Kitarat: kitarakamat ›

Hmm. Taivutusta siihen kyllä kohdistuu, mutta väänyöä ei kyllä synny kun tästä asiasta väiteltäessä. Tämä em. tavalla syntyvä taivutuskin on varmasti pienempi kun se, mikä kaulaan syntyy lattiatelineessä vinosti asennetun kitaran lavan painon vaikutuksesta
 
Väännetään vielä :)
 
Taivutusta siihen kyllä kohdistuu
Ilman vääntömomenttia ei ole taipumaa.
 
Yst. terv.

Väännetään vielä :)
 
Ilman vääntömomenttia ei ole taipumaa.
 
Yst. terv.
Jaha
Ilman taivutusmomenttia ei ole taipumaa, ilman vääntömomenttia ei vääntymää. Aika kaukana ollaan kyllä kitarakamoista jo... ;-)

Väännetään vielä :)
Ilman vääntömomenttia ei ole taipumaa.

 
Vapaasti koukussa roikkuvissa kitaroissa, joissa on kaulakulmaa bodyn ja kaulan välissä, taitaa roikkumisvektori asettua riittävän tarkasti maan keskipistettä kohti.

Lattiaständeillä on pärjätty. Yksi kitara ständissä pölyä keräämässä, loput laukuissaan kaapissa. Jos olisi iso kämppä, hommaisin parit seinäkoukut. Tosin niihin pitää varmaan laittaa joku erillinen pehmustepala sinne kitaran rungon kohdalle, muutenhan ne kolkaa aina seinää vasten...

Lattiaständi on huono, jos on lattialämmitys. Toinen huono puoli on, että kyllä ne kitarat lattiaständistäkin kumoon saa, kun tönäisee riittävän huolella.
Mä suosin kitaroiden säilytyspaikkoina kovia kitaralaukkuja. Suojaavat kolhuilta sekä lämpötila- ja ilmankosteusvaihteluilta. Ja pölyltäkin.

Kyllähän siihen kaulaan tulee vääntöä kaiken aikaa ja tosiaan soittaessakin. Mitä munakkaammin soittaa sitä kovempi vääntö.
Lattiateline, jossa kaula on ns. vapaana ei ole vääntövapaa sekään, sillä vääntäväthän kielet kaulaa kannen suuntaan. Kielten yht'äkkinen löysääminen tuon estämiseksi ja taas kiristäminen soiton ajaksi vasta kohtalokasta olisikin; kyllä rautanaulakin katkeaa kun sitä tarpeeksi taivuttelee.
Seinätelineessä kielten aiheuttama veto ja kitaran painon aiheuttama veto kumoavat toisiaan jonkin verran, joten siinä mielessä seinätelineen uskoisi olevan hyvä.
Laukku on hyvä säilytyspaikka, mutta pitkiä aikoja kestävän säilytyksen ajaksi kielet kannattaa löysätä, eikös juu?

Tämänkin jutun kertonut jo sata kertaa, mut tuo mun DeArmondi oli ekalla omistajalla pari vuotta seinätelineessä roikkumassa ilman soittoa ja siitä puuttu kolme ohuinta kieltä. Nyt kun katsoo kaulaa pitkin, niin näkee että lavan päässä paksujen kielien puoli on vähän ylempänä, eli kaula on lievästi kiero. Ei onneksi vaikuta soitteluun ja kärsii pitää matalaa tatsia kuluneesta yläsatulasta huolimatta.
 
Voi tosin olla että sama olisi käynyt ilmankin seinäroikutusta, mut pidempi aika pelkän kolmen kielen varassa olisi varmaan tehnyt entisen koko kaulasta.

Tämänkin jutun kertonut jo sata kertaa, mut tuo mun DeArmondi oli ekalla omistajalla pari vuotta seinätelineessä roikkumassa ilman soittoa ja siitä puuttu kolme ohuinta kieltä. Nyt kun katsoo kaulaa pitkin, niin näkee että lavan päässä paksujen kielien puoli on vähän ylempänä, eli kaula on lievästi kiero.
 
Tuossa se vääntö tullee siitä, että paikallaan olevan paksut kielet vääntävät kaulaa kieroon, kun ohuilta kieliltä ei tule vastavetoa.

Mulle tulee vahvana mieleen muistikuvat parista Gibsonin Gothic-sarjalaisesta joista oli pinnoite ruhjeentunut puuhun asti siitä seinäkoukkujen kosketuskohdasta. En tiedä oliko kyse kemiallisesta vai ihan fysikaalisesta reaktiosta.
 
Laukku on hyvä säilytyspaikka
Ehdottomasti. En ymmärrä miksi kukaan haluaisi pitää soittimia jatkuvasti vahingoille ja pölylle alttiina.
 
mutta pitkiä aikoja kestävän säilytyksen ajaksi kielet kannattaa löysätä, eikös juu?
Enpä olisi niin varma. Mutu sanoo että kivempihan se on että kitara viettää pisimmän aikansa ja tottuu siihen jännitysasentoon missä sitä eniten tarvitaan.

Lattiateline! Tiedä muista mutta jos meikkis laittaa luutun seinälle roikkumaan niih se on jotenkin vaikeempi "hakea" sieltä ko napata lattiatelineeltä kainaloon..

Jos kitara roikkuu seinätelineessä, niin kaulaan kohdistuu vääntöä bobyn ja kaulan massasta. Kaulaan kohdistuvan väännön voisi laskea helposti statistiikan perusperiaatteilla, jos asia mietityttää, mutta vääntö on kuitenkin ehkäpä sen verran pientä, ettei sillä ole käytännössä merkitystä. Mutta vääntöä kuitenkin esiintyy johonkin suuntaan - se on varmaa.
 
Itse pidän kitaraani pelkästään omassa laukussaan (johtuen vaippasäröstä..), mutta ennen muinoin käytössäni oli lattiateline. Lattiateline on mielestäni niin paljon joustavampi sijoituksensa kannalta ja muutenkin enemmän omaan mieleeni sopiva, ettei senäteline ole edes koskaan käynyt mielessäni.
 
Statistiikka...haet varmaan sanaa statiikka? Statistiikka on jotain muuta... :)

Lattiatelineet on kivempia ottaa mukaan keikalle =D

itellä Iba roikkuu seinällä.. onhan se riskaabelia, tippuu jos on tippuakseen.
 
presari taas komeilee lattiaständissä, tosin pelottaa vain senkin puolesta, ettei vain kaatuisi.

Precision on viimeiset pari vuotta oleillut lattiaständillä eikä ole mennyt miksikään, toisaalta huushollissa ei ole pieniä lapsia ja omatkin lapset on jo niin isoja ettei vahinkoja pääse tapahtumaan, osaavat varoa. Eikä basso pääse pölyttymään kun soittaa sitä joka päivä; mulla tulee harjoiteltua useammin kun se basso on ständissä valmiina, vieressä harjoittelustyrkkari eli eikun piuha kiinni, virrat päälle ja treenaamaan. Ja onhan se lattiateline kätevä ottaa keikalle mukaan.
 
Nykyisin basso menee gigbagiin vain keikoille ja treenireissuilla, kova laukku on käytössä jos basso kulkee keikalle pakun tavaratilassa tyräpakin, PA-kaappien yms. vermeiden kanssa. Niin, ja talvella liukkailla keleillä käytän kovaa laukkua: jos talvella vetää lipat ja lentää perseelleen gigbag selässä niin voipi olla entinen basso..

Niin, ja talvella liukkailla keleillä käytän kovaa laukkua: jos talvella vetää lipat ja lentää perseelleen gigbag selässä niin voipi olla entinen basso..
 
...tai selkä.

...tai selkä.
 
Niinpä, jos on Fenderistä kyse.
 
E: olipa turha kommentti. Mulla ei ole ollut yhdenkään kitaran kanssa minkäänlaisia mahanpuruja sen kummemmin laukussa, kuin seinä- tai lattiatelineessä säilyttämisen vuoksi. Seinää vasten en toki täysissä järjissä nojauttaisi. Seinältä ei ole koskaan (siis kuudessa vuodessa) pudonnut. Koukku on kiinni koolauksessa, joten aika trombi saa keppiä riepottaa, ennen kuin seinä repeää. Lattiatelineitä on ollut monenlaisia. Sekä kaulan "vapaana" pitäviä, että kaulatuen omaavia. Nojasi kaula telineeseen tai ei, on joka keppi pysynyt ihan kuosissaan. Turha tässä on (siis mun mielestä) vääntää kättä fysiikan opeista. Käytäntö näyttää osoittavan, ettei kunnon kitara kunnon kaulalla ole niin herkkä erilaisille asennoille, kuin jaaritellaan. Tilapoliittisesti tuo kannattaa ajatella. Kitaraa kun ei saa säilytettyä leijuttaen vailla kiintopistettä.
 
Itse kannatan laukkusäilyttämistä, mutta kukin tavallaan. Aina ei jaksa kaivella sitä laukkua sieltä hyllystä tai sängyn alta. Silloin on tuo teline (lattia- tai seinä-, kukin mieltää tavallaan) aika hyvä keksintö. Niihin ilmankosteusasioihin sen sijaan kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota.

Tuossa selailin USA:n kitaraliikkeitä ja törmäsin kauppiaaseen joka näyttäisi hirttävän Gibsonit ja muut virittimistään seinälle. Aika hurjan näköistä touhua.http://www.gbase.com/Powered/GearLi … TI0=8&Grp=7&SearchBar=False
 
Itse suosin laukussa säilyttämistä vaakatasossa.

Niin, ja talvella liukkailla keleillä käytän kovaa laukkua: jos talvella vetää lipat ja lentää perseelleen gigbag selässä niin voipi olla entinen basso..
 
Eipä siinä tarvita muuta kun kengän nauhat jotka kamppaa itsestään.
 
Nimimerkillä kokemusta on.
 
No eipä onneksi kitaralle mitään käynyt kun "laskeutui" pehmeästi.

mulla on tällä hetkellä les paul roikkumassa tossa seinällä mutta yleensä lattia telineessä. mulla oli yksi Williamsin kitara (täys paska) joka roikku tossa seinällä joku 2 vuotta koskemattomana niin vein sen korjattavaksi ja kaulahan siinä oli mutkalla, mutta en TODELLAKAAN usko että se olisi tullut tuosta seinällä roikkumisesta. siis siinä williammsissa oli muutakin viika... näin hieman off topikkina mainittakoon :)