Kitarat: soittaminen ›

Niin ja jos jotain tekniikkatreenejä kertoisitte niin olisi tosi kiva! Ja näistä asteikoista: Kun olet (molli)pentatonista harjoitellut, niin opettele soittamaan se kaikista asemista(5 kpl) selasin eri sivuja ja tuntu että jotain molliskaalojakin oli kaks miljoonaa, ei tiedä että minkä näistä nyt sitten opettelis ja että millä pääsis alkuun.
 
Suuret kiitokset kaikille jotka jelppaa/on jelpannu, teistä on ollu jo paljon apua!

 

yy  kaa koo nee  
*   *   *   *    
o
 
yy  kaa koo nee  
*   *   *   *    
o       o
 
yy  kaa koo nee  
*   *   *   *    
o   o   o   o
 
yy  kaa koo nee  
*   *   *   *    
o o o o o o o o
 
yy  kaa koo nee  
*   *   *   *    
oooooooooooooooo
 
* = tahdin isku
o = pikkaus
 
Plussa Torniolle tästä. Olisin 15 vuotta sitten tarvinnut tämän havainnollistuksen. Voi tietenkin olla, että tuo tuntuu nyt päivän selvältä asialta kun sen jo osaa. Tuo on kuitenkin hyvä havainnollistus aloittelijoille.

Minäkin annoin plussan. Helppo mutta tärkeä asia, ja ensimmäinen jonka oikeasti opin tämän sivuston kautta :)

On parempi osata kunnolla 1 asia kuin huonosti 10 asiaa, joten voisin suositella seuraavaa lähestymistapaa...
 
Harjoittelu voidaan jakaa kahteen asiaan:
 
1) Teoria
 
Opettele mollipentatooninen skaala, kaikki 5 asemaa soittaen ne 2:den oktaavin alueelta ja jokaisessa sävellajissa. Tutki miten tuo skaala menee otelaudalla ja luo oma sormituskuvio sille (aina ei tarvi ajatella laatikossa! ;) Ja kiinnitä huomiota siihen, miten pääset liikkumaan eri sormitusten välillä. Kun harjoittelet, nii tulet huomaamaan, että monet mollibiisit alkavat avautumaan sinulle uudella tavalla :)
 
Tämän jälkeen opettele duuripentatooninen samalla tavalla kuin tuo molliversio. Sen jälkeen yhdistä nuo 2 edellä mainittua skaalaa ja käytössäsi on kirjo, jolla monet rock- ja blues-muusikot ovat soittaneet ja säveltäneet useita vuosikymmeniä! Nyt osaat periaatteessa 3 asiaa hyvin ja ne ovat koko soittosi selkäranka. Pystyt soittamaan ja varioimaan asioita missä tahansa sävellajissa.
 
Tämän jälkeen tutki erilaisia molli- ja duuriskaaloja ja kuuntele miltä ne soundaa. Opettele ne, jotka kuullostaa sun korvaan hyvältä ja ota ne käyttöön. Eli laajenna sitä soiton perustaa.
 
2) Käytäntö
 
Yleistäen voidaan sanoa, että kitaran soitossa on 2 kieltä. Rytmitys on komppaamista varten ja fraseeraus soolojen soittoa varten. Rytmityksestä on oleelliset asiat sanottu jo aiemmin, nii en puutu siihen.
 
Fraseerausta voidaan treenata kuuntelemalla ja soittamalla sooloja. Kiinnitä huomiota, miten nuotit soitetaan (bendit, vibratot, etc...) ja miten eri nuotteja yhdistellään (kuinka pitkä nuotti on ja kuinka monta nuottia soitetaan peräkkäin).
 
Sen jälkeen yhdistä nämä 2 asiaa, nii osaat kompata (kompissakin voi improvisoida) ja sooloilla monipuolisesti. Eli yhdistä teoria ja käytäntö sekä kokeile erilaisia asioita! Pikku hiljaa huomaat, että tunnet soittimesi ja osaat "puhua" sillä! :)
 
Jos haluat improvisoida tai tehdä omia biisejä, mieti jotain fiilistä (esim. kun hukkasit ensirakkauden). "Puhu" se fiilis soittamalla! Eli nyt ymmärrät perusasiat ja osaat käyttää niitä. Musiikkityyli voi olla ihan mitä tahansa, sillä ei ole merkitystä, vaan sillä, että sinä pystyt ilmaisemaan itseäsi soittimella.
 
Tekniikkaa täytyy ruokkia soittamalla, mutta mieltäsi voit ruokkia kuuntelemalla musiikkia. Tee molempia. Ja paikallinen kirjasto on muusikon paras ystävä, kuten joku jo aiemmin mainitsi. Käytä sitä (levyt ja nuotit/tabit).
 
Mitään absoluuttista totuutta ei ole siihen, miten näitä asioita pitäisi harjoitella. Mutta jos harjoittelet jotain, nii harjoittele se kunnolla. Onnea valitsemallesi tielle! :)
 
EDIT: Unohdin... kun opettelet teoriaa, nii mieti miten soinnut muodostuu (esim. A molli suhteessa A-mollipentatooniseen skaalaan).

Opettele mollipentatooninen skaala, kaikki 5 asemaa
 
Mitkä helvetin "kaikki" viisi asemaa?

Mitkä helvetin "kaikki" viisi asemaa?
 
http://www.myguitarworkshop.com/The … r-Pentatonic-Scale-Box-Patterns.htm
 
En tiedä onko asema virallinen suomenkielinen termi? Viisaammat korjatkoon, jos olen väärässä.

Itsellänikin oli sellainen ongelma, että halusin olla paras ja äkkiä. Nyttemmin oon sitten ruvennut vaan omaksi ilokseni soittelemaan ilman mitään paineita siitä olenko hyvä vai en.
 
Soittomäärää kyllä voisin lisätä, kun tulee soitettua niin hemmetin vähän aina päivässä. Huomenna vois 5 tuntia soitella :)

Tehdäänpä selväksi nyt yksi juttu. Asema tarkoittaa neljän (tai tarkemmin, kuuden) nauhan mittaista matkaa kitaran otelaudalla:
 
1-asema kattaa nauhat 1-4 (plus venytyksillä saavutettavat nauhat eli 0. ja 5. nauha).
2-asema kattaa nauhat 2-5 (plus venytyksillä saavutettavat nauhat eli 1. ja 6. nauha).
3-asema kattaa nauhat 3-6 (plus venytyksillä saavutettavat nauhat eli 2. ja 7. nauha).
...
 
Ymmärrättekö idean? Asemalla tarkoitetaan etusormen ja pikkurillin väliin jäävää matkaa otelaudalla silloin kun otelautakäden sormet peukaloa lukuunottamatta ovat vierekkäisillä nauhoilla. Tähän alueeseen luetaan mukaan vielä lisäksi yhden nauhan mittaiset venytykset äärilaitoja kohti. Aseman "nimen" määrää siis etusormen "normaali" paikka (ei venytetty).
 
Pari sääntöä:
1) Joka ainoa asteikko löytyy jokaisesta asemasta, sillä joka asemasta löytyy kromaattinen asteikko, johon sisältyy kaikki muut asteikot.
2) Kun tiedät, mitä säveliä mihinkin asteikkoon kuuluu ja tiedät, mistä mikäkin sävel otelaudalla löytyy, osaat kaikki asteikot koko otelaudan matkalta ja voit soittaa ne myös ihan mistä asemasta tahansa, vaikka jotkut sormituksista ovatkin selvästi luontevampia kuin toiset.
3) Kun osaat asteikot alusta loppuun, opettele käyttämään niitä niin, että soittosi ei kuulosta siltä, että soitat asteikota, vaan siltä, että päästäsi tulvii ulos hienoja musiikillisia ideoita ja asteikot ovat vain väline niiden projisoimiseen kuulijoille.
 
Tämä kaikki ja paljon muuta selviää Mick Goodrickin loistavasta kirjasta "The Advancing Guitarist". Aivan ehdoton opus niille, jotka haluavat soittaa ilman rajoittavia karsinoita, bokseja, laatikoita, apupyöriä ja kävelykeppejä.

Tehdäänpä nyt kuitenkin selväksi se, että tuo on ilmeisesti joku amerikkalainen tapa kutsua asemia. Suomessa ainakin ollaan totuttu pitämään sitä asemana, missä etusormi on. Esimerkiksi jos etusormi on viidennellä nauhalla, ollaan viidennessä asemassa. Tehdäänpä vielä selväksi, että asemasoitto on täysin typerää. Unohtakaa koko juttu. Kun osaa etsiä skaalan kaikki äänet otelaudalta, niin mihin niitä valmiiksi opeteltuja sormituksia tarvitsee?

Tehdäänpä vielä selväksi, että asemasoitto on täysin typerää. Unohtakaa koko juttu.
 
Jotenkin sun jutuista vaan tulee mieleen, ettet välttämättä ole miettinyt asiaa aivan loppuun asti. Asemien, boksien, karsinoiden, miksi niitä nyt haluaa kutsua, ei tarvitse olla sormituksia joita orjallisesti noudatetaan, vaan tapa hahmottaa otelautaa.
 
"Kaikilla" viidellä asemalla tarkoitetaan avosoinnuista johdettuja sointuotteita, joista muodostetaan bokseja, joiden avulla on helpompi hahmottaa esim. soinnun ääniä.

Tässäpä nyt taas kysymyksiä lisää. Nyt on paljon tullu neuvoja skaaloista sun muista, ja mitä enemmän olen lukenut,
sitä enemmän olen tajunnut että olen hukassa. Listaanpa tähän nyt kaikki skaalat mitä osaan ja kysyn, että onko nämä
oikein ja käytänkö näitä oikein.
 
Tässä pitäisi olla Molliskaala A:sta:
|--------------------------------------------5-7-8----|
|-----------------------------------5-6-8-------------|
|-----------------------------5-7---------------------|
|--------------------5-7-9----------------------------|
|-----------5-7-8-------------------------------------|
|-5-7-8----------------------------------------------|
 
Tässä duuri A:sta:
|--------------------------------------------5-6----|
|--------------------------------------6-8----------|
|----------------------------5-7-8------------------|
|-------------------5-7-8---------------------------|
|----------5-6-8-----------------------------------|
|---5-7-------------------------------------------|
 
Tässä Blues A:sta:
|---------------------------------------5--8-------|
|---------------------------------5-8--------------|
|-----------------------5-7-8--------------------|
|----------------5-7------------------------------|
|-------5-6-7-------------------------------------|
|-5-8---------------------------------------------|
 
Tässä Pentatoninen kokonaan, E:stä:
|--------------------------------------0--3----|
|-------------------------------0-3------------|
|----------------------0-2--------------------|
|---------------0-2---------------------------|
|-------0--2----------------------------------|
|0--3-----------------------------------------|
 
|------------------------------3-5----------------|
|------------------------3-5----------------------|
|------------------2-4----------------------------|
|------------2-5----------------------------------|
|-------2-5--------------------------------------|
|-3-5---------------------------------------------|
 
|---------------------------------5-7-------------|
|--------------------------5-8--------------------|
|-------------------4-7---------------------------|
|-------------5-7---------------------------------|
|-------5-7---------------------------------------|
|-5-7---------------------------------------------|
 
|--------------------------------------7-10--------|
|-------------------------------8-10---------------|
|-----------------------7-9-----------------------|
|----------------7-9------------------------------|
|---------7-10-------------------------------------|
|-7-10---------------------------------------------|
 
|-------------------------------------------10-13---|
|----------------------------------10-13------------|
|--------------------------9-13--------------------|
|-----------------9-13-----------------------------|
|---------10-13-------------------------------------|
|-10-13---------------------------------------------|
 
Tässä skaalat mitä osaan.Olen oppinut, että esim. tuota molliskaalaa ei tartte soittaa vitosvälistä eli A:sta,
vaan sen voi vetää samallalailla mistä tahansa välistä. Pitääkö paikkaansa? Miten Molli-,duuri- ja blues-skaalat
jatkuu tuosta?
 

 
+ tähän samaan viestiin uusia käsitteitä, jos joku haluaisi neuvoa (editoin tähän varmaan vähän väliä lisää nuita selitettäviä käsitteitä):
 
Mikä on vitossointu, kolmisoinnut sun muut?
Mikä on sointukierto?
 
Kumma, että sain tutulta vuoden kitaransoitonopetusta ja olen silti näin ulkona ihan perusjutuista :D.
 
Kiitos taas kaikille jotka jelppaa!

Tässäpä nyt taas kysymyksiä lisää. Nyt on paljon tullu neuvoja skaaloista sun muista, ja mitä enemmän olen lukenut,
sitä enemmän olen tajunnut että olen hukassa. Listaanpa tähän nyt kaikki skaalat mitä osaan ja kysyn, että onko nämä
oikein ja käytänkö näitä oikein.
 
Luepa nyt ajatuksella läpi mun pitkä viesti ylempänä. Jätä pienemmälle huomiolle se kohta, jossa sanon, että kannattaa kokonaan unohtaa asemat. Kai niillä jotain tekee, kun haluaa oppia hahmottamaan otelautaa, mutta ei niillä pidemmän päälle soiteta. Mutta lue se kirjoitus kunnolla ja kysy sitten jos tulee jotain kysymyksiä.

Tehdäänpä nyt kuitenkin selväksi se, että tuo on ilmeisesti joku amerikkalainen tapa kutsua asemia. Suomessa ainakin ollaan totuttu pitämään sitä asemana, missä etusormi on. Esimerkiksi jos etusormi on viidennellä nauhalla, ollaan viidennessä asemassa.
 
Tehdäänpä nyt selväksi, että aseman määritelmä on ihan sama Amerikassa ja Suomessa. Toivoisin, että tajuat - ja koska et kuitenkaan tajua, niin tässäpä esimerkki:
 
E-----------------------------5-7-9-
B-------------------------7-9-------
G-------------------6-7-9-----------
D-------------6-7-9-----------------
A-------5-7-9-----------------------
E-5-7-9-----------------------------
 
Kyseessä on A-duuriasteikko, joka lähtee paksun E-kielen 5. nauhalta: siitä huolimatta tässä ei olla 5. vaan 6. asemassa. Asia on helppo havaita kun tuota alkaa soittamaan: "normaali" sijainti etusormelle tässä sormituksessa on 6. nauhalla, mutta kolmella kielellä joudutaan tekemään venytys 5. nauhalle. Asema määräytyy etusormen "normaalin" sijainnin ilmoittavan nauhan numeron mukaan.
 
Etusormen perusteella asemaa ei voi määrittää, koska sille sattuu joissakin asteikkosormituksissa venytyksiä. Sen sijaan keskisormi ja nimetön pysyvät yhdessä asemassa pysyttäessä aina paikallaan. Varmin tapa selvittää aseman numero onkin katsoa, monennellako nauhalla keskisormi pysyy ja miinustaa siitä yksi. Esimerkissämme keskisormella on käytössään seiskanauha, joten 7-1 = 6. Kuudes asema, helppoa kun sen osaa. :)

Tehdäänpä nyt selväksi, että aseman määritelmä on ihan sama Amerikassa ja Suomessa. Toivoisin, että tajuat - ja koska et kuitenkaan tajua, niin tässäpä esimerkki:
 
Puhutaan siis ihan eri jutuista. Minä en mitään tiedä, mutta kitaraopettajani, joka sentään on 10 vuotta kitaransoitolla elänyt, puhui asemista niin, että 5. nauha on 5. asema.
 
Varmaan ymmärrät, että kuuntelen ennemmin ammattilaista kuin sinua, Jucciz. Toki voi olla, että opettajani käytti epähuomiossa sanaa asema. Ja näin siinä varmaan onkin käynyt.

Kyseessä on A-duuriasteikko, joka lähtee paksun E-kielen 5. nauhalta: siitä huolimatta tässä ei olla 5. vaan 6. asemassa. Asia on helppo havaita kun tuota alkaa soittamaan: "normaali" sijainti etusormelle tässä sormituksessa on 6. nauhalla, mutta kolmella kielellä joudutaan tekemään venytys 5. nauhalle. Asema määräytyy etusormen "normaalin" sijainnin ilmoittavan nauhan numeron mukaan.

Etusormen perusteella asemaa ei voi määrittää, koska sille sattuu joissakin asteikkosormituksissa venytyksiä. Sen sijaan keskisormi ja nimetön pysyvät yhdessä asemassa pysyttäessä aina paikallaan. Varmin tapa selvittää aseman numero onkin katsoa, monennellako nauhalla keskisormi pysyy ja miinustaa siitä yksi. Esimerkissämme keskisormella on käytössään seiskanauha, joten 7-1 = 6. Kuudes asema, helppoa kun sen osaa. :)
 
Tämän tason pilkunviilauksesta pitäisi melkein antaa jo jonkinlainen palkinto.

Tämän tason pilkunviilauksesta pitäisi melkein antaa jo jonkinlainen palkinto.
 
Täh? Ei tässä ole mitään pilkunviilausta. Eikö kukaan oikeasti ymmärrä yllä olevaa kirjoitustani vai mikä oikein on homman nimi? Oikeasti: tosi moni luulisi yllä olevassa esimerkissä, että ollaan ainakin jonkin aikaa vitosasemassa, vaikka ollaankin kutosessa, koko ajan.

Puhutaan siis ihan eri jutuista. Minä en mitään tiedä, mutta kitaraopettajani, joka sentään on 10 vuotta kitaransoitolla elänyt, puhui asemista niin, että 5. nauha on 5. asema.
 
Hohhoijaa. Eihän nauha ja asema ole sama asia: asemahan kattaa useamman nauhan välisen alueen - tässä puhuttiin vaan siitä, millä perusteella aseman numero määräytyy. Luultavasti minä ja kitaransoiton opettajasi ollaankin tästä ihan samaa mieltä asiasta ja ainoastaan sinä olet ymmärtänyt nyt jotain epähuomiossa väärin... nyt on tilaisuus saada asiaan oikaisu ...
 
Varmaan ymmärrät, että kuuntelen ennemmin ammattilaista kuin sinua, Jucciz. Toki voi olla, että opettajani käytti epähuomiossa sanaa asema. Ja näin siinä varmaan onkin käynyt.
 
... tai ehkä tästä onkin kyse. Luultavasti siis kaikki ollaan samaa mieltä loppupeleissä kunhan vaan ollaan tarkkoja sen suhteen, mitä nimitystä mistäkin asiasta käytetään.
 
Minulle on sinänsä ihan sama, ketä haluat kuunnella. ;)

... tai ehkä tästä onkin kyse. Luultavasti siis kaikki ollaan samaa mieltä loppupeleissä kunhan vaan ollaan tarkkoja sen suhteen, mitä nimitystä mistäkin asiasta käytetään.
 
Näinhän tämä taitaa olla tällä(kin) kertaa.

Mutta siis. Onko nuo kirjoittamani skaalat oikein? Lainasin nimittäin suuri kitarakirja-kirjan (älyttömän hyvä teos, opin paljon uutta jo yhden illan lueskelulla) ja duuriasteikko oli kyllä samanlainen, molliasteikoit ei ja pentatoninenkin erosi hitusen siitä mitä ite oon tottunu sahamaan.
 
Edit: Kysymys vireistä: soitan aina perusvireellä, mutta nyt ajattelin opetella viisun, joka menee tämmösestä vireestä kuin F A# D# G# C C. onko jotain mitä pitäs huomioida ennenkun rupean virittämään? Katkeeko kielet helposti tässä vireessä / virittämisvaiheessa?