Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Onko muuten mitään hyötyä käyttää ferriittirengasta vahvistimen virtajohdossa kotelon sisäpuolella hei siinä kohtaa, jossa virtapiuha tule sisään? Vaikuttaako häiriöiden määrään vähentävästi? Sellainen rengas kun löytyy kaapista. Otin sen yhdestä purkamastani trankku voxista talteen.

Onko muuten mitään hyötyä käyttää ferriittirengasta vahvistimen virtajohdossa kotelon sisäpuolella hei siinä kohtaa, jossa virtapiuha tule sisään? Vaikuttaako häiriöiden määrään vähentävästi? Sellainen rengas kun löytyy kaapista. Otin sen yhdestä purkamastani trankku voxista talteen.
 
Vaikuttaa kait lähinnä EMC häiriöihin megahertsien taajuuksilla. Todennäköisesti joku pykälä vaatii että sellainen pitää olla. Elektroniikan opettaja oli aikanaan sitä mieltä että jos joutuu käyttämään johdoissa ferriittejä on laite suunniteltu huonosti.

Vaikuttaa kait lähinnä EMC häiriöihin megahertsien taajuuksilla. Todennäköisesti joku pykälä vaatii että sellainen pitää olla. Elektroniikan opettaja oli aikanaan sitä mieltä että jos joutuu käyttämään johdoissa ferriittejä on laite suunniteltu huonosti.
 
Ok. Vahvistin mistä otin sen, oli tosiaan Vox Cambridge 15 trankkucombo. En muista, että missä kohtaa se oli, mutta varmaankin juuri verkkojohdolla vedonpoiston jälkeen.

Hei, sinä kun olet ehtinyt pidemmälle, niin kerrotko, että minkä verran tulee verkkohurinaa läpi noilla kytkiksen mukaisilla 16,16,8 ja 8 mikroisilla suotoelkoilla (mikäli niissä arvoissa pysyit)? Ja minkä kokoista kuristinta olet käyttänyt? Itselläni pyöri ensin mielessä, että josko laittaisi 20H kelan, mutta 10H riittänee myös?
 
Itselläni hurinaongelma poistui tähtimaadoituksella. Tässä tapauksessa tekisin seuraavasti. Vasemmalta lukien 4 ensimmäistä maapistettä ja B+4 suotokonkan maat ensin yhteen pisteeseen ja siitä sitten sinne tähtipisteeseen yhdellä johdolla. Sitten kaksi seuraavaa sekä B+3 suotokonkan maat yhteen ja taas sinne tähtipisteeseen. Seuraavaksi pääteasteen ja B+2 maat yhteen ja siitä tähteen. Lopuksi B+1 maa sekä pääte- ja verkkomuuntajien maat suoraan tähtipisteeseen. Inputtien rungot on syytä eristää vahvarin rungosta.

Itselläni hurinaongelma poistui tähtimaadoituksella. Tässä tapauksessa tekisin seuraavasti. Vasemmalta lukien 4 ensimmäistä maapistettä ja B+4 suotokonkan maat ensin yhteen pisteeseen ja siitä sitten sinne tähtipisteeseen yhdellä johdolla. Sitten kaksi seuraavaa sekä B+3 suotokonkan maat yhteen ja taas sinne tähtipisteeseen. Seuraavaksi pääteasteen ja B+2 maat yhteen ja siitä tähteen. Lopuksi B+1 maa sekä pääte- ja verkkomuuntajien maat suoraan tähtipisteeseen. Inputtien rungot on syytä eristää vahvarin rungosta.
 
Täsmälleen nuin piirsin ensimmäisen version layoutista! Jos ei jostain syystä pelaa, niin "paikallismaiden" johtojahan voisi kokeilla vaihtaa eri suotokonkkien jalkoihin. Aikenin ohjeet eroavat hieman kertomaasi versioon, mutta nuin minäkin ajallelin kokeilla alkuun.

Do Dii.. Sainpa laitteen valmiiksi. Ylimääräiset hurinat poistui hieman maadoitusta muunnettuani sekä anodijännitettä tiputin hiukan. Ensimmäiset treenit vetäsin sillä tänään ja kyllä toimi pirun hyvin. Soittelin lespalla että stratolla sekä slidekitaroidenkin kanssa tuntui toimivan hienosti. Etuspurkitkin huoli hyvin, varsinkin Lespa ja BJF dynared dist. oli tosi makee yhdistelmä. Pääsee jo keikka testiinkin viikonloppuna..
Lampuiksi päätyi Philipsin EF86 NOS ja vaiheenkääntäjäksi
kultapinninen EI 12ax7. Loput on JJ tuubeja... Niin ja tein tästä nuppiversion...
Kuvaa ja ääntä ehkä joskus kun kerkee ..

Miten korkealla sinulla oli anodijännite? Käytitkö 230/280V verkkomuuntajaa?
 
B+ 345v -> 320v, Käytin verkkokivenä uraltone TV5:sta eli just toi 280-0-280...

Väännän tuon Voxin hieman halvemmaksi budjetoituna versiona kaverille. Ajattelin säästää myös kuristimen hinnan, ja heräsikin kysymys, että mikä olisi soppeli vastusarvo sen paikalle. Olisiko 100-200 ohmia mitään?

Väännän tuon Voxin hieman halvemmaksi budjetoituna versiona kaverille. Ajattelin säästää myös kuristimen hinnan, ja heräsikin kysymys, että mikä olisi soppeli vastusarvo sen paikalle. Olisiko 100-200 ohmia mitään?
 
Taidat nyt tinkiä väärässä paikassa (itse en kuristinta korvaisi vastuksella), mutta 120 Ohmisella varmaan kokeilisin ensin.

Taidat nyt tinkiä väärässä paikassa (itse en kuristinta korvaisi vastuksella), mutta 120 Ohmisella varmaan kokeilisin ensin.
 
Voit hyvin olla oikeassa, ja tätä on hetki mietittykin. Saisiko hieman perusteluja vielä päätöksen teon tueksi kuitenkin? Ajattelin, kokeilla lisäämällä suotoelkojen kokoa, josko rippelit pysyvät kurissa, mutta jos tämä on ideana tuhoon tuomittu, niin kertokaa ihmeessä.:)
 
Suotoa voisin nykyisen suunnitelman mukaan lisätä huoletta ainakin tasurin puolesta. Budjettikone kun on, niin laitan 1N4007:t putken tilalle.

Voit hyvin olla oikeassa, ja tätä on hetki mietittykin. Saisiko hieman perusteluja vielä päätöksen teon tueksi kuitenkin? Ajattelin, kokeilla lisäämällä suotoelkojen kokoa, josko rippelit pysyvät kurissa, mutta jos tämä on ideana tuhoon tuomittu, niin kertokaa ihmeessä.:)
 
Juu tosiaan tuo tasuri kestää 60uF eli kyllä niitä voi vähän kasvattaa... E: Itseasiassa hyvin vähän... Noista neljästähän tulee yhteensä jo 48uF... Saattaa tämä muuten nyt mennä minullakin pieleen. Ajatus ei oikein kulje.
 
En oikein muuten osaa perustella, kun että kuristin on huomattavasti tehokkaampi häiriöntappaja kun vastus... :/
 
Suotoa voisin nykyisen suunnitelman mukaan lisätä huoletta ainakin tasurin puolesta. Budjettikone kun on, niin laitan 1N4007:t putken tilalle.
 
Mutta jos diodisillan laitat, niin sitten kuristimen voit jättää huoletta pois. Ei sitä tarvitse dioditasurilla ensinkään. Vaikkapa 100uF suotoelkot sitten voisi olla sopivat. Ja tässä tapauksessa verkkomuuntajakin on edullisempi, kun ei tarvitse keskiottoa olla.

Juu tosiaan tuo tasuri kestää 60uF eli kyllä niitä voi vähän kasvattaa... E: Itseasiassa hyvin vähän... Noista neljästähän tulee yhteensä jo 48uF... Saattaa tämä muuten nyt mennä minullakin pieleen. Ajatus ei oikein kulje.
 
En oikein muuten osaa perustella, kun että kuristin on huomattavasti tehokkaampi häiriöntappaja kun vastus... :/
 
Eikös tuohon suotoelkojen kokoon vielä liity se, että ensimmäinen elko ennen kurisinta on se, jonka kokoa tasuri rajoittaa ja kuristimen jälkeen saa olla reilusti suurempia?

Eikös tuohon suotoelkojen kokoon vielä liity se, että ensimmäinen elko ennen kurisinta on se, jonka kokoa tasuri rajoittaa ja kuristimen jälkeen saa olla reilusti suurempia?
 
Ei se mun mielestä ihan noin mene, mutta nostanpa tässä vaiheessa kädet ylös, ja odottelen mielenkiinnolla oikeaa vastausta itsekin. \o/

Jep, tämän käsityksen olen vain saanut mm. Rikstone skemoja katsoessa. Yhdessä skemassa on EZ81 tasuri, ja sen jälkeen 47uF-kuristin-220uF. Mutta odotellaan viisaampiemme kommentteja. Tubeman?:)

Eikös tuohon suotoelkojen kokoon vielä liity se, että ensimmäinen elko ennen kurisinta on se, jonka kokoa tasuri rajoittaa ja kuristimen jälkeen saa olla reilusti suurempia?
 
Tuolla on hieman juttua putkitasurista, ensimmäisestä konkasta ja kuristimesta. Ensimmäisen konkan maksimiarvo määräytyy käytetyn putken perusteella.
 
http://www.jacmusic.com/lundahl/html/power-chokes.htm
 
Myös Aikenin sivuilla on kuristinasiaa.
 
http://www.aikenamps.com/Chokes.html