Tanssimusiikki ›

Ei ihme, että tässä maassa on paljon masentuneita, kun tuollaista vollotusta suolletaan radio Novassa ja vastaavissa. Jos hevareita haukutaan itsensä toistamisesta ja kliseisyydestä, niin humppaheikit kyllä vievät tässä voiton. Jokainen biisi kuulostaa samalta ja sanoitukset eivät tosiaan liiemmällä viisaudella loista. Munatonta ja tylsää kerta kaikkiaan.

Jep. Hilpeyden riemuvoitto: http://muusikoiden.net/dyn/members/17557.jpg

Omakuvasi kertoo myös paljon:
 
http://muusikoiden.net/dyn/members/3852.jpg

Ei ihme, että tässä maassa on paljon masentuneita, kun tuollaista vollotusta suolletaan radio Novassa ja vastaavissa. Jos hevareita haukutaan itsensä toistamisesta ja kliseisyydestä, niin humppaheikit kyllä vievät tässä voiton. Jokainen biisi kuulostaa samalta ja sanoitukset eivät tosiaan liiemmällä viisaudella loista. Munatonta ja tylsää kerta kaikkiaan.
 
Jee.Eläköön suomalainen iskelmä!!

Jee.Eläköön suomalainen iskelmä!!
 
Toivottavasti välittävät elinvoimaa! Paikallinen musiikkikauppiaani tapaa kutsua näitä "kuurankukkatyyppisiä" iskemiä "iloisiksi itsemurhalauluiksi".

Toivottavasti välittävät elinvoimaa! Paikallinen musiikkikauppiaani tapaa kutsua näitä "kuurankukkatyyppisiä" iskemiä "iloisiksi itsemurhalauluiksi".
 
Mitä sitten, sillä saa leivän pöytään ja vähän juustoakin siihen.

Kaikki on iha paskaa. Tai hyvää. Jompsinkumpsin, kikkeliskokkelis.

Mitä sitten, sillä saa leivän pöytään ja vähän juustoakin siihen.
 
Mukavempi humppaa ja iskelmää on soittaa kun esitellä tuppervaara kuppeja!

Joskus ollaan tätäki mietitty tuopillisella, että miksikäs muut "suositut genret" tuntuu kehittyvän, viimeistään underground-tasolla, mutta humppapuolella ei tunnu tapahtuvan oikeastaan mitään.
Vielä hassummalta koko humppa-osasto alkaa vaikuttamaan, kun suurin osa pänteistä menee cover-pänti-luetteloinnin alle. Verrattuna muihin musiikin lajeihin, tuntuu että humppapäntien cover-osuus on ainakin se kaksinkertainen.
Onneksi sentään jotkut artistit/kokoonpanot julkaisevat vielä uusiakin piisejä, mutta ainakin minun näkökulmasta nämäkin sitten keikalla soittelevat niitä vanhoja hittejä.
Onkos sitten lopulta vaan kyse siitä, että kansa ei suostu irroittamaan nostalgia-fiboistaan ja ei siis siirry sitä myötä uusien piisien pariin?
Kyllähän sen nostalgian nälän ymmärtää, muuta estääkö se yhtyeiden oman materiaalin kehittymisen ja yleisön musiikillisen paikallajauhamisen?
 
Ihan sama... kello on sen verran jo, että parempi ehkä olla kirjoittelematta sekavia lisää :)

Joskus ollaan tätäki mietitty tuopillisella, että miksikäs muut "suositut genret" tuntuu kehittyvän, viimeistään underground-tasolla, mutta humppapuolella ei tunnu tapahtuvan oikeastaan mitään.
Vielä hassummalta koko humppa-osasto alkaa vaikuttamaan, kun suurin osa pänteistä menee cover-pänti-luetteloinnin alle. Verrattuna muihin musiikin lajeihin, tuntuu että humppapäntien cover-osuus on ainakin se kaksinkertainen.
Onneksi sentään jotkut artistit/kokoonpanot julkaisevat vielä uusiakin piisejä, mutta ainakin minun näkökulmasta nämäkin sitten keikalla soittelevat niitä vanhoja hittejä.
Onkos sitten lopulta vaan kyse siitä, että kansa ei suostu irroittamaan nostalgia-fiboistaan ja ei siis siirry sitä myötä uusien piisien pariin?
Kyllähän sen nostalgian nälän ymmärtää, muuta estääkö se yhtyeiden oman materiaalin kehittymisen ja yleisön musiikillisen paikallajauhamisen?
 
Ihan sama... kello on sen verran jo, että parempi ehkä olla kirjoittelematta sekavia lisää :)
 
Seuraavana kerrot varmaan meille, että mitä yhteistä esim on Humppa-Veikoilla ja Souvareilla. Tai Yölinnuilla ja Finkuilla. Tai jotain. Aika samanlaisia bändejä, vai?

Seuraavana kerrot varmaan meille, että mitä yhteistä esim on Humppa-Veikoilla ja Souvareilla. Tai Yölinnuilla ja Finkuilla. Tai jotain. Aika samanlaisia bändejä, vai?
 
Juu, samoja bändejähän ne. Vähän ku Deep Purple ja Led Zeppelinkin.

Aika, pysähdy juhannukseen

Aika kierrätä kierrätä,
iske tulta tunturin laella
rakenna sateenkaarisilta
vaaralta vaaralle,
mutta hidasta, pysähdy
juhannukseen:
- silloin kun kissanminttu kukkii
lehdokki tuoksuu
ja reseda loimuaa pyhää
mirhamia,
kun pellot ja pihat
tihkuvat hunajaa,
kun koivut lehmihaassa,
kun pääskynen ui käsipohjaa
sääsken perillisen perään,
kun rantavedessä ahvenenpojat
timanttilastuina kisailevat
ja käki vallaton kukkuu
kaksisataa vuotta lisää.
Kun kuu soutelee virattomana
tähtien saarittamalla ulapalla
ja meri ähkyen kääntää kylkeään.
Aika, pysähdy juhannukseen,
ja salli meidän sinun
reviirisi lasten
elää edes hieman täyden
elämän tuokioita.

Martta Kuikka
 
Suomalaisessa iskelmämusiikissa on mielestäni selvästi havaittavissa vanhan itkuvirsikulttuurin vaikutteita. Tunnettu itkijänainen Martta Kuikka esiintyy paljon kaikenlaisissa juhlatilaisuuksissa, mm. häissä ja hautajaisissa. Vaikka luulisi, että häissä olisi hyvä iloita niin kyllä sinne itkukin kuuluu. Ja voihan sitä itkeä ilostakin, ei se itku ja valitus aina surua merkitse.
 
Esiintyvät muusikot ovat perehtyneet musiikkiin paljon laajemmin kuin ns. tavan tallaaja ja siksi heitä saattaa hämmentää yleisön outo reagointi heidän esittäessään uudempaa, perinteistä poikkeavaa musiikkia, jonka hienouksia ja vaikutteita on saatu ulkomailta. Sama ilmiö toistuu monessa asiassa, suomalaiset ovat metsäkansaa, kuurankukkia ja suopursuja ymmärtäviä luonnonlapsia. Ulkomailta tuodut hedelmät ovat jossain määrin yleistyneet viimeisen vuosisadan aikana, mutta historiassa sata vuotta on lyhyt aika. Banaanit, päärynät, kirsikat ja muut vihannekset ovat sellaisia lajikkeita, jotka kestävät Suomen ankarat sääolosuhteet tai sitten ne ostetaan hieman raakoina tukkukaupan kypsyttäminä.
 
"Kerrotaankin että 1500 -luvulla, kun Englannin kuningatar Elisabeth I oli upeassa puistossaan ottanut vastaan Venäjän Iivana Julman lähettilään, tämä oli Moskovaan palattuaan närkästyneenä valittanut tsaarille, että hänet oli otettu vastaan kaalitarhassa!"
 
Sitaatti oli lainausta opuksesta "Suomalainen piha ja puutarha"

Onpa hieno runo! Kaiken lisäksi olen juuri tuota mieltä kuin runossa. Tuli hyvälle, joskin hieman haikealle mielelle.
 
Sävelteospuolelta tuli mieleen paimensoittaja Teppo Revon Juhannussävel.

Sanoituspuolella on niin helevetin helppoa tehdä kunnon tarinan sijasta itsesäälistä uikutusta.

Mitä sitten, sillä saa leivän pöytään ja vähän juustoakin siihen.
 
Mitä murheellisempi laulu, niin sitä onnellisimmaksi moni suomalainen tulee ja etenkin tanssiessaan sitä.

Ei ihme, että tässä maassa on paljon masentuneita, kun tuollaista vollotusta suolletaan radio Novassa ja vastaavissa. Jos hevareita haukutaan itsensä toistamisesta ja kliseisyydestä, niin humppaheikit kyllä vievät tässä voiton. Jokainen biisi kuulostaa samalta ja sanoitukset eivät tosiaan liiemmällä viisaudella loista. Munatonta ja tylsää kerta kaikkiaan.
 
Onhan se Suomi-iskelmä mollia ja melankoliaa.
 
Säveltäiskö arvon_herra_säikeen_aloittaja meille jonkun hyvän iskelmä -biitsin, ni voidaan yhdessä nyökkäillä ja hymistä tyytyväisinä, että vihdoinkin.

Ei ihme, että tässä maassa on paljon masentuneita, kun tuollaista vollotusta suolletaan radio Novassa ja vastaavissa. Jos hevareita haukutaan itsensä toistamisesta ja kliseisyydestä, niin humppaheikit kyllä vievät tässä voiton. Jokainen biisi kuulostaa samalta ja sanoitukset eivät tosiaan liiemmällä viisaudella loista. Munatonta ja tylsää kerta kaikkiaan.
 
Puhut täyttä asiaa!

Puhut täyttä asiaa!
 
Ja eikun tekemään uusia iloisia biisejä, siinä voi sitten valloittaa vaikka koko maaliman.

Ja eikun tekemään uusia iloisia biisejä, siinä voi sitten valloittaa vaikka koko maaliman.
 
Siihen ei tarvita kuin ruåtsin kieltä ja sekkareita ja epävireinen foni ällövibraattoineen ja koneelta notkee terssi sille hajulukolle;-)
 
Heja, Vasa!