Kitarat: soittaminen ›

Kyllä se skaalojen opettelu avaa aivan uusia väyliä esimerkiksi kitaransoitossa ja muussa musisoinissa. Niinkuin joku jo mainitsi, sointujen muodostus, säestys, sooloilu jne. jne helpottuu HUOMATTAVASTI kun osaa ne duurit ja mollit.

Oman kokemukseni perusteella just ne tyypit(siis kaveripiiristä), joiden soitto on kuulostanu parhaimmalta ja joiden jutut on ollu kaikkei toimivimpia on lähes poikkeuksetta olleet tietämättömiä mistään skaaloista. Eli siis toisinsanoen lähestyneet hommaa sointujen kautta.
 
Skaala on sointu, sointu on skaala. Ne kulkevat rinnakkain.
 
Skaalatietäväisten keskuudessa kuulee huomattavasti enempi sitä turhanpäivästä huttua.
 
Tarkentaisitko mitä tämä "huttu" on?

Itsekin haluan osallistua tähän kun olen soittanut kohta vajaa pari vuotta. Haluaisin tietää, miksi pitäisi osata soittaa jokainen molli- ja duuriasteikko jokaisesta eri asemasta? Olen kovasti pähkäillyt itsekseni, että eikö riitä vain, että tietää mitkä soinnut kuuluu mihinkin asteikkoon? Eikö sillon tiedä jo asteikkoon kuuluvat sävelet, mielestäni kyllä? Minun mielestä sointuasteet on paljon helpommin ymmärrettävissä ilman asteikkojakin. Olen opetellut nyt ulkoa Am ja Hm asteikot jokaisesta eri asemasta, mutta en tiedä vieläkään miksi ne pitää osata? Laitetaan esim se yleinen C, Am, F, G sointukierto, siihen sitten soitetaan melodiaa päälle A-mollissa, niin eihän todellakaan tarvitse jokaisesta asemasta soittaa, jopa yhdestä asemasta asteikkoa saa mielestäni kuullostamaan erinomaisen melodian tuon kierron päälle.
 
Ei muuta kuin keskustelu jatkukoon :)

(edellyttää toki että niitä asteikkoja osaa myös käyttää oikein)
 
Nimenomaan tämä juttu...siis lähinnä tarkoitin sitä lähestymistapaa asteikoihin sointujen kautta. Kun sointujen päälle soitetaan lisäsäveliä, niin syntyy asteikoita.
 
Ei asteikkojen osaamisesta ainakaan mitään haittaa mielestäni ole, päinvastoin aukeaa uusia ovia kohti soittelun ihmeellistä maailmaa!
 
En siis varsinaisesti väitä, ettäkö asteikkojen tuntemattomuus ois mikään hienous...mutta olis syytä ensin opetella ne "pienemmät yksiköt", eli soinnut. Skaaloja ylös alas kelaamalla saa tottakai enemmän ääniä aikaiseksi, mutta kyllä se hyvin usein hutuks menee. Jos ensin paneutuu asian ytimeen, eli sointuhin ja niitä lähtee sitten laajentamaan, niin osumatarkkuus paranee;D
 
No tää nyt on jonkun sortin yleistämistä ja puhun omasta kokemuksestani, mutt on tää varmaan silti hyvä tiedostaa, että pelkkä skaalojen kelaaminen ei ole oikotie onneen.

Nimenomaan tämä juttu...siis lähinnä tarkoitin sitä lähestymistapaa asteikoihin sointujen kautta. Kun sointujen päälle soitetaan lisäsäveliä, niin syntyy asteikoita.
 
Juuri tätä tarkoitin, itse olen lähestynyt asteikkoja sointujen kautta. Mielestäni ei kuullosta hyvältä soittaa Am-soinnun päälle esim. F-säveltä, koska eihän se sävel ole sama mistä sointu muodostuu, olenko aivan hakoteillä???
 
En siis varsinaisesti väitä, ettäkö asteikkojen tuntemattomuus ois mikään hienous...mutta olis syytä ensin opetella ne "pienemmät yksiköt", eli soinnut. Skaaloja ylös alas kelaamalla saa tottakai enemmän ääniä aikaiseksi, mutta kyllä se hyvin usein hutuks menee. Jos ensin paneutuu asian ytimeen, eli sointuhin ja niitä lähtee sitten laajentamaan, niin osumatarkkuus paranee;D
 
Itsekin painotan tuota sointujen opettelua, opettelin ne ensimmäisenä enkä kadu kyllä hetkeäkään. Niitten kautta se soitonmaailma aukee eikä asteikkojen sahaamisella, mutta tämä on vain minun mielestäni!
 
Niin ja jos joku aloittelija sattuu olemaan yhtä töllerö ku minä niin kun soinnut osaa niin sit vaan soittaa sointuja sävelkerrallaan niin se on se sointuarpeggio. Itse mietin tuota joskus, että mistä ihmeen arpeggioista porukka puhuu :D

Olen opetellut nyt ulkoa Am ja Hm asteikot jokaisesta eri asemasta, mutta en tiedä vieläkään miksi ne pitää osata?
 
En ymmärrä, miksi olet opetellut vain noi kaksi, koska kitaran otelautahan nimenomaan on tehty sillain että kun löydät eri asemat, niin voit siirtää asteikon eri sävellajiin?!
 
Laitetaan esim se yleinen C, Am, F, G sointukierto, siihen sitten soitetaan melodiaa päälle A-mollissa, niin eihän todellakaan tarvitse jokaisesta asemasta soittaa, jopa yhdestä asemasta asteikkoa saa mielestäni kuullostamaan erinomaisen melodian tuon kierron päälle.
 
No tokihan se niinkin toimii...tuossa tapauksessa. Mitäs teet, jos soitat vaikkapa Lindholmin Puhelinlasku On Mun -biisiä(en ny kyllä muista mistä sävellajista se menee?!), jossa mukaan tulee D-sointu? Käykös se A-molli siinä kohtaa?

En ymmärrä, miksi olet opetellut vain noi kaksi, koska kitaran otelautahan nimenomaan on tehty sillain että kun löydät eri asemat, niin voit siirtää asteikon eri sävellajiin?!
 
No nimenomaan, sävellajithan ovat identtiset niin miks ne pitää opetella ulkoa ku siirtää vaan aina puoli- tai kokosävelaskeleen verran sormituksia niin sävellaji vaihtuu? Niin ja vastaus kysymykseesi, en ole kerinnyt vielä opettelemaan enemmän :) Hei relax dude, ei tässä kiirettä ole =)
 
No tokihan se niinkin toimii...tuossa tapauksessa. Mitäs teet, jos soitat vaikkapa Lindholmin Puhelinlasku On Mun -biisiä(en ny kyllä muista mistä sävellajista se menee?!), jossa mukaan tulee D-sointu? Käykös se A-molli siinä kohtaa?
 
No ei tietenkään siihen käy Am, mutta soitetaan siihen kohtaa sellainen sävel mistä koostuu D-sointu ;)

Itsekin haluan osallistua tähän kun olen soittanut kohta vajaa pari vuotta. Haluaisin tietää, miksi pitäisi osata soittaa jokainen molli- ja duuriasteikko jokaisesta eri asemasta? Olen kovasti pähkäillyt itsekseni, että eikö riitä vain, että tietää mitkä soinnut kuuluu mihinkin asteikkoon? Eikö sillon tiedä jo asteikkoon kuuluvat sävelet, mielestäni kyllä? Minun mielestä sointuasteet on paljon helpommin ymmärrettävissä ilman asteikkojakin. Olen opetellut nyt ulkoa Am ja Hm asteikot jokaisesta eri asemasta, mutta en tiedä vieläkään miksi ne pitää osata? Laitetaan esim se yleinen C, Am, F, G sointukierto, siihen sitten soitetaan melodiaa päälle A-mollissa, niin eihän todellakaan tarvitse jokaisesta asemasta soittaa, jopa yhdestä asemasta asteikkoa saa mielestäni kuullostamaan erinomaisen melodian tuon kierron päälle.
 
Ei muuta kuin keskustelu jatkukoon :)
 
Ajattelepa sillä tavalla, että soitat sointukierron päälle melodiaa joka liikkuu, sanotaan vaikka 3 oktaavin alueella. Tällaisessa tapauksessa on välttämätöntä vaihdella asemia jotta saat koko 3 oktaavin alueen käyttöön. Silloin soitat jo skaalaa eri asemista. Vastaa varmaan kysymykseesi?

No ei tietenkään siihen käy Am, mutta soitetaan siihen kohtaa sellainen sävel mistä koostuu D-sointu ;)
 
Tai teet kuten minä eli otat umpimähkään jonkun nuotin ja jos tuntuu ettei se istu siihen paikkaa niin venytät sen sitten sopivalle korkeudelle. Yleensä ei joudu juuri kokosävelaskelta enempää venyttään kun jo seuraava sopiva sävel osuu kohdalle.

Itte aikoinaan tsekkasin Guitar Player lehdestä, jotain skaaloja. Kai niistä hyötyä oli.
Huomasin kyllä, ett osasin jo muutenkin hyödyntää sointupohjaa, soolojen soitossa.
 
On se ehkä hauskempaa kuunnella sellaisen soitoa, joka tietää, mistä pitäis soittaa:
 
Muistan yhden kitaristin, bändiajoilta, joka soitti "mistä halus". Sen soolot oli lähinnä
hakuammuntaa ja osumatarkuus oli aika heikkoa. Tosta voi päätellä, miltä ne kuulosti.

Muistan yhden kitaristin, bändiajoilta, joka soitti "mistä halus". Sen soolot oli lähinnä
hakuammuntaa ja osumatarkuus oli aika heikkoa. Tosta voi päätellä, miltä ne kuulosti.
 
Jos se toimii niin miksei ;) Mutta eihän osumatarkkuus liity skaaloihin, sehän on tekniikka- ja harjoittelukysymys. Samaten, sooloiluhan on vain 5% itse biisistä. Ei se julmetun kova soolo pelasta huonoa biisiä.

Tai teet kuten minä eli otat umpimähkään jonkun nuotin ja jos tuntuu ettei se istu siihen paikkaa niin venytät sen sitten sopivalle korkeudelle.
 
Marty Friedmanin Melodic Control -opetusvideossa tais olla just samansuuntasta juttua;D
 
On muutenki aiheeseen liittyvä video, kun siinä just käsitellään enempi sointujen hyödyntämistä, eikä juurikaan puhuta skaaloista. Minä tykkäsin ainaski!

Kun sointujen päälle soitetaan lisäsäveliä, niin syntyy asteikoita.
 
Ei, vaan kun laajennat sointua tarpeeksi (pinoat terssejä päällekkäin), se sointu on sama asia kuin joku skaala, mutta kaikki skaalan äänet vaan soitetaan samaan aikaan. Skaalat ovat asian hahmottamista ikäänkuin pituusuunnassa, soinnut pystysuunnassa.
 
Oikeasti, skaaloista ja improvisoinnista on ollut tosi paljon juttua. juuri vähän aikaa sitten oli ketju, johon itsekin kirjoittelin aikalailla juttua. Tuolta löytyy: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=129488
 
Jos tuon ketjun luettua jokin arveluttaa, ja varmaan arveluttaa :-), niin kyselkää sitten. Ei millään jaksaisi samoja juttuja moneen kertaan kirjoittaa :-)
 
Edit:
Ei se julmetun kova soolo pelasta huonoa biisiä.
Ei niin, mutta julmetun huonolla sooloilulla voi vesittää hyvänkin biisin..

Itselläni on niin juurtunut blues-skaala selkäytimeen etten osaa juuri ollenkaan improvisoida esim johonkin knocking on heaven´s dooriin yhtään mitään järkevää. Siksi on hölmöä sanoa musiikinki tunnilla kun maikka pyytää sitten soittamaan jotain sooloa kun muut säestävät, "en mä osaa ku tää ei oo bluussia". (:

Onhan siitä joskus ollut hyötyä. Menin soittamaan biisiä torin lavalle miettimättä mitään sooloa etukäteen. Siinä sitten väännettin kiltisti soolo d-duuriin. Ja kyllähän ¨blues-skaalla¨ aina on mukava leikkiä.

Vai jotta skaaloja, mitähän ne on?

. Ja kyllähän ?blues-skaalla? aina on mukava leikkiä.
 
Ska on aivan jees.

Mitenköhän näitä skaaloja kannattaisi opetella?
Esim
 
a) Jyräämällä vaan ylösalas niin pitkään että jää näppeihin muistiin ja silloin tällöin kertaamalla ettei unohdu
 
vai
 
b) Opetella ne askeleet ulkoa (koko, koko, puoli, koko yms) ja kertailla
 
tai
 
c) Joku muu?

Ensinnäkin....mitä ...ttua? Jucciz ei ole viekä kommentoinut tätä threadia ollenkaan. Ryhtiä Jucciz!
 
Ja asiaan....
 
Enpä usko että soittotekniikan ja teorian hallinta voi olla kovin paha juttu. Ei se tekninen osaaminen ja oman instrumentin hallinta sinällään tapa taiteellista näkemystä. Kyllä se "jumittuminen" on soittajan korvien välissä. Jos nimittäin osaa soitta hyvin, niin osaa myös kuullostaa "huonolta" kitaristilta.