...vintagee, vintagee...

Ihmettelen vaan miten käsitykset laadusta ovat muuttuneet 30 vuodessa...
 
Mulla on ollut just tuollainen Ibanez SG. Laatukitaran merkkejä se ei minunkaan kategoriassa täytä mutta helkkarin hyvä soittopeli se oli. Ruuvikaulasta, sadasta kappaleesta liimatusta lankusta ja aikoinaan haukutuista mikeistä huolimatta kitara soundasi todella hyvälle ja kaulakin istui tosi hyvin käteen. Virityskoneiston vaihdoin kun nuo 70-luvun alun Ibanez koneistot ovat yleensä hieman väljiä. Tuli kolme vuotta sitten myytyä pois kun kaikkea ei voi omistaa.
 
Toivotan Niqille runsaasti onnellisia soittotuokioita!

Musta noi 70-luvun Ibanezin SG:t ovat huonoja ja rumia.
 
Jos nyt ottaa järjen käteen, niin oikeasti 50-60-70 -luvuilla ei tehty paljoa sen laadukkampia kitaroita kuin nykyäänkään.
 
Vitsi onkin siinä, että noista silloin tehdyistä kitaroista on jäljellä "liikenteessä" vain ne parhaat. Loput on jossain kaatopaikalla tai hajotettu, tai sitten fiksattu pikku hiljaa eri omistajien toimesta niin hyviksi että ne ovat oikeasti hyviä.

Kaverilla on tuollainen samannäköinen Maya SG. Sitä ei saa vireeseen millään, ja 15-nauhasta eteenpäin ei voi soittaa, kuten ei varmaan sun kitarallakaan, koska kaula on niin syvällä bodyssä

Sarkasmi sikseen, jos oikeasti kokemusta kitaroista on, niin tietää, että ei kaulaliitoksella ole läheskään niin suurta merkitystä soundiin, kuin puun laadulla. Toki sekä pulttikaulan, että liimakaulan voi tehdä hyvin tai huonosti.
 
Yhdyn tähän täysin.