| Aihe: Moog | |
|---|
|
Ei siinä mitään pahaa olekaan, VCO ja DCO vain ei soundaa samalta ainakaan minun kokemukseni mukaan. VCO on yleensä paksumpi, kun taas DCO:lla pystyy tekemään sellaisia silkkisiä jousia joita ei saa VCO:illa aikaiseksi. Noin kärjistettynä. Yleensä kyllä laitteet joissa on DCOt ovat muiltakin osin sitten erialisia kuin VCO-vehkeet, joten vertailu ei ole sinällään reilu.
DCO:t perhanat tahtovat usein olla turhan "täydellisiä", as in, aaltomuodot ovat tosiaan sitä mitä pitääkin siinä missä VCO:n antamat ovat enemmän "sinne päin". Italialaisen Elka-tehtaan mainio Synthex-polysyntsa sisältää DCO:t, jotka tuottavat "analogisen epätäydellisiä" aaltomuotoja. Mahtava soundi.
"En tiedä mikä täällä on menossa, mutta jatkakaa." -Gypsy |
|
DCO:t perhanat tahtovat usein olla turhan "täydellisiä", as in, aaltomuodot ovat tosiaan sitä mitä pitääkin siinä missä VCO:n antamat ovat enemmän "sinne päin". Italialaisen Elka-tehtaan mainio Synthex-polysyntsa sisältää DCO:t, jotka tuottavat "analogisen epätäydellisiä" aaltomuotoja. Mahtava soundi.
Aa joo, nythän mä hokasin, käsitin väärin.
Siis sehän on valtava (?) parannus, että volttimäärät, mitä koskettimisto antaa, olisivat digitaalisesti tuotettuja.
Siis esim. Minimoog midikoskettimistolla.
Ajattelin että tämä olisi DCO, mutta ei taida olla?
Maybe nothing matters anyway... |
|
Aa joo, nythän mä hokasin, käsitin väärin.
Siis sehän on valtava (?) parannus, että volttimäärät, mitä koskettimisto antaa, olisivat digitaalisesti tuotettuja.
Siis esim. Minimoog midikoskettimistolla.
Ajattelin että tämä olisi DCO, mutta ei taida olla?
Ei ihan. Tuossa nimittäin on edelleen se, että ilman lämpötilakompensaatiota olevan jänniteohjatun oskillaattorin taajuus heittelee lämpötilan mukaan. Sinänsä sekavaa kuinka harva laite on suunniteltu siten, että lämpötilakompensaatio on hoidettu. Homma ei ole ihan hirveän monimutkainen kuitenkaan. Eli kyllä sulla voi olla MIDI-ohjattu VCO.
"En tiedä mikä täällä on menossa, mutta jatkakaa." -Gypsy |
|
Siis esim. Minimoog midikoskettimistolla.
Ajattelin että tämä olisi DCO, mutta ei taida olla?
Jep, edellähän tulikin jo että tämä ei ole DCO.
Ihan kysymyksenä vain asiaa sivuten, vieläköhän esim. Moogin patentit sille kuuluisalle suodattimelle ovat voimassa? Käsittääkseni eräs syy Moogin valtaisalle suosiolle 70-luvulla oli se, että Bob "keksi" tavan toteuttaa hyvän kuuloinen suodatin ja sen jälkeen hän patentoi sen. Sen jälkeen vain haastettiin ARP:t sun muut oikeuteen yksi kerrallaan ja pakotettiin ne vaihtamaan suotimensa syntikoissa erilaisiin, vaikka tuo tikapuurakenne sinällään on ollut jo ennen Moogia tunnettu ratkaisu elektroniikassa.
Joten tällainen Moog-tyyppinen uusiosyntikka mistä on ollut puhetta voi edelleen kaatua siihen ettei se saa soundata liian hyvältä tai Moog-setä tulee ja pistää vankilaan ;).
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I |
|
Ihan kysymyksenä vain asiaa sivuten, vieläköhän esim. Moogin patentit sille kuuluisalle suodattimelle ovat voimassa?
Moogin patentit:
http://www.till.com/articles/moog/patents.html
Arp:llahan oli ainakin aikoinaan ongelmia noiden patenttien takia. Vaan tätä nykyä eivät ole kaiketi enää voimassa:
"Finally, the patent and other rights to the modular circuitry expired in the '90s. You can now build your own Moog using the authentic circuits without paying a licence fee, or being sued."
SOS Oct 2003
http://www.soundonsound.com/sos/oct03/articles/moogretro.htm |
|
Täältä nyt ainakin löytyy venäläisiä analogisynia, kun tässä joku hemmo kirjoitti, että 'niitä on Venäjällä varasto täys, mutta en kerro missä' http://www.geocities.com/rusynth/
Kun hinnat olisivat puolet pyydetystä, niin heti hankkisin...Tuota en ollut koskaan ajatellut, että venäjällä on sama jännite...eli mieluummin tuo venäjältä syntikan, kuin jenkeistä. |
 Titares
25.08.2006 07:54:30 (muokattu 25.08.2006 15:17:23) | |
|
Nostanpa tämän viestiketjun esiin Moog-säätiön kunniaksi:
http://www.moogfoundation.org/
-
Tässä on köyhän miehen "Moog-syntsa", joka on kuitenkin enemmän kuin vain hyvä kopio!
http://asb.creamware.com/audio/axelkeys.mp3
http://asb.creamware.com/index.php?lang=en&frame=6&group=1&product=1 |
|
Tässä on köyhän miehen Moog-syntsa, joka on kuitenkin enemmän kuin vain hyvä kopio!
äläs nyt sentään...
bittikone on aivan eri asia kuin analogisähkölaite - sanoihina sen Bob-setäkin dokumentissa
oikeita kopioita mm. http://www.thomann.de/thoiw3_studio_electronics_se1_x_prodinfo.html
Soitetaan jamia! |
|
Korjaus edellisen johdosta: ... siis digitaalinen (EI analoginen) kopio.
Eroa on kuitenkin ainakin harrastuskäytössä riittävän vaikea huomata ja Minimax resonoi analogialaitteen tuntuisesti, kuten demoista voi kuulla. Soundi ei ole ainakaan lattea. |
 Tubeman
26.08.2006 10:46:08 (muokattu 26.08.2006 10:47:43) | |
|
Kun hinnat olisivat puolet pyydetystä, niin heti hankkisin...Tuota en ollut koskaan ajatellut, että venäjällä on sama jännite...eli mieluummin tuo venäjältä syntikan, kuin jenkeistä.
Venäläisllä on hassu tapa laittaa skematkin mukaan myyntisivuille,ja mitä tulee
venäläisiin soittimiin,paras tapa niihin tutustumiseen olis mennä viikoks Pietariin
katselemaan,,sieltä vois löytyä mitä vaan..
katselin vinyylilevy pinoani ja sieltä sattui käteen latvialaisen "Domo" bändin single
,vanhemmat joskus 70-luvulla tuoneet Latviasta sen,kannessa ukot paahtaa
otsa hiessä,urkurilla edessään kaksisormioinen ilmeisesti VOX'in (Continental?)
kopio,hyvin tuo levyllä meluaa.. eli idän puolella kannattaa vanhoja sikäläisiä
electris orgelicksejä katsella,eivät ehkä arvosta niitä itse kun länsirompettakin on saatavana..
Tuon venäjän syntikoiden linkin takaa löytyvät laitteet näkyy olevan perinteisten
radiotehtaiden tekemiä,Murom ainakin,ja moni muu,ovat laajentaneet tuotantoaan tällä tavoin..
Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. |
|
samalle tasolle yrittää vaan jälkeen jää esim. http://www.studioelectronics.com/
Mikä Studio Electronicsin peleissä on mielestäsi "vikana"? Luin jostain, että enevelopet ovat hitaammat kuin Moogissa. |
JPQ
14.09.2006 00:26:47 | |
|
Mikä Studio Electronicsin peleissä on mielestäsi "vikana"? Luin jostain, että enevelopet ovat hitaammat kuin Moogissa.
Tuntuu että soundi mp3 demojen pohjalta ehkä jopa vain tylsempi. Tosin
moogit yms on vain levyllä kunnolla kuultu. Ja
olen surkeasti minimoogia kokeillut ja sanon että minimax on hyvä siis
tykkään äänestä vaikka musta hivenen kirkas edelleen mutta vaikka
speksit onkin vaatimattomat niin olen sitä miettinyt jos kaikki menee
kuten unelmoin ja mutta ei se oletko ammattilainen paljasta eroja vaan
haetko eräitä extreme soundeja jos niin erot tulee helpoiten esille. |
|
Saako noita Micromoogeja enää mistään? |
|
Rock and roll punk hard rock: Saako noita Micromoogeja enää mistään?
Tuntuu olevan aika harvinainen. Ainoa mahdollisuus tietysti käytettynä, jos löytää. |
 efe
19.06.2010 08:52:05 | |
|
Kyllä noita jatkuvasti maailmalla on myynnissä. Yleisesti ottaen sanoisin tuosta Moogin soundista että jos vertaa esim. alkuperäistä Minimoogia Voyageriin, niin ero on sama, kuin vertaisi Stradivariuksen viulua nykytekeleeseen..
Eli ero on aivan selkeä. |
|
Käsittämätöntä muuten ettei kukaan ole vieläkään tehnyt kunnon demoa / youtube-videota, jossa verrattaisiin minimoogia ja voyageria keskenään (siis Gearwiren ja "Retarded Animal Babies" Daven pätkät ei kovin syvääluotaavia ole). Onhan tuosta asiasta väännetty kättä jo kohta 7 vuotta tai jotain.
Joo, on niissä ero. Sama juttu siinäkin on kuin vahvistimissa, säröpedaaleissa ym. Menneinä vuosikymmeninä valmistetut komponentit vaan tuottaa yhteispelillä eri soundia kuin nykyiset.
(jopas oli nekropostaus^3) |
JPQ
20.06.2010 06:49:48 | |
|
joeskeli: Käsittämätöntä muuten ettei kukaan ole vieläkään tehnyt kunnon demoa / youtube-videota, jossa verrattaisiin minimoogia ja voyageria keskenään (siis Gearwiren ja "Retarded Animal Babies" Daven pätkät ei kovin syvääluotaavia ole). Onhan tuosta asiasta väännetty kättä jo kohta 7 vuotta tai jotain.
Joo, on niissä ero. Sama juttu siinäkin on kuin vahvistimissa, säröpedaaleissa ym. Menneinä vuosikymmeninä valmistetut komponentit vaan tuottaa yhteispelillä eri soundia kuin nykyiset.
(jopas oli nekropostaus^3)
moni muukin syna tarttis esittelyn no jos esittely löytyykin niin väärää tyyliä.
ps. youtube vaan pilaa ääntä eli joku kunnon ääntä tarjoava mutta videotakin tarjoava palvelu olis hyvä tuohon.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |
|
... kyllä se Voyager ja sen tasoiset vaan maksavat - kyllä markkinatalous tässä toimii ja oikean hinnan kertoo...
Niin,
Lähestulkoon ensimmäinen asia jonka Voyageria käpälöidessä pistää merkille on mekaaninen laatu. Runko on tukeva eikä vääntyile tai natise, kaikki potikat ja kytkimet ovat jämäköitä puhumattakaan koskettimistosta joka on parhaita "syntikkakoskettimistoja" pitkiin aikoihin.
Ja kun soundikin on ns. kohdallaan, ei laite minusta ole ylihinnoiteltu. Vermeen käyttöikä on luultavasti vähintään yhtä pitkä kuin soittajan. Ei siis ole niin kova kiire googlaamaan, olisiko valmistajalla jo tulossa, uusi "parannettu" malli joka on "pakko" saada.
Jyrki |
|
No, omani kanssa on kyllä ollut ongelmia jonkun verran. Onhan noita tarinoita kuullut keikoillakin poksallehdeista Voyagereista, kuten esim. Chick Corealla.
Tosin itselläni onkin se räkkimalli ja olen miettinyt, että ovat taitaneet sittenkin tunkea liian pieneen koteloon liian paljon tavaraa sisään. Lämpötilan ja kosteuden muutokset nimittäin pistävät vireen jatkuvasti päin ##%%a. Ja sitähän ei itse oikein viritellä niinkuin vanhoja analogeja. |
|
joeskeli: No, omani kanssa on kyllä ollut ongelmia jonkun verran. Onhan noita tarinoita kuullut keikoillakin poksallehdeista Voyagereista, kuten esim. Chick Corealla.
Tosin itselläni onkin se räkkimalli ja olen miettinyt, että ovat taitaneet sittenkin tunkea liian pieneen koteloon liian paljon tavaraa sisään. Lämpötilan ja kosteuden muutokset nimittäin pistävät vireen jatkuvasti päin ##%%a. Ja sitähän ei itse oikein viritellä niinkuin vanhoja analogeja.
Mielenkiintoista..minkälaisia ongelmia? Tosin viittasinkin lähinnä mekaaniseen tukevuuteen ja materiaalien laatuun, mutta pitäisihän elektroniikankin tietysti käyttöä kestää.
Elektronisten laitteiden hinta muodostuu nykyään suurelta osin mekaniikasta, ainakin siinä tapauksessa että se tehdään kestämään. Varsinaisen elektroniikan osuus kustannuksissa nousee merkittäväksi vasta jos tarvitaan nopeita prosessoreita tai suuria kosketus/värinäyttöjä.
Jyrki |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
