Yleistä keskustelua musiikista ›

Boney M:n kassu löyty.

C-kasetti on oikeestaan aina ollut se mun formaattini. Vinyylisoitinta tai -levyjä en oo koskaan omistanu ja ensimmäisen CD-soittimen sain viime vuonna yheltä kaverilta vissiin ilmatteeks, semmonen joku kannettava Sony. No tietokoneissani on tietysti CD-asematkin aina ollu, mutta eipä niillä oo paljon mitään tullu ikinä kuunneltua, kun ainoa omistamani CD-levy (nykyään levylle polttamieni omien tuotosten lisäksi) on joku Nyykidsontöplokki. Ämpeekolmosina tulee sitten netistä jotain joskus kuunneltua. Mutta kasetti on musta edelleen ihan jees ja pop.
 
Jumaliste, uskomatonta. Ihme konservatiivi oot!

c-kasettisoundi on oikeesti mainio. diskantithan niistä haihtuu ja kohinaa on, mutta silti. omistani en luovu.

Chicagosta Kari Tapioon ja jne. löytyy C-kasetteina alkuperäisinä versioina.
 
Toistakymmentä sellaistakin, joilla voisi olla jotain arvoakin. Pitääpä inventoida ja laittaa tänne tyrkylle, jos vaikka joku tarjoaisi jotain.

C-kasetteina esim.alkuperäiset seuraavat, joita ei ole soitettu vuosikausiin eikä alunperinkään paljoakaan.
 
-Nashville Jussi Raittinen
-Halosta Kassu Halonen
-Solistiyhtye Suomi Njet Molotoff
-Kirka Täytyy Uskaltaa
-Bamperos Tule Kanssani Kylpyyn
-Bloob, Sweat & Tears More Than Ever
-Timo Tervo
-Juice Sietämätön Mies
-Chicago Chicago X
-Chicago VI
-Blood, Sweat & Tears New Blood (kotelo halki, jonka voi liimata)
-Timo Turpeinen Reissumiehen muistot
-Pepe Wilberg Sinulle
-Kirka Hengaillaan
-Mauno Moisanen ( EX Bamperos kosketinsoittajan soolokasetti)
-7 Seinähullua Tangorilla
-Topi Sorsakoski Yksinäisyys
-Bamperos Näin on meininki
-Markku Suominen Parhaat
-Kari Tapio Aikaan täysikuun
-Chicago 1972
-Teuvo Oinas Tanssikengät
-Natalie Cole Unforgettable
 
Muitakin löytyy eli eri tanssipändien joitakin
 
Voisin myydä eli mitä tarjotaan koko paketista?

Tuossa keväällä rumpalimme osti oman kämpän, ja sitä sitten remontoimme isolla possella kuukauden päivät. Koko projektia säesti yhdellä kaiuttimella varustettu beatbox, eikä kaseteista ollut pulaa. Vanhoista c-kasetti omakustanteista siirryttiin motownin kautta master of puppetsiin ja meininki oli mahtava. Oi kun olisi kevät vielä.

Levylistan mukaan mulla on vielä 329 C-kasettia. Ne on niitä "ostokasetteja". Sen lisäksi löytyy ainakin toinen mokoma niitä nauhoituksia väliltä C-46 - C-120. On ollut ilo kuunnella niitä aktiivisesti taas viimeiset puoli vuotta kaikki työmatkat ja vähän muutenkin, kun tuli uuden kakkosauton mukana kasettisoitin. Kotistereoissakin kyllä Sonyn ihan hyvä dekki on, mutta kovinpa harvoin tulee sillä soiteltua. Autossa ja autotallissa ne on just parhaita. Vanhimmat on varmasti jo yli 30 vuotta vanhoja, mutta hyvin pyörii.

Harmittaa, kun ei ole tullut säästettyä aikoinaan Rockradiosta ja muista sen aikaisista harvalukuisista musiikkiohjelmista nauhoitettuja kasetteja. Oli varsinaista dj-touhua, kun biisin intron päällä puhui Tero Liete tai loppusointujen päällä vitsaili Holle Holopainen.
 
Oli muuten hyvää kitarakoulua, kun soitti radiosta itseäänitettyjen kasettien sekalaisten biisien mukana.
 
Pitäisi ilmeisesti antaa kasettidekille töitä.

Jos jollakin olis paljon kasetteja halvalla myytävänä niin pistäkkee pikaviestii! pikasesti!
 
Tyhjiä?
 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!

Tyhjiä?
 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!
 
käy
 
Virhe! Tyhmä tai liian turha kirjoitus!

käy
 
Virhe! Tyhmä tai liian turha kirjoitus!
 
Tilaa Saksasta?
 
http://www.thomann.de/iw_smb_suche. … MIT_WAGR_STR=STBM&LIMIT_WAGR=on

Tilaa Saksasta?
 
http://www.thomann.de/iw_smb_suche. … MIT_WAGR_STR=STBM&LIMIT_WAGR=on
 
lidlistä saa halvemmalla... parempia!

c-kasettisoundi on oikeesti mainio. diskantithan niistä haihtuu ja kohinaa on, mutta silti. omistani en luovu.
 
Miusta se on vain hyvä kun diskantit häviää niin se bassoäänes kuuluu sitten sitäkin paremmin. C-kasetteja kuuntelen tosi paljon. Tosin on miulla myös vinyylejä ja cd-levyjä.

Melleri & Rechardt : Kirotun rytmin viidakossa.
 
E: Teemu Hirvilammi ja Ari Taskinen: Rock-ooppera Toikkanen
 
Näitä ei ole julkaistu kuin c-kaseteilla.

- c -kasettimies ulos !
 
elä elä , ku kasetti-äijä !

omat kasetit aikanaan luetteloin ja pidin järjestyksessä - hauskempaa onkin arpoa vaimon peruja olevasta laatikosta jotain soimaan - eilenkin puita pilkkoessa soivat mm. joku kotimainen jatsipoppoo feat. saara soisalo sekä dire straitsin brothers- in arms sekä live ... jostakin levyltä äänitettyjä sekä anttilasta 1,95 FIM hintaan ostettu Taj Mahal - monesti kasetit radion voittavat vaikka niitä ei "aktiiviseen" musiikinkuunteluun kelpuutakaan - samoin kassuwalkmania käytän vieläkin satunnaisesti pyöräilymusiikkina.

Kasetteja löytyy pari pahvilaatikollista, ja monessakaan ei lue mitään. Pitäisi löytää kunnon kasettidekki ja taltioida vanhat omat räpellykset vaikka CD:lle.

Kaverin kanssa äänitettiin kolmentoista vanhoina aina perjantai- ja lauantai-iltaisin omaa radio-ohjelmaa C-kaseteille. Näin jälkeenpäin on ollut varsin antoisaa kuunnella näitä tuotoksia ja varsinkin sitä musiikkia, mitä soitettiin aina välissä kannettavalta cd-soittimelta (oli siinä kajarit). Eurohumppa eli kulta-aikaansa ja se kuuluu. Mr Presidenttiä, Aquaa, Dazea, Solid Basea, Scooteria, Leila K:ta (hahahah!), Molellaa ja mitä ikinä sattuikin olemaan. Bubbling underground-osastolla soitin omia levyjä, kuten Apulantaa, Lehtivihreitä, Tehareita ja muuta sellaista vähän 'rankempaa'. Välijuonnot ovat koomisia, sillä allekirjoittanut huutaa ja mekastaa koko ajan, kaverin keskittyessä rauhallisempaan linjaan.
 
Tokihan ohjelmaamme piti saada ohjelmanumeroita, kuten uudet kyvyt-kisa, jossa suunnilleen jokainen 'osanottaja' soitti Hillstreet Bluesia melodicalla. Voittaja oli se jolla oli hassuin nimi. Poliisiradiokin omistettiin, joten se oli aina päällä ja kyllähän Lappeenrannan yöelämässä tapahtui vaikka mitä. "Joudumme katkaisemaan lähetyksen poliisitiedoitteen takia!". Sitten siinä tiedotteessa sanottiin, että joltain oli kadonnut kenkä Kauppakadulla ja voisiko joku mennä etsimään sitä kenkää, kun ei nyt parempaa tekemistäkään kellään ole, näin vappuna.
 
Isosiskon Rölli-kasetille äänitin viiden vanhana improvisoitua radioteatteria. Näyttelin Minttu-kuunnelmien hengessä ja vedin tietty kaikki roolit itse. Ihan hirveätä kuraa aina alkutunnarista myöten, jonka hymisin ja ulisin kasetille. No, sattuipa sitten niin, että sisko vei partioryhmänsä levyraatiin tuon kasetin, jonka piti sisältää Röllin laulelmia. Ei sitten sisältänytkään, vaan meikäläisen Minttusekoiluita. Vähän hävetti sitten, mutta säälistä tuo kyseinen mestariteos oli voittanut levyraadin. Että kukas se Satusuomalainen taas olikaan? Häh? Ei vaan siltikin hävetti ja sai kuulla tuosta pitkään.

C-kasetteihin törmää aina muuton yhteydessä. Ensin ajattelee, että nyt heitän pois, mutta sitten jotenkin aina alkaa kaivella sitä pahvilaatikkoa ja taas ne kasetit löytyy uuden kämpän komerosta.