Laulaminen ›

Eli tuo "nasaaliustesti" pätee ainoastaan puheääneen? Koitin soitattaa vähän ääntä ni väkisin soi kyllä sillon nenässäkin, mutta puheääni ei kyllä tunnu nenässä esim tossa "vaikka paikka hoikka loikka"
 
Tosiaan, niin kuin Hannakatriinakin jo toisin ilmaisi, nasaaliustestillä voi testata ihan mitä tahansa äänentuottoa, puhetta tai laulua. Eli sinun tapauksessasi, jos laulat, ja tunnet nenässä jotain, niin silloinhan siinä on nasaaliutta. Nasaaliuttakin on sitten eri asteista, että siitä vain testaamaan. Tuossa leikissä voisi ihan hyvä keino olla oman puheen ja laulun äänittäminen, kun leikkii "nasaalitestillä". Itsehän ei kuule omaa ääntään, vaan tuntee sen. Nauha kertoo karun totuuden...
 
Laulajan on hyväkin tiedostaa, miten käyttää ääntänsä. Niin kuin Hannakatriinakin sanoo, että joskus on vain pakko käyttää sitä nasaalia, mutta silloin hän tekeekin sen tiedostaen eikä sattumanvaraisesti.
 
Omassa klassisessa laulutekniikassani lähdetään myös puhetasolta, toki on koulukuntia, joissa "holvitetaan" ääntä yms. mielenkiintoista. Kuulin erään laulajan sanovan, että laulaminen on TÄYSIN eri asia kuin puhuminen. Tässä voi kysyä sitten, että miten niin? Sekä puhe että laulu syntyvät viime kädessä äänihuulten avulla. Puheessa ääntä ei vain "soiteta" samalla tavalla, kuin mihin laulamisessa pyritään. Itse kyllä vannon ehdottomasti sen nimeen, että jossain määrin myös klassisessa laulussa on tunnuttava se puheen läheinen suhde laulamiseen, vaikkakin puheen, puhelaulun (resitointi) ja laulun on tarkoitus erota saundillisesti toisistaan. Ja loppuen lopuksi, klassisessakin laulussa on erilaisia tyylisuuntia, eri säveltäjien tekstuuri on laulettava hiukan eri tavalla. Toisissa käytetään nassua enemmän kuin toisessa. Mutta silloinkin tiedostaen.

Tosiaan, niin kuin Hannakatriinakin jo toisin ilmaisi, nasaaliustestillä voi testata ihan mitä tahansa äänentuottoa, puhetta tai laulua. Eli sinun tapauksessasi, jos laulat, ja tunnet nenässä jotain, niin silloinhan siinä on nasaaliutta. Nasaaliuttakin on sitten eri asteista, että siitä vain testaamaan. Tuossa leikissä voisi ihan hyvä keino olla oman puheen ja laulun äänittäminen, kun leikkii "nasaalitestillä". Itsehän ei kuule omaa ääntään, vaan tuntee sen. Nauha kertoo karun totuuden...
 
Laulajan on hyväkin tiedostaa, miten käyttää ääntänsä. Niin kuin Hannakatriinakin sanoo, että joskus on vain pakko käyttää sitä nasaalia, mutta silloin hän tekeekin sen tiedostaen eikä sattumanvaraisesti.
 
Omassa klassisessa laulutekniikassani lähdetään myös puhetasolta, toki on koulukuntia, joissa "holvitetaan" ääntä yms. mielenkiintoista. Kuulin erään laulajan sanovan, että laulaminen on TÄYSIN eri asia kuin puhuminen. Tässä voi kysyä sitten, että miten niin? Sekä puhe että laulu syntyvät viime kädessä äänihuulten avulla. Puheessa ääntä ei vain "soiteta" samalla tavalla, kuin mihin laulamisessa pyritään. Itse kyllä vannon ehdottomasti sen nimeen, että jossain määrin myös klassisessa laulussa on tunnuttava se puheen läheinen suhde laulamiseen, vaikkakin puheen, puhelaulun (resitointi) ja laulun on tarkoitus erota saundillisesti toisistaan. Ja loppuen lopuksi, klassisessakin laulussa on erilaisia tyylisuuntia, eri säveltäjien tekstuuri on laulettava hiukan eri tavalla. Toisissa käytetään nassua enemmän kuin toisessa. Mutta silloinkin tiedostaen.
 
Puhuinpa opettajani kanssa tuosta.. hänen mukaansa nenässä saa kyllä tuntua resonanssia, muttei painetta(paitsi just n,m,ng). Eikös se vaan tarkota, että ääni soi edessä & äänessä on terä? Eli.. resonanssia saa ja painetta ei vaii?

Puhuinpa opettajani kanssa tuosta.. hänen mukaansa nenässä saa kyllä tuntua resonanssia, muttei painetta(paitsi just n,m,ng). Eikös se vaan tarkota, että ääni soi edessä & äänessä on terä? Eli.. resonanssia saa ja painetta ei vaii?
 
Kannattaako tuosta nyt ylipäänsä tehdä ongelmaa..? "Saa" ja "ei saa" on minusta vähän huonoja ilmaisuja jos puhutaan laulamisesta ja etenkin soundiasioista. Eiköhän pointti ole se, että opettelet hallitsemaan sitä äänen soundin terävyyttä ja nasaaliutta. Sitten kun hallitset sen äänen värin tuottamisen nasaaliudella tai ilman, niin mietit mikä soundi käy mihinkin yhteyteen. Kokeile äänelläsi miten nasaaliksi tai ei-nasaaliksi sen saat, ja sitten valitset biisin mukaan käytätkö ääripäitä vai jotain siltä väliltä.
 
Jos laulan itse pelkkiä vokaaleita, vaikka e:tä, niin ei se nenässä resonoi ellen halua ja avaa nenäporttia niin, että se menee nenään. Poskissa ja suussa kyllä resonoi, ja äänen korkeudesta riippuen joko enemmän rintakehässä tai päässä. Käytännössä ilman nasaalia soundia vokaalit kuulostaa samalta laulaessa pidänpä nenästä kiinni tai en. Vokaaleihin saa paljon terää ilman nasaaliuttakin, ja itselläni se terä löytyy ennemminkin suun ja kielen asentoa muuttamalla. Edessä soiminen on eri asia kuin nenässä soiminen. Iso tila suussa ja nielussa vähentää terävyyttä, pieni tila tuo ääntä edemmäs ja terävämmäksi.

Neuvo kaikille laulaville joilla on ongelmia äänensä kanssa.
 
Varaa aika puheterapeutille. Vaikkapa Mehiläiseen. 1 kerta maksaa jonku 50e
 
-Neuvoja äänen avaamiseen ja äänen säästämiseen ja sen käyttöön.
-Resonaattori putken äänen avaamiseen ja vahvistamiseen.
-Vinkkejä laulunopettajista jotka voisivat auttaa.
-Voicemassage lähetteen jne.
 
Itseltäni muutama neuvo.
 
Älä avaa ääntä alkoholilla. Kuten joku jo sanoi kuivattaa äänihuulia ja myös turvottaa niitä. kahvi ja kofeiini pitoiset juomat ja ruuat tekevät saman.
Älä tupakoi. Älä huuda baarissa. Lepuuta ääntä. Juo tasaisin väliajoin kulaus vettä.
Osta apteekista NHS vesipiippu jolla kostutetaan äänihuulia ja nielua.
 
Voi olla että ensin joudun käymään kurkkulääkärillä jotta saat lähetteen.
 
Lähetteen saaminen ei ole ongelma kunhan sanoo olevansa laulaja.
 
Ja TÄRKEÄ neuvo lopuksi. Jos iskee flunssa ja ääni menee käheäksi --> Hiljaisuus viikonajan.
Itse vedin keikan flunssassa ja äänihuulteni lihakset vaurioituivat. Johti monen kuukauden pakolliseen hiljaisuuteen, kalliiseen puheterapiaa, peruttuihin keikkoihin, ja pitkään alakuloon.
 
Nyt kunnossa!

"Iso tila suussa ja nielussa vähentää terävyyttä, pieni tila tuo ääntä edemmäs ja terävämmäksi" - periaate on noin, mutta eikös kroppa houkutella isolla tilalla mukaan? Ts. eikös äänen rakennus maksimiin oo sitä että aina lisätään tilaa ja haetaan resonanssi(kroppa) uuteen tilaan. Siinä vaiheessa ku ei saa resonanssia tilaan(mannesoundi) ni ei kroppa riitä :o

eikös kroppa houkutella isolla tilalla mukaan? Ts. eikös äänen rakennus maksimiin oo sitä että aina lisätään tilaa ja haetaan resonanssi(kroppa) uuteen tilaan. Siinä vaiheessa ku ei saa resonanssia tilaan(mannesoundi) ni ei kroppa riitä :o
 
Täh? Nyt en kyllä ymmärtänyt yhtään... kuulostaa jotenkin tosi vaikeelle. Onko tuo "klassisen koulukunnan" juttuja? Kuulostaa ainakin enemmän sille, koska en minä kevyttä musaa laulaessa edes ajattele sen ihmeemmin mitään äänen rakennusta, puhumattakaan siitä että tekisin sitä tilaa lisäämällä. Enkä houkuttele kroppaa mukaan isolla tilalla. Onko sun opettaja kevyen vai klassisen opettaja? Minusta kropan pitää olla aina mukana äänen tukemisessa (lihastyötä) ja soundin hakeminen resonanssipaikkaa muuttamalla on sitten eri juttu. No, ehkä en vaan tajunnut tuosta asian ydintä...

Täh? Nyt en kyllä ymmärtänyt yhtään... kuulostaa jotenkin tosi vaikeelle. Onko tuo "klassisen koulukunnan" juttuja? Kuulostaa ainakin enemmän sille, koska en minä kevyttä musaa laulaessa edes ajattele sen ihmeemmin mitään äänen rakennusta, puhumattakaan siitä että tekisin sitä tilaa lisäämällä. Enkä houkuttele kroppaa mukaan isolla tilalla. Onko sun opettaja kevyen vai klassisen opettaja? Minusta kropan pitää olla aina mukana äänen tukemisessa (lihastyötä) ja soundin hakeminen resonanssipaikkaa muuttamalla on sitten eri juttu. No, ehkä en vaan tajunnut tuosta asian ydintä...
 
Tuota... en kyllä minäkään ymmärtänyt, vaikka edustankin klassista koulukuntaa. Nämä mystiset "tilojen" etsimiset ovat ominaisia joillekin klassisen laulun koulukunnille, muttei missään nimessä kaikille. Olen kuullut laulunopiskelijoista, jotka puhuvat tyyliin "mä en nyt oikein saanut tilaa auki" tai "oota mä aukaisen ensin mun tilan", mutta useimmiten olen huomannut, että ongelmat ovat jossain ihan muualla. Myös liika laulamisen teoreellistaminen saattaa pistää laulajan solmuun. On hyvä tietää perusasiat, fysiologiset faktat laulusta, mutta mielestäni jossain kohtaa täytyy vain heittää liika teoria narikkaan, ja annettava palaa. Muuten lopputulos on vaikean näköistä ja kuuloista.
 
Tämän nasaaliusasian ydin on siinä, onko se nenänportti auki vai kiinni, ja sen pystyy testaamaan juuri tuolla "nasaaliustestillä". Ei sen kummempaa. :) Eikä siitä tarvitse tehdä mitään ongelmaa, jos opettajakaan ei ole liiasta nasaaliudesta huomauttanut (mikä on mielestäni opettajan tehtävä tarvittaessa). Tila- ja resonanssikäsitykset ovat vaikeita selittää/käsittää ilman että kuulee esimerkkiä, että mitä toinen varsinaisesti tarkoittaa. Tässä olisikin hauska aihe miittiin, kun vertailtaisiin erilaisia äänentuotto- ja -soimistapoja. :D

Myös liika laulamisen teoreellistaminen saattaa pistää laulajan solmuun. On hyvä tietää perusasiat, fysiologiset faktat laulusta, mutta mielestäni jossain kohtaa täytyy vain heittää liika teoria narikkaan, ja annettava palaa. Muuten lopputulos on vaikean näköistä ja kuuloista.
 
Juuri näin, taas ihan samaa mieltä. Sen sijaan, että miettii liikaa ja alkaa filosofoimaan, kannattaa ehkä ennemmin kokeilla eri juttuja ja kuunnella kehoaan. Se mikä pätee toiselle, ei välttämättä toimi kaikilla. Mielikuvat voi auttaa joitakin laulajia, itse perustan oman opetteluni nykyään lähinnä fysiologisiin faktoihin sekä omakohtaiseen käytännön kokeiluun ja tutkiskeluun. Sitten kun vielä äänittelee vaikka keikkoja silloin tällöin, niin saa käsityksen myös siitä mille laulu kuulostaa oman pään ulkopuolella. Joskus omasta mielestä isot jutut, vaikka joku erilaisen soundin hakeminen, hädin tuskin erottuu nauhalla siitä "normaalista" soundista. Toisaalta samalla huomaa myös pikkujuttuja, jotka voi nousta tosi merkittävään rooliin vaikkei tahtoisikaan.

Täh? Nyt en kyllä ymmärtänyt yhtään... kuulostaa jotenkin tosi vaikeelle. Onko tuo "klassisen koulukunnan" juttuja? Kuulostaa ainakin enemmän sille, koska en minä kevyttä musaa laulaessa edes ajattele sen ihmeemmin mitään äänen rakennusta, puhumattakaan siitä että tekisin sitä tilaa lisäämällä. Enkä houkuttele kroppaa mukaan isolla tilalla. Onko sun opettaja kevyen vai klassisen opettaja? Minusta kropan pitää olla aina mukana äänen tukemisessa (lihastyötä) ja soundin hakeminen resonanssipaikkaa muuttamalla on sitten eri juttu. No, ehkä en vaan tajunnut tuosta asian ydintä...
 
Klassistapa klassista :) onhan se kroppa tietty jossain määrin aina mukana, mutta mitä enemmän saa kroppaa, sitä rennompana kurkku voi olla ku laulaa. Voihan tässä olla erona sitte äänialat.. Mullakin sen verta raskas ääni että sitä tosiaa joutuu rakentaa jos haluu koko äänellään laulaa.. ts vaatii enemmän tilaa. Niin joo, ääripää tohon, että ei oo tilaa on, että ääni menee kireeks ja jos tilaa on liikaa(ei pysy resonanssissa) tulee mannesoundi.
 
Mutta joo, ehkä tää tosiaan on turhaa... täytyis miitata ni sittenpähän kuulis ;D