Aloittelijat ›

Löysin seuraavan kaavion selatessani tietoa moodeista.
 
I C ionian C, D, E, F, G, A, B, C Cmaj7
II D dorian D, E, F, G, A, B, C, D Dmin7
III E phrygian E, F, G, A, B, C, D, E Emin7
IV F lydian F, G, A, B, C, D, E, F Fmaj7
V G mixolydian G, A, B, C, D, E, F, G G7
VI A aelian A, B, C, D, E, F, G, A Amin7
VII B locrian B, C, D, E, F, G, A, B Bmin7b5 or B half dim.
 
Jäi vaivaamaan että onko kunkin moodin perässä oleva sointu sen moodin sävellaji (eli ainoa sävellaji josta sitä moodia voi soittaa)? Vai mihin ne viittaa? Entäs jos haluan esim. kokeilla mixolyydisen moodin soundia niin pitääkö mun nauhottaa taustalle C-duuri vai G-duurisointua ja sitten käyttää noita mixolyydisen ääniä? Vai riittääkö että on sointukierto jonka sävellaji on C?
 
Semmonen on jäänyt mieleen että kun soitan A:sta pentatoonista niin siinä doorinen ääni on F#. Mistä sen sitten tietää mikä on esim. phryygisen ja miksolyydisen ääni?
 
Tulipas nyt erittäin sekavasti ilmaistua mutta toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.

Entäs jos haluan esim. kokeilla mixolyydisen moodin soundia niin pitääkö mun nauhottaa taustalle C-duuri vai G-duurisointua ja sitten käyttää noita mixolyydisen ääniä? Vai riittääkö että on sointukierto jonka sävellaji on C?
 
G-duurisointua tai paremminkin G7-sointua, koska miksolyydinen sisältää ton seiska äänen(F).
 
Ton taulukon pointtihan on, että siinä kerrotaan C-duuriasteikosta(ionian), muodostuvat moodit, eli C-ionian ja G-mixolydian on sama asteikko(siis sisältävät samat sävelet).
Näinollen, jos soitat G-miksolyydistä C-soinnun päälle, niin soitat C-duurista(C-joonista), mutta jos soitat sitä G7-soinnun päälle, niin saat aikaan miksolyydisen fiiliksen. Voit verrata sitä soittamalla tavan G-duuriasteikkoo soinnun päälle ja sitten G-miksolyydistä perään. Erillainen fiilis?!
Jos ei niin hyvin erota tollain, niin soittaa vaikka sointukulkua |G F | ja miettii kumpi noista asteikosta käy paremmin kulkuun;D

Semmonen on jäänyt mieleen että kun soitan A:sta pentatoonista niin siinä doorinen ääni on F#. Mistä sen sitten tietää mikä on esim. phryygisen ja miksolyydisen ääni?
 
Siis oikee ymmärtäny tota kysymystäs, F# kuuluu kyllä kaikkiin noihin skaaloihin, A jooniseen , A pentatooniseen sekä A dooriseen, eli ei se oo mitenkää pelkästään A doorisessa..?
 
Jos sulla on A duuri eli A B C# D E F# G# (mikä on A duuripentatooninen jos jätät D ja G# pois)Ni siitä saat doorisen ku alennat A duuriskaalan 3. ja 7:nen sävelen... Jos haluut löytää A phryygisen skaalan nuotit ni sillo alennat A duuriskaalasta 2, 3, 6 ja 7:nen sävelen.. A miksolyydiseen taas alennat A duuriskaalasta 7:nen sävelen...
 
Edit: siis vielä selvennykseksi, eli sit taas jos haluut noita moodien säveliä lisätä duuripentatooniseen, ni otat siitä moodista 4. ja 7. sävelen pois... Eli sillo A duuripentatooniseen lisätään doorisen saamiseks D ja G ja alennetaan C# , fryygisen saamiseks alennetaan C# ja B sekä lisätään sävelet D ja G.. miksolyydisen saamiseks taas lisätään sävelet D ja G ....
 
Ota huomioon että A duuripentatoonisessa ja A mollipentatoonisessa on iha eri sävelet... A mollihan on taas C duurin rinnakkaismolli...

Semmonen on jäänyt mieleen että kun soitan A:sta pentatoonista niin siinä doorinen ääni on F#. Mistä sen sitten tietää mikä on esim. phryygisen ja miksolyydisen ääni?
 
Tulipas nyt erittäin sekavasti ilmaistua mutta toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.
 
Mä aikoinaan pähkäilin näiden hassunnimisten skaalojen parissa, mutta sitten iski oivallus.
 
Ne on kaikki se sama nuottirivi, nimi määräytyy vain siitä mistä kohti riviä aloittaa nakuttelemisen ylöpäin.
 
Aivan kuten jos alat soittaa pianon valkoisia koskettimia C:stä eteenpäin, olet C-duurissa, mutta jos aloitatkin A:sta, olet A-mollissa.

Siis oikee ymmärtäny tota kysymystäs, F# kuuluu kyllä kaikkiin noihin skaaloihin, A jooniseen , A pentatooniseen sekä A dooriseen, eli ei se oo mitenkää pelkästään A doorisessa..?
 
Joo aivan. Eli siis mollipentatoonista nyt tarkoitin. Siinä tuo doorisen ääni on F#?
 
Kuten näin:
 
e|--------------------------------5-8
h|----------------------5-(7)-8
g|-----------------5-7
d|---------(4)5-7
a|-----5-7
e|5-8

Semmonen on jäänyt mieleen että kun soitan A:sta pentatoonista niin siinä doorinen ääni on F#. Mistä sen sitten tietää mikä on esim. phryygisen ja miksolyydisen ääni?
 
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta en ymmärrä itse ideaa. Onhan A:n joonisessa, lyydisessä ja miksolyydisessä moodeissa F# sävel?! Miksi sen oot nimenny juuri dooriseksi säveleksi? Koska on kyse mollista vai?
Ainaki itselleni tällanen ajatusmalli on vieras...

Ne on kaikki se sama nuottirivi, nimi määräytyy vain siitä mistä kohti riviä aloittaa nakuttelemisen ylöpäin.
 
Ei se ole se sama "nuottirivi" siinä mielessä, että ku kantasävel vaihtuu, muuttuu sen "nuottirivin" intervallirakenne iha totaalisesti..

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta en ymmärrä itse ideaa. Onhan A:n joonisessa, lyydisessä ja miksolyydisessä moodeissa F# sävel?! Miksi sen oot nimenny juuri dooriseksi säveleksi? Koska on kyse mollista vai?
Ainaki itselleni tällanen ajatusmalli on vieras...
 
Jos nyt lähestytään asiaa eri näkökulmasta niin miten saan sitten esim. a-mollipentatooninen muutettua dooriseksi? Tai siis lisättyä ne doorisen ominaiset äänet? Yhessä videossa muistaakeni sanottiin jotain: "you can add a major six which is the dorian note", eli jos A on juuri niin silloin major 6 F#.

Jos nyt lähestytään asiaa eri näkökulmasta niin miten saan sitten esim. a-mollipentatooninen muutettua dooriseksi?
 
A mollipentatooniseen (A C D E G)
Lisäät ne puuttuvat sävelet eli B:n ja F#... Eli se on sillo A molli / aeolinen missä on ylennetty F eli 6. sävel...

Ja tämä on Aloittelijat-palsta? Täytyy kyllä myöntää, että oon ihan perkeleen pihalla teoriasta.

Joo kiitoksia vaan selventävistä vastauksista. Nyt vielä kiinnostaisi se että jos on esim. seuraavanlainen sointukierto: Am G F E, sävellaji siis Am/C ja haluan soittaa siihen miksolyydistä päälle niin mistä tiedän mistä kohtaa pitää soittaa? Onko se niin että kun miksolyydinen on duuriasteikon 5. "kohta" niin C-duuriasteikosta laskettuna se olis sitten G. Eli soitanko tuon kyseisen kierron päälle miksolyydista G:stä?

Joo kiitoksia vaan selventävistä vastauksista. Nyt vielä kiinnostaisi se että jos on esim. seuraavanlainen sointukierto: Am G F E, sävellaji siis Am/C ja haluan soittaa siihen miksolyydistä päälle niin mistä tiedän mistä kohtaa pitää soittaa? Onko se niin että kun miksolyydinen on duuriasteikon 5. "kohta" niin C-duuriasteikosta laskettuna se olis sitten G. Eli soitanko tuon kyseisen kierron päälle miksolyydista G:stä?
 
Nelisointuja käyttämällä asteikkojen löytäminen olisi "automaattista":
Am7, G7, Fmaj7, E7
 
eli G7:n ja E7:n päälle miksolyydistä.

eli G7:n ja E7:n päälle miksolyydistä.
 
Ei minusta kovin hyvin käy misolyydinen E7:n päälle tuossa tapauksessa. Olisiko A- harmonisen mollin 5. aste parempi..

Ei minusta kovin hyvin käy misolyydinen E7:n päälle tuossa tapauksessa. Olisiko A- harmonisen mollin 5. aste parempi..
 
Tietysti, sorry töppäys: fryyginen dominantti, joka on harmonisen mollin viides aste kuten sanoit.
 
Viisisoinnulla saisi vasta näköjään asteikot kunnolla kohdalleen, kun sointu olisi E7b9 niin jokaikinen aloittelija, kuten esim minä löytäisi varmasti oikean asteikon.

Tietysti, sorry töppäys: fryyginen dominantti, joka on harmonisen mollin viides aste kuten sanoit.
 
Tässä tulikin sopivasti tarinan opetus, eli kannattaa aina viimekädessä luottaa korvaansa;D

Tässä tulikin sopivasti tarinan opetus, eli kannattaa aina viimekädessä luottaa korvaansa;D
 
Joo ja välttää kirjoittamista ilman soitinta ennen aamukahvia!

Ja tämä on Aloittelijat-palsta? Täytyy kyllä myöntää, että oon ihan perkeleen pihalla teoriasta.
 
tuolla musiikin teoria palstalla on moodeista aika pitkäkin keskustelu ekalla sivulla mun aloittamana, kannattaa lukea. otsikko tais olla apua en tajua noita moodeja

Ei se ole se sama "nuottirivi" siinä mielessä, että ku kantasävel vaihtuu, muuttuu sen "nuottirivin" intervallirakenne iha totaalisesti..
 
Nyt et tainnut tajuta mitä tarkoitin.
 
Yritin sanoa, että: Nuottirivissä on aina samat intervallit, eri moodit syntyvät siitä että intervallirakenne muuttuu kun kantasävel vaihtuu.
 
Hemmetin vaikea selittää kun ei oo päivääkään musiikin teoriaopintoja takana että tietäis oikeat termit
:-)
 
Mut yritetään:

 
AHCDEFG (aiolinen, molli)
 HCDEFGA (miksolyydinen)
  CDEFGAH (lyydinen, duuri)
   DEFGAHC (fryyginen)
    EFGAHCD (doorilainen)
     FGAHCDE (syntolydinen)
      GAHCDEF (joonialainen)
 

Nelisointuja käyttämällä asteikkojen löytäminen olisi "automaattista":
Am7, G7, Fmaj7, E7
 
eli G7:n ja E7:n päälle miksolyydistä.
 
Eli onko se sitten niin että jokainen moodi sopii "parhaiten" vain aina kahden eri soinnun päälle? Eli jos nyt verrataan vaikka a-molliasteikkoon niin sitähän pystyy mainiosti soittamaan tuon koko kierron päälle mutta onko moodeissa sitten niin että niitä kannattaa käyttää vaan tietyn soinnun päällä?