Kitarat: soittaminen ›

Ankkiz:
Noihin kysymyksiisi olisit löytänyt vastauksen tuolta linkittämästäni ketjusta ;-)
Skaaloja kannattaa alkuun vähän renata ylös alas, mutta nopeasti kannattaa siirtyä oikeasti musikaalisiin juttuihin. Soita vaikka mielestäsi hyvän kuuloinen fraasi, ja mieti mitä soinnun/skaalan ääniä siinä on käytetty, tai onko sitä ylipäätään fiksua ruveta analysoimaan teorian keinoin.
 
Juzpe:
Ensinnäkin....mitä ...ttua? Jucciz ei ole viekä kommentoinut tätä threadia ollenkaan...
No edelleen tuolla linkittämässäni ketjussa käytiin aihetta läpi sen verran, ettei kaikkea sitä jaksa ruveta tännekin kopioimaan.
 
keppimies89:
En oikeen löydä muuta hyötyä skaaloista kun soolojen teko ja improvisointi.
Noiden kaveriksi kun vielä lisäät säveltämisen, korvakuulolta plokkaamisen ja musiikin analysoinnin, niin alkaa olla aika kattava paketti kasassa, eikö?
 
Edit vielä: Ei sillä, että haluaisin tukahduttaa keskustelun, mutta lukekaa ihmiset tuo toinenkin ketju, siellä on monilta käyttäjiltä hyviä asiaa valottavia kirjoituksia.

Itellä toi pentatoninen molliskaala ilmestyi sinne selkäytimeen niin yllättäen että olin tipahtaa tuolilta huomattuani että pystyin soittamaan pitkää sooloa ihan vain improna ja se jopa kuulosti hyvältä. Kyllä skaalojen opettelu on maksanut ittensä takaisin ja nykyisin kuulee tyttöjenkin suusta(tämähän se tärkein asia onkin;D) Että herrajestas sähän osaat soittaa.
 
Sama! :D
 
Ei mutta, skaalat toki ovat avuksi varsinkin improilussa. Vieläkin tulee sahailtua ja täppäiltyä pentatonista skaalaa pelottavan usein kun soitellaan bändin kanssa "klassikoita" (paranoidii, purple hazea ja näitä perus). Ei tietenkään mene kyseinen skaala jokaiseen biisiin yhtä hyvin. Siksi onkin tullut soiteltua erilaisten biisien sooloja nuotti nuotilta samalla analysoiden niissä esiintyviä skaaloja ja rakenteita!

Ei tietenkään mene kyseinen skaala jokaiseen biisiin yhtä hyvin.
 
Neeejjj! Kyllä se on niin että pottatooninen on se ainut ja oikea ja se pistetään sopimaan :).

Skaaloja ne soolot aina enemmän tai vähemmän on. Ero on siinä, että jotkut oikeasti tietää mitä soittaa ja että esim E:n päälle soitettu harmoninen A-molliskaala kuulostaa hienolta. Muille sama asia on vaan "ihan v*tun siisti tilu".

Skaaloja ne soolot aina enemmän tai vähemmän on. Ero on siinä, että jotkut oikeasti tietää mitä soittaa ja että esim E:n päälle soitettu harmoninen A-molliskaala kuulostaa hienolta. Muille sama asia on vaan "ihan v*tun siisti tilu".
 
Jepjep... Ja sit ku on opetellu tarpeeks skaaloja ja teoriaa ni huomaa et eihä tossa vi*tun siistissä tilussa mitää nii ihmeellistä ookkaan, muuten ku ehkä teknisesti... :d

Suuressa kitarakirjassa painotetaan hyvin voimakkaasti skaalojen tärkeydestä "kun olet kerran oppinut ne, voit soittaa mitä ikinä haluat ja että soittosi tulee olemaan edistynempää". Päätinpä sitten itsekkin alkaa treenaamaan ne, kun en ole laiskuuttani saanut aikaisemmin tehtyä sitä (ei siitä nyt ainakaan haittaa ole), ehkäpä tulos näkynee joskus tulevaisuudessa? Oikeastaan minun piti kysyä teiltä, jotka olette jo treenanneet skaalat sinne lihasmuistiinne/selkäytimeenne, niin onko soittonne parantunut merkittävästi ja millaista hyötyä muuten opituista skaaloista on ollut? Ihan vain näin mielenkiinnosta kuulisin:)
 
Kannattaa opetella kaikkis skaalat ja moodit selkäytimeen.
Improvisointi helpottuu ja saat paljon rahaa ja naisia.

Kyllä kovat jätkät, jotka soittavat "ulos ilman, että avaimet jäävät sisäpuolelle", tietävät mitä tekevät.
 
Luulen, siis nimenomaan l u u l e n ymmärtäväni mistä tässä on kyse ja tuo ulos soittaminen taitaa olla syy, miksi tietyt kitaristit(kin) kolahtaa täysillä.
 
Ympäröivään musaan ja sointukäännöksiin luontevasti istuva, mutta niistä jollain tavalla kuitenkin irtioleva "fillari vapaalla"-sooloilu kyllä sytyttää biisin kuin biisin. Itse olen jumittunut täysin iänikuisiin skaalaklisheisiin, joita yritän peitellä rytmisillä jutuilla. Yleensä huonolla menestyksellä.
 
Vaikiaa on, ja toisekseen soolothan on niin syvältä kuin joku voi olla...

Kuuluvat tutkintooni. Paha vältelläkkään :(

keppimies89:
 
Noiden kaveriksi kun vielä lisäät säveltämisen, korvakuulolta plokkaamisen ja musiikin analysoinnin, niin alkaa olla aika kattava paketti kasassa, eikö?
 
Korvakuulolta plokkaaminenkin on helpottunut juu. Tiedän että skaalat olis hyödyllistä hallita. Oon vaan pahasti jumittunut tohon molliskaalaan. Tarttis varmaan ettiä taas opettaja.

Korvakuulolta plokkaaminenkin on helpottunut juu. Tiedän että skaalat olis hyödyllistä hallita. Oon vaan pahasti jumittunut tohon molliskaalaan. Tarttis varmaan ettiä taas opettaja.
 
Eipä siihen teorian opiskeluun opettajaa tarvita. Tuolla teoriapuolella on asiat kyllä selitetty sen verran hyvin, että ne kyllä oppii, kun hetken funtsii.

Korvakuulolta plokkaaminenkin on helpottunut juu. Tiedän että skaalat olis hyödyllistä hallita. Oon vaan pahasti jumittunut tohon molliskaalaan. Tarttis varmaan ettiä taas opettaja.
 
Ei siihen opettajaa tarvita. Riittää kun otat jonkun skaalan käsittelyyn ja KUUNTELET jokaisen sävelen ja niiden välisen intervallin(etäisyyden). Kun opit tuntemaan skaalan erityispiirteet niin se pikkuhiljaa "imeytyy selkärankaan".

On se ehkä hauskempaa kuunnella sellaisen soitoa, joka tietää, mistä pitäis soittaa:
 
Muistan yhden kitaristin, bändiajoilta, joka soitti "mistä halus". Sen soolot oli lähinnä
hakuammuntaa ja osumatarkuus oli aika heikkoa. Tosta voi päätellä, miltä ne kuulosti.
 
On ehdottomasti hauskempaa; noin 15 vuotta sitten olin bändissä jonka soolokitaristi soitti myös "mistä halus" ja ns. fiilispohjalta, eikä siinä mitään JOS soittajan sävelkorva kertoo ne oikeat äänet, mutta tämä oli varsinainen puukorva, vähän väliä se veti soolot päin v.., öö, päin sukupuolielintä. Ja kaiken lisäksi tämä wannabe-Vernon Reid veti pussillisen herneitä nenään aina jos minä tai pianisti selostettiin sille että kun sävellaji ja soinnutus on tämä niin käytäpä tätä skaalaa tai moodia, se ainakin sopii. Sille kitaristille näytettiin ovea aika pian, ei sellaista jaksanut katsoa eikä varsinkaan kuunnella.

Ei siihen opettajaa tarvita.
 
Oletko ikinä käynyt oikeasti pätevän opettajan tunneilla? Minä nimittäin olen, ja suosittelen sellaisia kaikille aloittelijoille, ja vähän pidemmälle ehtineillekin. Tosi on, että kyllä lähes kaiken voi oppia/opetella ilman opettajaa, mutta pätevä opettaja voi ollenkaan liioittelematta kertoa/näyttää parissa kuukaudessa sen, mitä itseopiskellut oppii parissa vuodessa. Toki opettaja ei opettele kenenkään puolesta mitään, mutta sitäkin tarpeellisempaa voi olla tietotaito jota (toivottavasti) riittää.

Oletko ikinä käynyt oikeasti pätevän opettajan tunneilla?
 
Joo kyllä olen. Siitä on valtavasti hyötyä. Mutta jos erehtyy luulemaan, että skaalojen opettelu vaatii opettajan apua, niin erehtyy.

Ensinnäkin....mitä ...ttua? Jucciz ei ole viekä kommentoinut tätä threadia ollenkaan. Ryhtiä Jucciz!
 
Oon kommentoinu tätä asiaa niin monessa ketjussa jo, että kaikki on osaltani jo sanottu. Penkokaa ne aikaisemmat kirjoitukseni.
 
Skaalojen rakenteet on hyvä osata. Älkää hyvät ihmiset ruvetko opettelemaan skaalojen sormituksia tai "bokseja" vaan ennemminkin se idea, mitä kukin skaala edustaa. Paljon antoisampaa on pystyä löytämään skaala X koko otelaudan alueelta.
 
Lopuksi: soittakaa musiikkia, älkää skaaloja. Kiitos.

Kuinkas kauan käytitte/käytätte skaalan opiskeluun ja opiskelitteko yhtä vai useampaa saman aikaisesti?
 
EDIT: Tavallaanhan näitä kai opetellaan loputtomiin, mutta meinasin lähinnä sitä että kuinka pitkään opettelitte ennen kuin siirryitte seuraavaan.
Ja jos vastaukseksi huutelette "niin pitkään että opittiin" niin mikä lasketaan oppineeksi?

blues skaala on mielestäni soolojen äiti.piste.
 
ennenkuin tuon aikoinaan reenasi ni sooloyritykset oli pelkkää ukkonnooaa sähellystä ja ihmettelin miten ne osaa soittaa sillai mageesti...
 
sit muut skaalat enempi ja vähempi hienosäätöä jne. kun niin laiska ettei opi mitään:)
 
tunteella päin vittua:()

Kuinkas kauan käytitte/käytätte skaalan opiskeluun ja opiskelitteko yhtä vai useampaa saman aikaisesti?

EDIT: Tavallaanhan näitä kai opetellaan loputtomiin, mutta meinasin lähinnä sitä että kuinka pitkään opettelitte ennen kuin siirryitte seuraavaan.
Ja jos vastaukseksi huutelette "niin pitkään että opittiin" niin mikä lasketaan oppineeksi?
 
Ei sitä tule laskettua että kauanko menee. Ite treenaan niitä kaikkia jo opittuja edelleen ja laajennan uusiin kun mieleen iskee taas opetella joku uusi skaala.

opettajan kanssa noihin hommiin vois tulla selvyys helpommin. ehkä oon niin saamaton, etten osaa itse opiskella.