Kitarat: kitarakamat ›

Ja mikä olis noiden välivaihe?
 
Ostappa multa PRS, tuo LP:n ja straton yhteisen rakkauden tulos. Lehtolapsiakin on tokkiinsa maailma pullollaan, mutta ei niistä niin väliä ;o)

Ostappa multa PRS, tuo LP:n ja straton yhteisen rakkauden tulos.
 
Toi on kyllä nätti ku mikä, mutta pyynti on varmaan aika kova...

Toi on kyllä nätti ku mikä, mutta pyynti on varmaan aika kova...
 
Kyllä siitä rahalla selviää.

Itse sanoisin, että noi kitarat soveltuu yhtä hyvin rokkiin/jazziin. Joten valitse se, joka tuntuu käteen paremmalta.
 
edit: Kumman tahansa otatkaan, et valitse väärin!

Oisko Gibson sg special hyvä? Pitäis koittaa soitttaa sellasella ja kysyy opettajalta vähä mielipidettä ja ei muuta ku ostaa... Vaikuttaa aika hyvältä soundit tossa kitarassa tourniquetin uudella levyllä.

Oisko Gibson sg special hyvä? Pitäis koittaa soitttaa sellasella ja kysyy opettajalta vähä mielipidettä ja ei muuta ku ostaa... Vaikuttaa aika hyvältä soundit tossa kitarassa tourniquetin uudella levyllä.
 
Ehkä mä en oikein jazziin suosittelis tota sg:tä, se on vähän enemmän tollanen rokkikone. Käy kaupassa testaamassa niitä eri kitaroita, niin saat paremman kuvan, ku opeltas kysymällä.

Ehkä mä en oikein jazziin suosittelis tota sg:tä, se on vähän enemmän tollanen rokkikone. Käy kaupassa testaamassa niitä eri kitaroita, niin saat paremman kuvan, ku opeltas kysymällä.
 
Joo... ei täälä kalajoella mitää musaliikettä oo... eikä tuu olemaan... no en mä jatsia soita ku ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa... Rokkia ja heviä mä lähinnä soittelen.. ja vähä bluesia..

Eli kumpi olis parempi..? Lähinnä hevi ja rock tarkotukseen.. myös vähän jazzia.. Mitä huonoa ja hyvää noissa kitaroissa on? Ja mikä olis noiden välivaihe?
 
Näkisin asian niin, että molemmat kitarat periaatteessa taipuvat mainittuihin tyylilajeihin, mutta aika paljon riippuu siitä mitkä mikit kitaraan laitetaan. Nykyajan heviin tarkoitetut humbuukkerit kun ovat usein hieman liian "kuumia" jazzsointiin sen perinteisessä mielessä. Itse olisin sitä mieltä, että yksikelaiset stratomikit eivät sinänsä sulje pois jazzin soittoa, mutta kyllä jazztouhuissa enemmän tuota perinteistä humbucker-saundia kuulee.
 
Stratocasterin ja Les Paulin huonot ja hyvät puolet riippuvat varmasti hyvin paljon henkilökohtaisista mieltymyksistä. Molempia kitaratyyppejä käyttäneenä stratocaster tallahumbuckerilla tuntuu monipuolisimmalta vaihtoehdolta perinteiseen Les Pauliin verrattuna. Les Paulin tiettynä rajoituksena olen kokenut sen toimimisen komppaamisessa. Stratossa on tietynlaista "twängiä" joka toimii hyvin rytmipuolella kun taas tällä alueella LP:n saundi jää helposti liian paksuksi muminaksi josta säveltaso ja atakki ei erotu niin selvästi. Pidän myös stratoa työergonomialtaan miellyttävämpänä; painoa ihan perinteiseen lespaan on tuntuvasti vähemmän ja se tuntuu kyllä pitkän soittelun jälkeen. Les Paulin etuja puolestaan ovat tietysti laadusta riippuen hyvä sustain, luontainen paksu rock-saundi ja tarvittaessa mukavan kiinteä tumma kaulamikkisaundi jazz-tarpeisiin.
 
Jos etsisi välivaihetta straton ja Les Paulin suhteen, voisi sitä etsiä ehkäpä esimerkiksi Prs:n suunnalta. Tosin Prs:n mallit tuntuvat usein olevan lähempänä stratoa kuin Les Paulia, ja vastaavantyyppisiä vaihtoehtoja on muidenkin valmistajien listoilla. Pari mielenkiintoista mutta ehkäpä hieman harvinaista ja vaikeasti hankittavaa vaihtoehtoa straton ja Les Paulin väliltä löytyy "omakuvastani". Keskimmäinen näistä hieman lähempänä stratoa ja oikeanpuoleinen lähempänä Les Paulia.

Tosin Prs:n mallit tuntuvat usein olevan lähempänä stratoa kuin Les Paulia
 
Tjaah, minun mielestä asia on täysin päin vastoin. Kyllä SC ja McCarthy ovat ihan täysverisiä LP:n kilpailijoita, Custom myös mahonkipeli liimakaulalla, CE:tkin nykyisin pelkästään mahonkirungolla standardeista puhumattakaan. Ja ne humpparit löytyy kaikista.
 
Eniten cross-overia fenkun suuntaan löytyisi isojen poikien puheiden mukaan Custom 22 Soapbarista, siitä kun irtoaa ihan yksikelaista soundiakin ja vaahteraa voisi hiplata kaulassa.
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=875
 
Tosin suomalaisten soitinkauppojen valikoimien perusteella kieltämättä voisi äkkiseltään rinnastaa keppejä enemmän Fenkkujen suuntaan jo ihan sillä perusteella, että suurin osa näistä on tremolopelejä - toisin kuin PRS:n mallistossa jossa suuntaus on ollut koko ajan enemmän kiinteätallaisiin.
 
Tietenkään speksit eivät kerro kaikkea kitarasta, mutta en voi väittää kaikkia PRSn malleja testanneeni joten enpä kyllä soundipolitiikoista osaa sanoa.
 
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=940
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=780
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=344
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=907
http://www.tiptop.se/cgi-bin/multipage.cgi?id=883

Tjaah, minun mielestä asia on täysin päin vastoin. Kyllä SC ja McCarthy ovat ihan täysverisiä LP:n kilpailijoita, Custom myös mahonkipeli liimakaulalla, CE:tkin nykyisin pelkästään mahonkirungolla standardeista puhumattakaan. Ja ne humpparit löytyy kaikista.
 
Olet kyllä oikeassa tuon McCarty -mallin suhteen, enpä muistanut ottaa sitä huomioon tuota henkilökohtaista arviota antaessani. Sen sijaan sen verran pidän kantaani, että tuo Custom ei oikein ainakaan meikäläisen muutaman yksilön otoksen perusteella tuntunut aivan tuohon Les Paul -genreen istuvan (sama juttu CE:llä). Mutta toki asia riippuu paljon siitä minkä mukaan arvioi; asettaako rakenteen vai saundimaailman arviointikriteeriksi. Ja enpä sinänsä pyri asettamaan PRS:n kitaramallia ja Les Paul-kitaramallia keskenään paremmuusjärjestykseen mikäli tällainen käsitys jostakin syystä nousi; vaan korostamaan että kysymys on mielestäni kuitenkin kahdesta eri kitaramallista joilla on toki joitakin samoja ominaisuuksia.

On se vaan turhaa tuo kitaroiden kehittely...

Oisko Gibson sg special hyvä? Pitäis koittaa soitttaa sellasella ja kysyy opettajalta vähä mielipidettä ja ei muuta ku ostaa... Vaikuttaa aika hyvältä soundit tossa kitarassa tourniquetin uudella levyllä.
 
Hmmm... Eihän se ole se kitara siinä levyllä mikä kuuluu vaan se mitä se soittaja sillä tekee. Soundi lähtee sormista, se välittyy sormilla (ja plekulla?) kitaran kielille, jotka ovat yleensä puisessa rungossa tavalla tai toisella kiinni, siitä mikkeihin, piuhan ja efektien kautta vahvariin, narulle, vähän miksausta ja säätöä ja vot! Kyllä kuulostaa juuri se _kitara_ hyvältä sillä levyllä x...
 
EDIT: Itse ratkaisin kyseisen ongelman hankkimalla molemmat. Tosin kopioina, ei ole vielä varaa oikeisiin.

lähtisin les paulista liikkeelle. vaikka itelläni on strato. hevimpään menoon lp on oiva valinta ja käy myös jazziin, osaavissa käsissä =)

Les Paul. Piste :)

Mä oon itsekkin miettinyt, miks strato on niin "epäsuosiossa" jazz-muusikoiden keskuudessa. Siinhän on hyvät kirkkaat soundit?!
Yks tekijä voi tietysti olla just toi sustain. Jazziahan on perinteisesti soitettu just tollasilla orkesterimallin kitaroilla ja tällaiseen soundiin tottuneelle stratosoundi voi olla liian "oikukas". Itse aattelisin sillain, ett LP:ssä kielten väliset "sävyerot" ei oo niin suuret, kun stratossa. LP soi ehkä tasaisemmin...koko"rekisterin"alueelta. Strato taas on sellanen, ett siihen vaikuttaa hirveenpaljon soittajan tatsi ja sen puolesta sillä on helppo korostaa tiettyjä ääniä yksinkertaisesti käyttämällä voimaa niihin enemmän. LP:ssä tää ominaisuus ei ole niin "korostuva". Itse en juurikaan jazzia soita, mutt mulle on just jazzissa pistänyt korvaan, ett siinä ei sillätavalla haeta sellaisia korostuksia, kun vaikkapa bluesissa. Tai ainakaan se ei ole niin oleellinen osa jazzia.
 
Itse tykkään kyllä enempi stratosta, mutt sehän on titysti mielipidekysymys;)

Juzzu:
Tjaah, minun mielestä asia on täysin päin vastoin. Kyllä SC ja McCarthy ovat ihan täysverisiä LP:n kilpailijoita, Custom myös mahonkipeli liimakaulalla, CE:tkin nykyisin pelkästään mahonkirungolla standardeista puhumattakaan. Ja ne humpparit löytyy kaikista.

 
Veli:
Olet kyllä oikeassa tuon McCarty -mallin suhteen, enpä muistanut ottaa sitä huomioon tuota henkilökohtaista arviota antaessani. Sen sijaan sen verran pidän kantaani, että tuo Custom ei oikein ainakaan meikäläisen muutaman yksilön otoksen perusteella tuntunut aivan tuohon Les Paul -genreen istuvan (sama juttu CE:llä). Mutta toki asia riippuu paljon siitä minkä mukaan arvioi; asettaako rakenteen vai saundimaailman arviointikriteeriksi. Ja enpä sinänsä pyri asettamaan PRS:n kitaramallia ja Les Paul-kitaramallia keskenään paremmuusjärjestykseen mikäli tällainen käsitys jostakin syystä nousi; vaan korostamaan että kysymys on mielestäni kuitenkin kahdesta eri kitaramallista joilla on toki joitakin samoja ominaisuuksia.
 
Mä olen kyllä Juzzun kannalla 8-). Veli on toki oikeassa, että soitin ei ole Les Paul, mutta Straton omistajana sanon, että ei se ole PRS strato-tyyppinenkään, vaikka edelleen yhteneväisyyksiä on noihinkin.
 
Miten on Juzzu ton sun CE:n soundien kanssa? Siinä kun ei taida olla täysin noita nykylinjan CE:n puulaatuja materiaalina? Vaikuttaako tuo soundiin mitenkään (pulttikaulan lisäksi)? En ole itse CE:tä testannut, joten olen täysin pimennossa mallin suhteen.

Minä taas PRS-customin omistajana sanoisin, ett se on yllättävänkin erillainen soundinsa/tuntumansa puolesta verrattuna LesPauliin, vaikkakin materiaalit on ihan samat ja liimakaula sekä humpparitkin löytyy. Vaikuttaisko esim. skaala sitt niin paljon??
En mä sitä sano, ett niitten pitäis kuulostaa samalta!
PRS:n soundi on kuitenkin aika kaukana stratosta, vaikkakin se kuulostaa enemmän siltä, kun LP.

Miten on Juzzu ton sun CE:n soundien kanssa?
 
Jep, se ompi noita wanhemman sarja leppä-vaahterakeppejä, on osoittautunut näin myöhemmin, Duncanien asennuksen jälkeen varsin kirkassoundiseksi peliksi, muttei siitä kyllä valitettavasti saa sitä strato- ja telemäistä juttuja, sitä semmoista.. no kyllä te tiedätte. Mutta onhan ne puolitukset kuitenkin ihan käypäsiä soundeja mutta SRV:t soittaisin kuitenkin ihan oikealla pelillä.
 
Kuriositeettinä mainittakoon, että tuon vuosimallin HFS ja VB ovat kummatkin aika tummia mikkejä, lieneeköhän mikit viritetty tarkoituksella tummasoundisiksi (=Paul Reedin mieltymys), tai ehkä kompensoimaan kirkkautta kepin luonnollista kirkkauta. Toisaalta taas samoja mikkejä käytettiin myös Customeissa aikanaan... Tiedä näistä.
 
Mä veikkaan, että tuo 25" skaala vaikuttaa soundiin enemmän kuin voisi kuvitellakaan. Vaikea lähteä sitä mitenkään tieteellisesti selittämään, parempi etten edes mutu-pohjalta. Mutta en usko, että olen ainut PRS:n omistaja joka uskaltautuu veikkaamaan skaalallakin olevan väliä. Ehkei stratojen ja lestereiden kanssa tule noihin niin kiinnitettyä huomiota, kun muutenkin ovat niin eri maailmasta - miltähän kuulostaisi 25.5" lesteri, entäpä 24 3/4" strato?
 
EDIT: Muutkin PRS:n omistajat lienee havainneet tämän äärettömän selkeän ja erottelevan soundin (jonka voisi jopa persoonattomaksi määritellä), joka PRSstä lähtee. Kuinkahan paljon sen synnyssä on kyse nimen omaan tuosta skaalasta?
 
Itseppä en ole syväluotaavasti kokeillut, mutta väittäähän monet PRS:n Single Cutin soivan eri rekistereissä Lestereihin verrattuna, vaikka noin paperilla speksit ovat hyvin samanlaiset skaalaa lukuun ottamatta.
 
EDIT: ei tuota mun CE:tä voi kyllä tuntumallakaan verrata mitenkään Lestereihin eikä edes stratoihin, kun ompi WT-kaulaprofiililla. Tuo onkin oikeastaan ainoa syy, minkä takia saattaapi kepukka kohta olla torilla myynnissä vaikka sydän verta vuotaakin sillä sekunnilla kun joudun tuosta luopumaan.

Minä taas PRS-customin omistajana sanoisin, ett se on yllättävänkin erillainen soundinsa/tuntumansa puolesta verrattuna LesPauliin, vaikkakin materiaalit on ihan samat ja liimakaula sekä humpparitkin löytyy. Vaikuttaisko esim. skaala sitt niin paljon??
En mä sitä sano, ett niitten pitäis kuulostaa samalta!
PRS:n soundi on kuitenkin aika kaukana stratosta, vaikkakin se kuulostaa enemmän siltä, kun LP.
 
Joo, hyvä kun laitoit tuon tarkennuksen, Custom on mullakin. Ajattelin kirjoittaessani aika huonoa mittaria, eli jos mun pitäisi valita, kumpaa soitinta mun kitara on lähempänä, niin sanoisin että Les Paulia.

Tää koko homma taitaa lähteä "tiedosta", jonka mukaan PRS soisi, kuten _molemmat_ kitarat, joista tässä threadissa pitäisi puhua. On PRS jotain sieltä väliltä, mutta eihän tuo seikka välttämättä ole kovin kuvaileva.