Studiotyöskentely ›

Mitkä asiat vaikuttavat fiilikseen ja kuinka luoda paras mahdollinen tunnelma studioon? Mikä on fiiliksen merkitys taiteelliselle lopputulokselle? Kuinka kääntää väistämättä silloin tällöin eteen tulevat paskat vibat voiton voitoksi? Mikä on henkilökemian merkitys ja kuinka tulle toimeen erilaisten tyyppien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla?
 
Paljon kysymyksiä, joihin ei ole pelkästään oikeita vastauksia. Näistä kuitenkin täällä on ollut vähemmän keskustelua, mutta silti olis kiva kuulla eriaisia kokemuksia, vinkkejä ja pohdiskeluita aiheista jotka ovat läsnä kaikissa sessioissa.
 
Rumpupalstan äänitys FAQ:ssa ( http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=30&t=105792 ) on sivuttu myös tätä ja itse oon sitä mieltä, että näiden asioiden funtsimiselle pitäis uhrata huomattavasti enemmän aikaa kun mitä itse tulee tehtyä.

Mitkä asiat vaikuttavat fiilikseen ja kuinka luoda paras mahdollinen tunnelma studioon? Mikä on fiiliksen merkitys taiteelliselle lopputulokselle? Kuinka kääntää väistämättä silloin tällöin eteen tulevat paskat vibat voiton voitoksi? Mikä on henkilökemian merkitys ja kuinka tulle toimeen erilaisten tyyppien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla?
 
Helppoja heitit = )
 
Hyvän tunnelman luomiseen auttaa tietenkin ensinnä se, että studio on mukava. Sieltä löytyy paikka, jossa voi lööbata, lukea lehtiä, pelata pleikkaria, kattoa töllöä, nettiä tms sillä aikaa, kun on sessioissa tarpeettomana. Yleinen siisteys vaikuttaa kanssa mielestäni todella paljon. Ei kukaan jaksa läävässä maleksia. On hyvä pitää myös jääkaappi täynnä ja kylmänä, sekä varata jotain pientä purtavaa, karkkia jne. ( Toi vaikuttaa erityisen paljon, eikä paljon maksa!) Ei nyt mitään gourmeesafkaa sentään välttämättä... Kännykkä on hyvä pitää pois päältä sen aikaa, kun on asiakkaita vieressä. Siitä tulee paskamainen fiilis, ku ääniheebo vastailee puhelimeensa 5 kertaa tunnissa. Vastaaja vaan kylmästi päälle.
 
Fiiliksen merkitys taiteelliseen lopputulokseen heijastuu varmasti varsinki herkemmissä suorituksissa (laulussa jne) Jos esiintyjän olo on hiukankaan epävarma, ei sieltä irtoa parasta, ei millään. Itse heitän asiakkaiden kanssa herjaa aika rankasti ja koitan tätä kautta luoda nastan ilmapiirin. Jos hommasta tekee jotenkin "maailmaa suurempaa" ja ainutkertaista, saa se monet lukkoon. Antaa mennä vaan...
 
Henkilökemiasta sen verran, että vaikka suurin osa keisseistä menee kivasti, ni tietenki tulee tapauksia, ettei vaan yhteistyö toimi ja näkemykset ovat aivan erilaisia. Eikä sille mitään voi. Lopputulos, siis itse äänite saattaa olla onnistunut, mutta silti tajuaa, että me ei ehkä enää tulevaisuudessa tehdä yhessä = )
 
Joku vois vielä opettaa kuinka kääntää noi paskat vibat voitoksi...

Juu tuo henkilökunnan rentous on ainakin mun mielestä jo iso asia ja tietenkin se ns. kiireettömyys. Eli ei hoputeta vaan jollain muulla tavalla kun ilmaisee että jos viellä kerran kokeillaan ja sitten kokeillaan jokin ratkaisu mahdolliseen ongelmaan näin esim. jos jokin soitto/laulu ei meinaa onnistua. Todella hankalaahan tuo on mutta ainakin ite joskus on saanut äänittäjältä hyvän fiban vaikka meni monta kertaa persiilleen.
 
Tollasesta nopeasti tulee sellanen fiilis että se henkilökunta antaa myös ison oman panoksen tekeleeseen, joka taas voi monille antaa uutta pontta hommaan.
 
Ympäristö vois olla mun mielestä sellanen rauhallinen jossa ei muita ylimääräisiä hälyjä olis eikä ylimääräisiä ihmisiä. Ja kontakti äänittäjän/tuottajan sais olla niin että ääni sekä kuva olis mahdollinen, ei tarttis jonkun kommentin jälkeen miettiin että mitkä oli ne oikeat fiilikset sen piuhan toisessa päässä.
 
Soitto hetkellä optomaalinen tilanne olis jos paikalla oli vain ja ainoastaan ne henkilöt jotka haluat, ja viellä niin että kun soitat niin sun kropalla ei vilise silmäpareja. Eli sellanen oleskelu tila olis ihan kiva, kun on soitettu hyvin niin sitten pyydetään muut (jos ovat paikalla) kuuntelemaan.
 
Tarjoiluna mun mielestä toimii hyvin kahvi, mehu/limu ja jotain ihan pikkusta makeaa ja suolasta purastavaa.
 
Oma rauha ja luotto henkilökuntaan on mielestäni se A&O että saadaan hyvin treenattu ja mietitty tuotos narulle.
 
Paskoista viboista yleensä syy löytyy peilistä, kaikillahan on huonoja päiviä ja tuskimpa kukaan henkilökunnasta alkaa ilman syytä vittuilemaan tai edes syystä.
 
Jotkuthan saa parhaat otot kun hieman aiheutetaan viboja siis huonoja, ja sillon voi tulla mieleen että nyt mä näytän tolle saatanan nappulan vääntäjälle. Ai kun tohon tietäs valmiin vastauksen, ihmis tuntemushan taitaa tolla kohtaa määrätä aika hyvin että tietään miten käsitellä tyyppejä.

hyviä pointtaja kaikki. tässä lisäisin, et yleisen siisteyden lisäks on myös tärkeetä, että kamat toimii. ettei kuluteta hyvässä vireessä olevan artistin energiaa kadonneen kontaktin etsimiseen... siitä on myös apua jos äänittäjä tuntee backlinen toimintaa ja ominaisuuksia, ja osaa virittää rumpusetin...
 
itselle, ja monille bändeille on ollut fiilistänostattavaa vetää pohjaotot livenä, koko bändin kans, eikä kaikkea dubbaamalla, josta voi tulla eristynyt fiilis...
 
lisää näitä...

Mun sessioissa on aika usein suht. koht. maaninen tunnelma... Mikä karsii osan asiakaskunnasta heti kättelyssä! :P
 
Mutta sit kun on porukkaa jonka kanssa synkkaa niin yleensä tilanne saadaan aika leppoisaksi, siis ns. haltuun.
 
Toi psykologiapuoli/ ryhmädynamiikka/ nokkimisjärjestys/ vibat- akseli on kyllä 1100% oleellisempaa kuin minkään Behkun putkietusen harmooniset säröt. Hyvä aihe.
 
Mä olen sillä tavalla vähän tyhmä, etten yleensä lähde mihinkään manipulaatiokieroiluun tai "pelaamiseen"... Yleensä avoimella kommunikaatiolla saadaan se jää parhaiten rikki. Paskaa läppää tulee kyllä viljeltyä aivan liikaa... Se on toisaalta aika hyvä rajapinta joka yhdistää monia, ja siksi saattaa jopa auttaa.
 
Hmm. Tota asiaa kyllä tulee mietittyä aivan liian vähän, mutta sen olen huomannut että paremmaksi tossa viban luonnissa on kyllä ajan myötä kehittynyt.
 
Ainiin, mulla on kaks laavalamppua ja pari muuta hassutusta. Auttaa. ;)

Mun sessioissa on aika usein suht. koht. maaninen tunnelma... Mikä karsii osan asiakaskunnasta heti kättelyssä! :P

No shit! ;) uinuvan rentoa ja rauhallista ei ainakaan, which is good. Meidän ei kai pitäis tehdä duunia yhdessä, menee äkkiä kaikki mittarit punaselle...

Mun sessioissa on kai aika intensiivinen fiilis, niin ovat sanoneet. Diggaan siitä että jengi antaa sen parhaansa ja tekee tosissaan duunia päämäärän suhteen. Toisaalta en hirveästi halua kiristellä enkä komennella...kai :) Soittaja-aikoinakaan en digannut jos oli liian uinuva ja "rento" meininki, jos tiedätte mitä tarkoitan, krhm. Tietty nopeus on mun mielestä myös tärkeää, ja siihen liittyy myös aikataulunsuunnittelu. Suurin osa studiossa oloa on muusikoiden kannalta kuitenkin odottamista, mutta sitä pitäisi jotenkin minimioida, koska pitkän odottelun jälkeen on vaikeaa saada se kipinä takaisin.

Mut, joo siis tää on niitä oikeesti tärkeitä juttuja. Tärkeämpi kuin transtanssi, vai mikä se nyt olikaan. Ehkä näihin asioihin pätee myös sama kuin mihin tahansa duuniin, jengi on erilaista on on tärkeää valita yhteistyökumppaninsa, muuten voi olla aika ikävää. Mulla on myös kokemusta siitä, että tehtiin aikoinaan yhden tyypin kanssa paljon duunia ja yhteistyö oli menestyksekästä, mutta temperemantit olivat niin erilaisia, että lopulta se ei ollut enää hauskaa. Päätin, että parempi lopettaa ennenkuin se alkoi kuulua duunissa.

Mun sessioissa on aika usein suht. koht. maaninen tunnelma... Mikä karsii osan asiakaskunnasta heti kättelyssä! :P
 
Siteeratakseni Disgrace-yhtyeen solisti Jukka Taskista: "Nasta fiilis - fist analis'"
 
Kröhm. Tuota...
 
:-P
 
Maaniseen tunnelmaan pyrin itsekin. Hyperventiloinnin rajalle asti psyykkaamista, rutosti kahvia, vitamiinimehua, suklaata ja kylmää pizzaa, saattohoitoa ja hallittua suuruudenhulluutta äänityksissä, miksatessa sitten ihan päinvastoin: kiikkustuolia ja piipunpolttoa että varmasti tulee harkittua ja oltua hätiköimättä.

Isosti auttava asia on jos on erikseen tuottaja ja erikseen äänittäjä. Molemmat ehtivät huomattavasti paremmin keskittyä omaan tonttiinsa, sekä siinä samalla jakaantuu vastuu myös kommunikaatiosta artistin/bändin suuntaan sekä ajallisesti että aihealueittain. Ja kun kerkeää paremmin niin tunnelma ei mee niin helposti kiireen takia kireäksi. Studioapulainenkin autaa tohon...
 
Myös aikatauluttaminen on myös avainasioita ja se, että ainakin ite pitää aikatauluista kiinni. Se luo asiakkaalle hyvällä tavalla pro-tunnelmaa ja luotettavuutta joka sit peilaantuu myös taitelliseen puoleen. Yhtä lailla tiettyyn rajaan asti joustava asenne on hyvä juttu.

Itseä vituttaa jos studion kamat on ihan retuperällä. Mainostetaan hienolla miljööllä ja hyvällä käytettävyydellä ja sitten paikka on ku treenikämppä. Kamat on teipeillä kasassa jos ovat. Kytkennät ei pidä paikkaansa. Kovalevyä joutuu tyhjentämään että saa oman projektin mahtumaan. Lämmitys ei ole riittävä. Ilmanvaihtoa ei ole. Tässä eräitä kokemiani epäkohtia.
Ja miten ihmeessä osa kalustosta voi olla lainassa jossain muualla vaikka olen vuokrannut studion hyvissä ajoin? Pärkele.

Fiiliksen on todettu kärsivän esimerkiksi seuraavista syistä:
- studio on kylmä
- äänittäjä kiukuttelee
- soittaja kiukuttelee
- äänittäjä ei pysty ajamaan studiolleen, koska alkometri näyttää vielä liian kovia lukemia
- on nälkä tai jano
- nälkä tai jano on sammutettu tilanteeseen nähden epäsopivasti
- äänityskamat ovat joltain osin epäkunnossa ja sessiossa tuhriutuu aikaa huoltotoimenpiteisiin
- studiossa valkenee, että valitut biisit eivät olekaan hääppöisiä
- eikä soitto tai laulu toimi
- väsyttää
- kokeiluihin ei suhtauduta suopeasti
- joku munapää haluaa kokeilla jotain himmeää
 
Parannuskeinoja:
- vältetään huonosti varustettuja studioita talvisaikaan
- hyvä ruoka, parempi mieli
- ryypitään omalla ajalla
- keljuillaan kohtuudella
- on jotain äänitettävää
- joko osataan biisit tai ollaan treenistudiossa
- ollaan samalla aaltopituudella

1.Äänittäjä tai niin sattuessa tuottaja, ovat myös taitavia "psykologeja". Lunki meininki ja antennit kunnossa, meissä muusikoissa kun on niin paljon kaiken maailman jakomielitautisia hörhöjä:)
 
2.Äänittäjä/tuottaja osaavat hommansa ja se käy kaikille selväksi jo alkumetreillä.
 
3.Bändi tietää mitä haluaa ja yhdelle jäsenistä on annettu lopullinen päätösvalta. Jokainen on varmaan kokenut tilanteen, jossa 3-4 silmäparia tuijottaa selän takana: "onks toi basso vähän liian hiljasella..."..."laulua vähän hiljemmalle, tää kitarafilli on pirun tärkee...".
 
4.Tietenkin studion viihtyvyys
 
5.Hinta vs. osaaminen. Tämän on hyvä olla kohdillaan. On sitä joskus maksettu reaaliaikaisesta plugareihin tutustumisestakin...
 
Tässä nyt muutama enemmän tai vähemmän omakohtainen kokemus, lähes puhtaasti siis soittajan näkökulmasta mulkoiltuna. Myöhemmin sitten lisää...

Viimeaikaisia nauhoituskokemuksia:
 
-Rumpumikkien vieminen salaa äänittäjältä tuottajan kanssa sieltä puolen metrin päästä sinne mihin ne kuuluukin, eli rumpujen eteen (kenenkään ammattitaitoa kyseenalaistamassa, niinkuin sitä itselläkään olisi. Kyseessä siis tomimikit), samassa sessiossa arpomista, luottaako korviin tulevaan a) bassoon, vai b) klikkiin, jotka jostain syystä ovat toisella puolella "pocketia". Samalla tuli ne biisitkin a) kuultua eka kertaa, ja b) nauhoitettua samaan syssyyn
-Itkua, sammuminen (jälkimmäinen vasta miksausvaiheessa)
-Aikataulun viivästäminen yläkerran sählyottelun alkaessa sen biisin nauhoituksen aikana, jolloin sitä dynamiikkaa olisi voinut säilyttääkin.
-Usealle ärräpäälle altistuminen äänittäjän ollessa myös soittavana osapuolena, tuloksena jonkin verran ylimääräistä säätämistä ja juoksemista huoneesta toiseen, lopputuloksen ja meiningin kustannuksella, toki
-Uusintaotot joko allekirjoittaneen tai äänittäjän flunssan takia (huom! Näissä sessioissa oli paras meininki: mehua ja kahvia riitti, palkka = viskipullo, tullut jo etukäteen, sekä kuumeen takia ei hirveästi uusintaottoja jaksanut kauhoa.)
 
Palkinnoksi tästä kaikesta on saanut kuluttaa isän bensatankkia ja jäädä nuolemaan näppejään Gramexeista (tuosta ekasta tekstistä ainakin, siitä kun niitä olisi melkein voinut tullakin).
 
Hyvä harrastus, kertakaikkiaan.

Yks hyvä keino välttää kiirettä on saapua itse paikalle vähintään tuntia ennen muita ja laittaa paikkoja valmiiksi - mikkilinjat pystyyn, kuuntelut valmiuteen, sessio koneelle valmiiksi - niin että kun bändi saapuu niin mikit vaan soittimien ja vahvistimen eteen ja luurimet päähän... Ainakin itelle stressaavinta on pystyttäminen kiireessä vailla ennakkovalmistautumista kun kaikki häärii ja kyselee samanaikaisesti kaikkea kun yrität pystyttää kamoja. Etukäteen on tietty hyvä tiedustella kokoonpano ja funtsia valmiiksi mikki/etuaste-setup tai mikäli on tuottaja niin keskustella toiveista näiden asioiden suhteen...
 
Mulla oli tänään sessio, jota varten pystyttelin jo eilen kaikki mikit ja vetelin piuhat sun muut. Oli mukava mennä mestoille ja panna kahvit tulille kun kaikki oli valmiina...

On niin eri asia kuitenkin päästä teknisesti parhaaseen lopputulokseen kuin fiiliksellisesti parhaaseen. Monta kertaa kun voittaa toisessa, häviää vähän toisessa.
 
Mulla oli tänään vähän samaa tunnelmaa kun laulut ja laulajan soittama akustinen kitara tallennettiin livenä samanaikaisesti bändin kanssa. Bonuksena se että ko. laulajan kanssa luurikuuntelu on mahdottomuus aika pahan tinnituksen johdosta.
 
Ratkaisuna laulaja tarkkaamoon ja 8-kuvioiset nauhamikit laululle ja kitaralle siten että vuoto saadaan minimoitua (kitara yläviistosta ja laulu alaviistosta) sekä 1xGenelec siitä sivusta ikäänkuin vaakatasossa olevien mikkien "yläpuolelta". Yllättävän hyvin toimii noi kasikuvioiset tollaseen ja ovat todella kuolleita suoraan sivusuunnasta.

Toi on ehkä kaikista turhauttavinta, jos kamat eivät ole studiossa ainakin viittä vaille iskukunnossa, näin soittajan näkökulmasta. Se on hyvä fiilis, kun tarvitsee vain saapua studiolle (ajoissa, hehe) ja alun paskanjauhannan/läpänheiton jälkeen voi alkaa vain soittamaan :)
 
Omissakin äänitysprojekteissa olen pyrkinyt laittamaan kamat kasaan jo edellisenä päivänä, ehkä tehdä jo pientä soundien ruuvailuakin valmiiksi, mahdollisuuksien mukaan.
 
Äänittäjän kanssa toimeentuleminen on myös tärkeä osa studioreissua, pieni tai mielellään suuri huumorikaan ei todellakaan ole pahitteeksi. Tämän suhteen ei ole toistaiseksi ole vielä ollut valittamista :)
 
Rento ja vapaa ilmipiiri, mutta tekemisen meininki sopii mulle.

Luulen että näistä ei olla puhuttu kovin paljoa samasta syystä kuin elämän tarkoituksestakaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja mitään ei voi tietää etukäteen, siinä on helposti vaan luomassa stressiä jos yrittää kaikki asiat ottaa huomioon. Se on tuottajan tehtävä! :oD
Mutta jok'ikinen vastaaja on tuonut esille erittäin vankkoja faktoja. Tää on välillä vähän kummallista olla adapterina uusimman teknologian ja vanhanaikaisten fiilisten välillä.
 
Ja sit näihin monivalintakysymyksiin:
Mitkä asiat vaikuttavat fiilikseen
Muiden muassa se että antoiko tyttöystävä edellisenä iltana. Tai ehkä jopa samana aamuna.
Mikä on fiiliksen merkitys taiteelliselle lopputulokselle?
Se on ketusta kiinni, pro-äijillä paljon vähemmän, elämäntapahipeillä se on kaikki kaikessa.
Kuinka kääntää väistämättä silloin tällöin eteen tulevat paskat vibat voiton voitoksi?
Jooga rauhoittaa mieltä ja kehoa.
Mikä on henkilökemian merkitys
100%
 
Ja miten käytännössä noita voi yrittää edesauttaa, (muiden muassa) loosah lateli rivin mainioita vinkkejä. Totuus on kuitenkin se että aina löytyy jotain davelindholmeja tai muita joille blues on elämänasenne ja aina on jokin huonosti.
 
Mun puuhastelu on ollut sen luonteista että jos todetaan tarpeelliseksi, muut käy syömässä ja säädetään kitaristin kitara kuntoon. Joskus vois tosiaan vähän käyttää lisää kahvihöyryjä että olis enemmän actionia. Itse kuitenkin viihdyn parhaiten rauhallisessa työympäristössä. Ei lepsussa tietenkään, vaan rauhassa tulosta puksuttaen.
 
- kokeiluihin ei suhtauduta suopeasti
- joku munapää haluaa kokeilla jotain himmeää
:oD
"Hitto mä vihaan sitä kun joku ei anna mun testata mut haluu ite vaan säätää jotain."

Kandee kans lukea ketjut:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=47&t=121194
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=47&t=97562&co=30
 
Tuolla tuottamispalstalla on aika paljon puhetta juuri tästä fiilisjutusta, koska se on yksi tärkeimpiä asioita joka tuottajan on tuotava (tai luotava) sessioon.

Isosti auttava asia on jos on erikseen tuottaja ja erikseen äänittäjä. Molemmat ehtivät huomattavasti paremmin keskittyä omaan tonttiinsa, sekä siinä samalla jakaantuu vastuu myös kommunikaatiosta artistin/bändin suuntaan sekä ajallisesti että aihealueittain.

Jep, mä en oikein vieläkään osaa digata siitä nykyään niin modernista moniajotsydeemistä, jossa yksi jäbä tekee suunnilleen kaiken...ja tuottajaksi tai äänittäjäksi voi itseään kutsua suunnilleen kuka tahansa! Ja onhan se myös oikeiden äänittäjien ammattitaidon aliarvioimista että popparit hörhöilee mikkien kanssa miten sattuu ja sitte "vähän miksataan". Olisi hyvä pitää kiinni oikeasti hyvän äänittämisen perinteistä.

Olisi hyvä pitää kiinni oikeasti hyvän äänittämisen perinteistä.
 
Niin olisi - mutta melko varmasti tullaan yhä enemmän menemään siihen että vain korkean profiilin duunit tehdään viimosen päälle ja "oikeasti". Bulkki tehdään pienesti, ja tulokseksi riittää "good enough".
 
Näin on käynyt muillakin aloilla...
 
***
 
Edit: itse asiasta piti sanomani, että valaistuksella on iso merkitys. Loisteputkihelvetissä on ankea vetää. (toki myös pimeässä, heh)