Bassot ›

"Toiset uskoo Jumalaan, toiset joulupukkiin, mutta minä uskon Fenderiin" -Juki68
 
On ne älyn hyviä vahvistimia tehneet kyllä silloin seitkeetluvulla.

Mä en vaan purematta liene sitä ajatusta että sillä tehtaalla on joku ihmeellinen viisasten kivi, jolla vaan ne osaa tehdä parista lankunpalasesta, rautalangasta ja magneetista jotain elämää suurempia soittimia.
 
Son kato se vehjes, millä se Fenderin leima siihen lapaan lyödään.

Son kato se vehjes, millä se Fenderin pitkäleima siihen lapaan lyödään.
 
No se just!

pitkä
 
No se just!
 
Joo, fakki-idiootin pidemmän leiman saa otsaansa helposti täällä julistamalla omaa mantraansa. So fuk, I don't care. 30 vuoden erilaisten kielisoittimien amatöörimäisen räpeltämisen perusteella muodostuu oma käsitys aiheesta. Sitä miltä soitin kädessä tuntuu ja mitä tuntemuksia se saa aikaan, ei tällä foorumilla pysty viestittämään, se täytyy kunkin itse oivaltaa.
 
Siksipä paras basso n. tonnilla on se mikä tuntuu itsestä parhaalle, ja mitä itse eniten himoitsee.

Sitä miltä soitin kädessä tuntuu ja mitä tuntemuksia se saa aikaan, ei tällä foorumilla pysty viestittämään, se täytyy kunkin itse oivaltaa.
 
Siksipä paras basso n. tonnilla on se mikä tuntuu itsestä parhaalle, ja mitä itse eniten himoitsee.
 
Tässä on kyllä hyvin kiteytetty se, miksi onkin niin hieno asia, että noita soittimia on niin pirusti erilaisia.

Joo, fakki-idiootin pidemmän leiman saa otsaansa helposti täällä julistamalla omaa mantraansa. So fuk, I don't care.
 
Onhan tuo tullut huomattua. Pidä toi.

Joo, fakki-idiootin pidemmän leiman saa otsaansa helposti täällä julistamalla omaa mantraansa. So fuk, I don't care.
 
Äää, se mikä jostain näkökulmasta on fakki-idiotismia, onkin toisesta suunnasta johdonmukaisuutta, tyylitietoisuutta ja luottamusta omaan juttuun. Niin kuin Sam sanoi, pidä toi.
 
Tunnejuttujahan nää soittohommat on ja niin niiden pitääkin olla. Välillä on hauskaa kiusoitella ja sekoittaa soppaa tommoisella insinöörihenkisellä rationalisoinnilla, mutta loppupeleissä fiilispohjalta täällä kaikki menee.

Äää, se mikä jostain näkökulmasta on fakki-idiotismia, onkin toisesta suunnasta johdonmukaisuutta, tyylitietoisuutta ja luottamusta omaan juttuun. Niin kuin Sam sanoi, pidä toi.
 
Tunnejuttujahan nää soittohommat on ja niin niiden pitääkin olla. Välillä on hauskaa kiusoitella ja sekoittaa soppaa tommoisella insinöörihenkisellä rationalisoinnilla, mutta loppupeleissä fiilispohjalta täällä kaikki menee.
 
Totta turiset.
 
By the way: Ootko ollut tyytyväinen Sandbergiin?

By the way: Ootko ollut tyytyväinen Sandbergiin?
 
No oon oon! Ei koskaan pitäisi puhua mistään "loppuelämän bassosta", mutta vaikea mun on kuvitella mitään mikä rupeaisi kaivelemaan. Sillä on niin pirun hauska soittaa kun kaikki on just eikä melkein. Passiivisena siinä on juuri se perinteinen jassomeininki, mitä minä olen viisikielisistä hakenut. Aktiivivaihteella saa sitten mukavaa hifi-lisää perusoundin kuitenkaan muuttumatta.
 
Tatsissa taas on semmoista G&L-henkistä jämäkkyyttä, että uskaltaa röytää kovallakin kouralla. Toisaalta taas olen saanut kielet säädettyä alemmas kuin millään aikaisemmalla bassollani, koska kaula on viivasuora ja nauhatyö täydellistä. Kaula on myös jokusen millin perus-Sandbergejä kapeampi ja istuu käteeni kuin hanska.
 
Sinänsä on tietysti sääli, että MUU on Sandbergin saapumisen jälkeeb jäänyt paitsioon. Soundillisesti se ei itse asiassa edes paljon häviä, mutta tatsi on sitten kuitenkin vähän ritsamainen Sandbergin jämeryyteen verrattuna. Nyt MUU on treenikämppäbassona, mutta aika usein tulee kumminkin roudattua Sandista mukana, joten vähiin on jäänyt lehmän rääkkäys. Mutta toisaalta varabasso tuo mielenrauhaa.

No oon oon!
 
Tuo on mahtava homma! Nättejä epeleitä ovat.
Mä jäin vähän huonoihin fiiliksiin Sandbergeista kun keväällä kiertelin kaikki Tsadin kaupat läpi ja testailin 5-kielisiä. Saattaa olla että Soundstoreen oli jääny ne paskemmat yksilöt, mutta ne pari mitä siellä oli eivät soineet kovin hyvin minusta ja B-kielikin oli vähän mitä oli.