Yleistä keskustelua musiikista ›

...menemättä kuitenkaan liian iskelmälliseksi pitäen täten takanaan rokin uskottavuutta aimo määrät. ...
 
Enpä malta olla kertomatta pientä tarinaa viime äitienpäivältä:
 
Olin isän kanssa käymässä mummuni (92v) luona. Olin nokosilla olohuoneessa ja mummu jutteli isän kanssa toisessa huoneessa. Radiosta tuli jotain suomi-iskelmää, johon mummu osapuilleen tähän tyyliin: "Laitappa tuo radio kiinni kun tulee niin huonoa musiikkia. On tuo nykyiskelmä niin kauhean huonoa..." Ja jatkoi oikeen paatoksella: "...Mutta se 'Rakkaus on lumivalkoinen', se se on hyvää iskelmää! Vaan se on kyllä kaunis kappale!" Oli mulla naurussa pitelemistä :-)

saako tähän selvennystä.. vaikka jos uskottavuuden saa jenkkisiilillä, pilotilla ja bootseilla niin ei suomella kovin hyvin pyyhki...
 
Taitaa olla kyse muusta kuin rock-uskottavuudesta so. että on "elämää takana" tms. . Uskottavuutta on tässä tapauksessa ehkä se, että ei liikaa yritä olla jotain. Sitä kun vaikka jos laitetaan 20-vuotias kloppi esittämään bluussia jonkun vanhan papparan rinnalle niin mitenkäs kävisi....
 
Samaa uskottavuutta yrittää Kari Tapio so. kun on kova ryyppäämään on kova country-hemmo ja valittava ääni tulee todellisena tulkintana syvältä... liian laskelmoitua miun makkuun, mutta menee myös autossa. Kotona kuuntelen sitten aivan jotain muuta.

Yö on pateettista, särökitaroilla höystettyä Suomi-iskelmää. Ideat ovat loppuneet jo aikapäivät sitten. Lindholm on myös laulajana varsin keskinkertainen, vaikka hänen tyylinsä onkin osa Yön soundia.

Yö on pateettista, särökitaroilla höystettyä Suomi-iskelmää. Ideat ovat loppuneet jo aikapäivät sitten.
 
tämä on kyllä totta.. ainakin se uusin levy mikä niiltä on tullu
niin on kyllä jo tosiaan turhan iskelmää.. ei kolahda enään.
tosin eipä ole kolahtanut pari viimesintä muutakaan levyä.
alkuaikojen yö oli ehdottomasti parasta.. niitä vielä jaksaa
covereinakin jossakin soittaa.. aina välillä.

Yö on pateettista, särökitaroilla höystettyä Suomi-iskelmää. Ideat ovat loppuneet jo aikapäivät sitten. Lindholm on myös laulajana varsin keskinkertainen, vaikka hänen tyylinsä onkin osa Yön soundia.
 
Aika paljolti suomalainen "rock" on pohjimmiltaan tuota samaa - Epuillakin muka vitsiksi tarkoitettu "lumihankien kutsu" vain rikkoi jään, että lopputuotannon säälissä rämehtiminen saattoi alkaa. Ja Epuilla on sitten olla liuta samanhenkisiä seuraajia, jolle ei loppua tule. Suomalaiset ovat emotionaalisesti lähempänä slaaveja kuin neekereitä - molliset kännitilitykset ovat kansallemme todempia kuin blues. Suomalaiset eivät myöskään paljoa iloista poppia synnytä (nehän ovat turkulaisia kun sitä tekevät - ruåtslaisvaikutus näet) - melankolisuuden vastapainoksi ilo on syntiä - on sitten erityinen huumorimusiikki jota voi myös kännissä lauleskella/kuunnella. Ikkunasta kun nytkin ulos vilkaisee niin ei tämä asiantila ihmetytä yhtään - parempi vaan puurtaa rankasti & sitten yrittää unohtaa. Ei siinä ankeudessa naisetkaan jaksa pukeutua kauniisti ja viehtättää miehiä saati sitten pysyä völjyssä. Parempi vaan kavereiden kanssa on työviikon jälkeen juoda viinaa.
 
- Lindholmin laulajalahjoista: keskimääräiselle suomalaiselle radiossa soitettavalle bändilaulajalle voisi koulussa laulusta antaa kutosen. Idols -tyylillä pitäisi lempata viimeistään toisella kierroksella. Solistilaulajalle laulusta voisi antaa seiskan-kasin & päästää käymään Savoyssa.

Ihan hyvää musiikkia Yö on... Joskin televisiosta näkemäni live-esiintymiset ei oikein kolahda.. Näyttäisi vähän, niin kuin Olli yrittäisi pikkuisen liikaa...
 
Mutta monissa kipaleissa on hienot ja koskettavat sanat ja musiikillisestikin ihan hyviä kappaleita löytyy vaikka kuinka...
 
Ja jos bändi on tehnyt tuollaisen uran kuin on, niin ei kyseessä voi olla mikään paska bändi... Klamydiaan en heitä vertaisi, vaikkakin hienon uran on Klamydiakin tehnyt.. Joskin hieman eri sarjassa...

Mun mielest yöllä on jotain hyvii biisei, niis biiseis on koskettavat sanat, tarttuva melodia ja ne soittaa hyvin livenä.Jotkut biisit on kieltämättä on vähän laahaavii.

Ja jos bändi on tehnyt tuollaisen uran kuin on, niin ei kyseessä voi olla mikään paska bändi... Klamydiaan en heitä vertaisi, vaikkakin hienon uran on Klamydiakin tehnyt.. Joskin hieman eri sarjassa...
 
klamydiakin on tehnyt pitkän uran mutta ei kai se nyt sitä tarkoita että klamydia ei voisi olla aivan paska bändi...

Taitaa olla kyse muusta kuin rock-uskottavuudesta so. että on "elämää takana" tms. . Uskottavuutta on tässä tapauksessa ehkä se, että ei liikaa yritä olla jotain. Sitä kun vaikka jos laitetaan 20-vuotias kloppi esittämään bluussia jonkun vanhan papparan rinnalle niin mitenkäs kävisi....
 
todella hyvältä kuulostaa, lenkkimakkara toiseen käteen ja kaljapullo toiseen ja sitten tippa linsissä lauluja rustaamaan, hitto se karhun lippis pitäis viä saada jostain...ja hyvältä kuulostaa, kyllä rekkamieskin saa itkeä

Mitenkähän minua kävi nyt aivan älyttömästi ärsyttämään tämä keskustelu.
 
Slaavilainen kaiho ja itsesäälissä rypeminen ovat niin oleellinen osa perinteistä suomalaisuutta, että tottakai se kuuluu myös kevyessä musiikissa. Eihän se muuten suomalaista olisikaan.

Lukihäiriö iski, luulin että täällä puhutaan Yölinnusta, eh.
 
Appendix kyllä rox ja kovasti.

OHi.
 
lue ensin Deep Shadown viesti, sitten vasta se jota olen lainannut...

todella hyvältä kuulostaa, lenkkimakkara toiseen käteen ja kaljapullo toiseen ja sitten tippa linsissä lauluja rustaamaan, hitto se karhun lippis pitäis viä saada jostain...ja hyvältä kuulostaa, kyllä rekkamieskin saa itkeä
 
juuri noin se menee - "jukeboxhitti" -ainekset taitaa olla tuossa kasassa ;-)

Itse pidän todella paljon vanhemmasta Yöstä, Joutsenlaulu, Tia-Maria ja Ihmisen Poika ovat semmoisia kappaleita joita mielellään aina kuuntelee. Mutta tämä uusi... tätä ei kuuntele erkkikään. Ei hemmetti mitä itkemistä tuo "Rakkaus On Lumivalkoinen". Yö oli joskus hieno yhtye, mutta se hieno Yö-yhtye joka teki loistavaa rock-musiikkia on kadonnut jonnekin.

Yö on pateettista, särökitaroilla höystettyä Suomi-iskelmää. Ideat ovat loppuneet jo aikapäivät sitten. Lindholm on myös laulajana varsin keskinkertainen, vaikka hänen tyylinsä onkin osa Yön soundia.
 
Tästä olen täysin samaa mieltä. Jätkät vetää samaa piisiä eri sanoilla vuodesta toiseen. Sama kyllä pätee Suomessa aika moneen orkesteriin...

Ei hemmetti mitä itkemistä tuo "Rakkaus On Lumivalkoinen".
 
Mikäs siinä itkemisessä sitten mättää? Ihan hieno kappalehan tuo on...

Mikäs siinä itkemisessä sitten mättää? Ihan hieno kappalehan tuo on...
 
Minkä takia pitäis itkeä kun voi nauraa ja pitää hauskaa? Tuo piisi on paras esimerkki siitä mitä minä kutsun itsemurhamusiikiksi. Voit tutustua genreen menemällä tänä iltana mihin tahansa lähiöbaariin, jossa on karaoke tai jukeboksi.

Mikäs siinä itkemisessä sitten mättää? Ihan hieno kappalehan tuo on...
 
siis läpällähän se biisi nyt viä menis läpi, mutta tosi huono läppä sekin ois.

Minkä takia pitäis itkeä kun voi nauraa ja pitää hauskaa?
 
Jos ei silloin tällöin itke, niin naurukin menettää merkityksensä...
 
Voin kyllä aavistaa, että tuo kappale saattaa olla hyvinkin suosittu karaoke-baareissa, jos tuosta on karaoke-versio olemassa, mutta eikös se vain korosta sitä, että tuolla laululla on tarkoitus.. Siis en tarkoita, että sen tarkoitus olisi olla karaoke hitti, vaan sitä, että tuo laulu varmasti koskettaa monia ihmisiä...
 
Onhan se todella melankolinen ja synkkä kappale, mutta kyllä minua ainakin vituttaisi kuunnella jatkuvasti vain iloisia kipaleita...