Kitarat: soittaminen ›

On soittajia, jotka käyttää tonepotikkaa ja niitä, jotka ei vielä käytä.

Mä en oo tajunnu ketään enää vuosiin. Heh! Enkä oo ees vanha.
 
Voi myös johtua siitä, ettei kukan ole ymmärtänyt sinua vuosiin.. Eikä ne kaikki edes ole vanhoja(Ellet ole vanhainkodissa töissä eikä sinulla ole elämää työn ulkopuolella).

Voi myös johtua siitä, ettei kukan ole ymmärtänyt sinua vuosiin.. Eikä ne kaikki edes ole vanhoja(Ellet ole vanhainkodissa töissä eikä sinulla ole elämää työn ulkopuolella).
 
Joo, meinasin kirjottaa tuon kyllä. Mut en sitte jaksanu. Mä en oo töissä enkä oikeestaan muutenkaan tee muuta kuin vietän vapaata. Ja juu, olihan siellä aiemmin sarkasmia mukana. Kuten tässäkin.

Aivan! On myös olemassa semmoisia soittajia jotka soittavat pelkästään tallamikillä (kuten eräs kaverini alle vuoden soittaneena. En ole kuullut onko yhtään kehittynyt tyyppi).
 
ja soittajia jotka ovat soittaneet tallamikillä 12vuotta, vaikka jossain leadeissa käytänkin kaulamikkiä. ja toneakaan en käytä, minulla on siihen tarkoitukseen eri laitteet

Joo, käytän tone-säädintä niin, että kokeilen joskus miltä kuulostaa tumma soundi ja sitten väännän sen samantien takaisin toiseen äärilaitaan. Minusta olisi parempi, jos nuppi olisi kaksi- tai korkeintaan kolmiasentoinen.

Kai jotain countteri-sanastoa? En mäkään ymmärtäny. Sano ny! =)
 
countterista taitaa hyvinkin olla peräisin. ownage = osaaminen, toisen "omistaminen", taito. ainakin minun tietääkseni. ja nyt jos se paranoidi tulee tästä pätemään ni suksikoon suohon.

Käytän silloin tällöin. Yleensä on nii että kaulamikin tone (lähes) täysillä ja tallamikin nollissa. Sit niitten mikkien välillä tulee vaihdeltua.
 
Että silleen.

Epäkaupallinen tiedote: Ownaaminen tarkottaa myös päihittämistä(Ownaaminen, ei välttämättä own). Esim. "Mä ownasin sut!"

Yksikelanen etumikki päälle, ruuvaa tonea pienemmälle ja siitä sooloilemaan!

joo o monenmoisia mielipiteitä ja kaikki ainakin jotekin perusteltuja.Kiitos niistä!
Ymmärrän kyllä että jos omistaa kitaran jossa on tallamikinä yksikelainen mikki tonen käyttö on suositeltavaa(paitsi telessä).
minusta kyllä parhaat blues soundit lötyy kaulamikiltä, oli kyseessä
sitten humppari tai yksikelainen mikki ja siihen tonea ei tarvita.
olettekos kokeilleet vaihkapa puss/pull potikalla sellaista ratkasua
että kun nupin nostaa ylös niin jonkun mikin singnaali ohjautuu suuoraan
vahvarille? Eli ohittaa volume, tonepotikan ja vielä kytkinvalitsimen!!!
Siinä teille boostia..

minä en kertakaikkiaan ymmärrä, mihin tonepotikkaa tarvitaan. Tarvittavat säädöt tehdään vahvistimesta. Jos tonepotikkaa vääntää vähänkin niin tulee sellaista typerää särön ja rikkimenneen vatkaimen sekoitusta joka on suomeksi munaton soundi, käytettiin sitten säröjä tai ei. Enkä ymmärrä mihin tarvitaan kaulamikkiä, sillä tähän mennessä en ole törmännyt kitaraan, jossa kaulamikistä olisi lähtenyt parempi soundi, yleensä päinvastoin. Kitarat olisivat halvempia kun ei tungettaisi ylimääräisiä potikoita ja mikkejä sinne tänne :) ;)

En oo käyttäny... enkä käytä, ei vain oo tarvetta.

Jos tonepotikkaa vääntää vähänkin niin tulee sellaista typerää särön ja rikkimenneen vatkaimen sekoitusta joka on suomeksi munaton soundi, käytettiin sitten säröjä tai ei.
 
Ts. esim. Wes Montgomeryn ja monien muiden jazzmiesten saundi on täysin turha ja munaton. vai?
 
Enkä ymmärrä mihin tarvitaan kaulamikkiä, sillä tähän mennessä en ole törmännyt kitaraan, jossa kaulamikistä olisi lähtenyt parempi soundi, yleensä päinvastoin. Kitarat olisivat halvempia kun ei tungettaisi ylimääräisiä potikoita ja mikkejä sinne tänne :) ;)
 
Riippuu mitä soittaa ja minkalaiset mikit/muut vehkeet.
 
Jotenki tulee näistä tonepotikan vastustaista sellainen mielikuva, että musiikkimaku ei liiku kuin lähinnä metallin saralla. Monissa musiikkilajeissa, esim. jazz ja blues, tonepotikka on hyvinkin käytännöllinen ja lähes pakollinen väline. Voin toki olla väärässäkin. Prove me wrong ;)

Stratocasterissa välttämätön. Kaulamikin tone 6-7 ja kevytrosolla sitten vääntämään. Mahtia.

Minä käytän tone- ja volumepotikkaa koko ajan soittaessani, sillä siten saan kahdesta humbuckerista aivan erilaisia soundeja kuin perusasennossa. Niillä saa helposti muutettua soiton dynamiikka ja tunnetta ja näin yhdestä kitarasta saa siis useampia käyttökelpoisia soundeja.

On soittajia, jotka käyttää tonepotikkaa ja niitä, jotka ei vielä käytä.
 
No tässä se sitten olikin kiteytettynä.
Itse soittelin varmaan kuutisen vuotta ennenkuin suurinpiirtein tajusin, että: "Mikäs vitun nappula se tässä on"
Ne pienen pienet sävyerot ovat se syy käyttää tonea, ei tarvi mennä vahvaria räpläämään, kun tietää mitä tarvii saada ja tietää että se hoituu tonella...

Volume = tone ;)
 
Tonella joskus hienosäätelen soundia, ettei tarvitse olla vahvaria ruuvaamassa. Mutta volumepottu ajaa yleensä ihan saman asian, ja se on helpommin kätösen ulottuvilla.

Noo, meikäläisen soitot soitetaan vaikka ilman kolmea ohuinta kieltä, ja lisäksi varsin suttuisilla higain-soundeilla. Siinä tonesta ei ole juurikaan apua mihinkään suuntaan, tallamikillä lähinnä katoaa viimeinenkin selvyys jos sitä pienemmälle rullaa.

Eipä tuu tonea käytettyä.