Rummut: rumpukamat ›

Noni. Noudettu 5x14 COB Slingerland 70-luvulta uuteen kotiin : D Jos se oli tuo Saken Slingerlandi torilta, niin eihän siinä ollut COB, vaan alumiinirunko? Onnea kuitenkin hyvälle hankinnalle.

Jos ei näitä edellä mainittuja löydy, niin lämpimästi voin suositella sonor s-class sarjaa. Itse tilasin perheeseen pari kuukakutta takaperin s-classin metallivirvelin ja olen ollut todella tyytyväinen, etenkin rokkibusinessissä. Työn laatu on hinnasta huolimatta sitä mitä sonorilta saa kun haluaa. Muovisekoituksesta tehty matonpidikekkin on kestänyt oikein hyvin.
 
E. tuossa esimerkki http://www.thomann.de/thoiw3_sonor_ … 405s_sclass_pro_stahl_prodinfo.html Myös puisia pitäisi löytyä.

Jos se oli tuo Saken Slingerlandi torilta, niin eihän siinä ollut COB, vaan alumiinirunko?
 
Eipä ollut tuo Saken alumiini vaan tosiaankin juu messinkirunko... Sakkelaisen alumiinirunkoista edelleen suosittelen ketjun aloittajalle.
 
Onnea kuitenkin hyvälle hankinnalle.
 
Kiits.

Miksi kaikki vanha on aina selvästi parempaa?? onko kaikki soitinvalmistajat ottanu takapakkia viimeiset 30 vuotta :)

Miksi kaikki vanha on aina selvästi parempaa?? onko kaikki soitinvalmistajat ottanu takapakkia viimeiset 30 vuotta :)
 
No jos katot noita suprien ja acrojen runkoja niin huomaat, että suurin osa nykyisistäkin virveleistä on ottanu mallinsa niistä. Sitäpaitsi noin vanhoissa virpoissa on se luonnonvalinta tapahtunut, eli paskat yksilöt on tippunu joukosta pois.

Miksi kaikki vanha on aina selvästi parempaa?? onko kaikki soitinvalmistajat ottanu takapakkia viimeiset 30 vuotta :)
 
No höpöhöpö! Ei kukaan ole noin väittänyt. JOTKUT vanhat jutut ovat parempia kuin uudet.
Sitä paitsi rumpu/symbaali kuulostaa ihan erilaiselta uutena ja vanhana. Ei ole kyse psykologiasta vaan siitä että materiaali muuttuu kun sitä soitetaan.
Oletko koskaan ihmetellyt miksei kukaan huippuviulisti soita uusilla viuluilla? Kyse ei ole niinkään siitä etteikö nykyäänkin osattaisi tehdä niitä, vaan siitä että puu on aikojen saatossa alkanut soimaan ihan eritavalla verrattuna siihen kun se on tehty.

Eihän KAIKKI vanha ole parempaa, vaan rumpuvalmistajat ovat vuosien saatossa tehneen ja kokeilleet erilaisia materiaaleja, ja valmistustapoja. Näistä jotkut ovat onnistuneita ja toiset ei.
Myös työnlaatu voi noissa vanhoissa olla parempaa, kuin nykyisen massatuotantoaikaan, jolloin tuotantomäärä on usein laatua tärkeämpää. Myös käsityön määrä tuotannossa on vähentynyt.
 
Vanhoissa soittimissa usein ratkaisee myös puun laatu, joka on ennen ollut tiuhasyistä ja hitaasti kasvanutta, nykyisin puutakin kasvatetaan tehokasvatuksessa mahdollisimman nopeasti, ja puun laatu esim soitinrakennuksessa kärsii.
 
Esim. milleniumista ei tule hyvää vielä sadankaan vuoden kuluttua, mutta ehkä joku siitäkin maksaa ihmeenä, kuinka se on pysynyt ehjänä näin kauan.

Sitä paitsi rumpu/symbaali kuulostaa ihan erilaiselta uutena ja vanhana. Ei ole kyse psykologiasta vaan siitä että materiaali muuttuu kun sitä soitetaan. .
 
Miksikäs sitä sitten maksellaan suuria summia korkkaamattomista Ludareista vuodelta -60...

Miksikäs sitä sitten maksellaan suuria summia korkkaamattomista Ludareista vuodelta -60...
 
Harvinainen maksaa

Sitä paitsi rumpu/symbaali kuulostaa ihan erilaiselta uutena ja vanhana. Ei ole kyse psykologiasta vaan siitä että materiaali muuttuu kun sitä soitetaan.
Oletko koskaan ihmetellyt miksei kukaan huippuviulisti soita uusilla viuluilla?
 
Aivan oikein! Rummun soundi saattaa myös muuttua silloin, kun se on pitkään käyttämättömänä.
Olen myös kuullut, että esim. viuluja pidettäisiin bassokaijuttimen edessä, jolloin puu värähtelee, ja alkaa paremmin soida, eikä tarvitse siten niin pitkää "sisäänsoittoaikaa". Tiedä sitten toimiiko? Eiköhän tuossa myös värähtelytaajuudellakin ole merkitystä?

Miksikäs sitä sitten maksellaan suuria summia korkkaamattomista Ludareista vuodelta -60...
 
Eiköhän tuokin ole siitä työn laadusta ja onnistuneesta materiaalivalinnasta johtuvaa.
Luulisin, että pienellä "sisäänsoitolla" saa kelpo pelin.

Miksikäs sitä sitten maksellaan suuria summia korkkaamattomista Ludareista vuodelta -60...
 
Eihän nämä asiat toisiaan pois sulje. Tässä tapauksessa on kyse erittäin harvinaisesta (koska on käyttämätön) vintagesetistä. Työlaatu on hyvää, puu mahdollisesti parempaa kuin nykyisin. Harvinaisuus nostaa toki hintaa, mutta näin ei olisi jos itse tuote ei olisi laadukas. Kyse on kuitenkin tässä tapauksessa, hinnan noustessa korkeuksiin, nostalgiasta. Saman soundin saa halvemmallakin.
Esim. oma supra ja acro (n.vuosilta -70 ja -72) ovat kutakuinkin halvimmat virvelit mitä olen ostanut.

Premierin M 2000. Uusintaversio mainiosta Metal 2000-virpasta. Mulla on tuo originaali 40 vuotta vanhana. Christer Karjalainen Soitin Laineelta kehui, että tuo uusi versio Premierin Modern Classics-sarjassa on yhtä hyvä kuin originaalikin. Hinta muistaakseni n. 370,-. Suosittelen erittäin lämpimästi. Herkkä, mutta samalla jämäkkä. Soi hyvin hipaisusta tuhtiin mättöön. Ja soundi on uskomattoman hieno.
 
http://www.soitinlaine.fi/index.cfm … mp;pid=5385&mgid=4&sgid=363
 
hinta näyttäis kyllä olevan aika paljon isompi...

hinta näyttäis kyllä olevan aika paljon isompi... Ja ihan erinäköinen rumpukin. Minä en kyllä ymmärrä ollenkaan tätä Premierin tapaa tehdä näitä re-issue-juttujansa. Toinen hyvä esimerkki on se Keith Moonin Lily-setin uusintapainos, joka ei ole muuten, kuin kuviltaan ja pönttöjen koolta samanlainen.
 
Jos Mp-lehden siteeraminen musiikkijuttuihin on ok, niin ei voi paljoa kauempana totuudesta mennä.
 
Kyllä vain ennen Ludwigin virvelitkin tehtiin paremmin, kuin nykyisin. Paisten 602-sarjan symbaalit ovat mielestäni parempia, kuin mikään saman firman uustuotantopelti. Mustaleima 2002 on haluttu soundinsa vuoksi. Punaleimaiset ovat paljon halvempia. Turkkilaisista K-sarjalaisista on tullut haluttuja. Eräänä tärkeänä tekijänä ikä ja sen tuomat muutokset soundiin. Puusta haihtuu ensin kosteus, sen jälkeen muita aineita ja osittain siksi vanhat kitaratkin ovat kevyempiä, kuin uudet.
 
Mulla -76 Sonorin standit ja kaikki rauta pelaa virheettömästi, rungot on hyvin tehdyt ja edelleen täysin pyöreät. Materiaalit ovat laadukkaita. Nykyisin työ on kallista ja siksi laatu ei keskimäärin ole enää samaa, kuin ennen. Jos katselee kuvia rumputehtailta kolmekymmentä vuotta taaksepäin ja sitä ennen, voi huomata, että työväki oli aika kokeneen näköistä (lue keski-ikäistä). Nyt siellä Kauko-Idässä työväki on pääosin teini-ikäisiä tyttöjä. Käsityötaito on kortilla. Ennen oli varaa kaiverruttaa Black Beautytkin käsin. Nyt sitä ei enää tehdä, koska ammattimiehille ei voi maksaa ja teinityttö ei sitä osaa.
 
Esimerkiksi Sonorin Saksan tuotanto on kallista, mutta ihan eri planeetalta kaikin puolin sen kiinalaisen tuotannon rinnalla.
 
Harvinainen maksaa Ludwig oli 60- ja 70-luvulla maapallon suurin rumpufirma. Ei ole vaikea saada tuon aikakauden Ludwigeja, jos on rahaa moisten ostoon.

Ludwig oli 60- ja 70-luvulla maapallon suurin rumpufirma. Ei ole vaikea saada tuon aikakauden Ludwigeja, jos on rahaa moisten ostoon.
 
siis täysin minttikunnossa olevat, tehtaanpaketeista otetut 40v vanhat ludarit voivat kyllä varmaan hieman kiven alla olla?

siis täysin minttikunnossa olevat, tehtaanpaketeista otetut 40v vanhat ludarit voivat kyllä varmaan hieman kiven alla olla? Se on totta. Tuolla eBayssa oli tehtaanpussista kuvausta varten esiin otettu 1969 Supersensitive Supra. Voin kertoa, että oli todellinen itsehillinnän paikka olla tarjoamatta...
 
Joulun aikaan oli kaksi samanlaista (väriä myöten) Rogersin virveliä. Hyväkuntoinen käytetty meni 400 dollarilla ja tehtaan paketissa olevasta käyttämättömästä maksettiin 2000 dollaria.
 
Tuolla hyvä Ludwig yksilö: http://cgi.ebay.co.uk/Ludwig-400-14 … QcategoryZ38095QQrdZ1QQcmdZViewItem

Esimerkiksi Sonorin Saksan tuotanto on kallista, mutta ihan eri planeetalta kaikin puolin sen kiinalaisen tuotannon rinnalla.
 
Jaa, on kai Kiina sentään vielä samalla planeetalla?
 
Monenko M-nettiläisen luulisit erottavan saksassa tai kiinassa tehdyn S-Classe setin?
Saa soittaa, näpelöidä, viritellä ja kurkkia viisteet.
 
Jos kiinassa tehdyt ovat NIIN huonoja, niin varmaankin kaikki erottaisivat, vai kuinka?
 
Aika ajoin monelle S-Classen omistajalle on vaan tullut yllätyksenä, että omat onkin kiinassa tehdyt... siihen asti "ne oli kyllä hyvät..."
 
Kummallista, eikö totta.

Kyllä vain ennen Ludwigin virvelitkin tehtiin paremmin, kuin nykyisin.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä niissä sitten on erona nykyiseen? Jossain mielen perukoilla kutkuttaa ajatus Supran hankinnasta (ehkä vielä joskus toteutankin), niin kiinnostaisi tietää, onko noissa oikeasti eroja eri aikakausilla (Acroliteissä tietysti pintakäsittely, mutta Suprasta olisin tässä kiinnostunut).

Monenko M-nettiläisen luulisit erottavan saksassa tai kiinassa tehdyn S-Classe setin?
Saa soittaa, näpelöidä, viritellä ja kurkkia viisteet. Rungoissa on eroa, kun ne on tehty eritavalla.
 
Eikä S-Class nyt ole se mitä tarkoitin. Designerin bassarin hinnalla saa S-Class setin ja se ero tulee kyllä ihan muustakin, kuin Made in Germany leimasta.