Yleistä keskustelua musiikista ›

Ja se saatanan Don't fear the reaper...
 
Mielestäni se toimii kyllä HIM:ille hyvin... tosin alkuperäinen versio on 11 kertaa parempi.

Toisaalta joidenkin artistien urat voivat perustua covereihin, mikä mielestäni ei ole kovinkaan kunnioitusta herättävää..(esim.Danny)
 
Eikös Tik Takin biisit ole likipitäen kaikki covereita. Sellaisia hiukan tuntemattomampia ulkomaan hittejä suomalaisin sanoin. Ainakin tämä käsitys minulla on.

Eikös Tik Takin biisit ole likipitäen kaikki covereita. Sellaisia hiukan tuntemattomampia ulkomaan hittejä suomalaisin sanoin. Ainakin tämä käsitys minulla on.
 
Eikun se oli Laura Voutilainen :)

Tori Amokselta on muistaakseni ilmestynyt jonkunnäköinen cover-levy. Biisit on sovitettu tosi minimaalisesti, eli vain Tori ja piano. Ihan mielenkiintoisia versioita joistain biiseistä löytyy tuolta levyltä. Esim. Slayerin Raining Blood jne.... Siihen en sitten ota kantaa, että ovatko nuo hyviä covereita vai ei...
 
Tori Amoshan on tehnyt hirveän määrän covereita. Piti just tuosta Raining Bloodista sanoa... ensinnäkin on rohkea veto levyttää Slayer-coveri (bändi, jota kuitenkin pidetään yhtenä alansa kovimmista tekijöistä, ja itse biisikin on jonkin asteen klassikko monille) ja toiseks, uskaltaa tehdä siitä 'tuollainen'.
 
Tori A. on myös coveroinut joskus NIN:n Hurtin, se on aika tyly veto, kannattaa etsiä jostain :) NIN:n alkuperäislevytys on kyllä järkyttävää sontaa verrattuna Johnny Cashin versioon. Reznorin muka-rankat kierot sävelkulut yhdistettynä huokailuun kuulostaa lähinnä surkuhupaisalta (kannattaa yhä kuunnella se Amosin versio...).

Mitä te ajattelette seuraavasta asiasta:
Onko ihan järjetöntä levyttää covereita?
 
Joskus musta tuntuu aika kummalta perustelulta KYLLÄ-kannalle se, että "kun se alkuperäinen on aina alkuperäinen ja siis ainoa oikea."
 
Onko biisillä vain se yksi ja ainoa oikea elämä? Onko erilaiset versiot huono asia? Onko se biisille paha, jos siitä on monta hyvinkin erilaista versiota maailmalla?
 
Asialla on kolme puolta: hyvät coverit jotka on tehty alkuperäistä kunnioittaen ja ovat (omalla tavallaan) laadultaan ja kiinnostukseltaan alkuperäisen väärttejä; coverin tekijä on löytänyt biisistä uusia ulottuvuuksia, saundimahdollisuuksia, tulkinnanvaraa... esimerkiksi Manin 'Codine' ja SRV:n 'Little Wing'. Keskikastiin (jotain hyvää, jotain huonoa) voidaan laskea esimerkiksi Santanan 'Black Magic Woman ja paskakastiin esimerkiksi Sakari Kuosmasen 'Paratiisi'.
 
Ja miksei biisejä voisi lainata ja levyttää? Eihän kaikilla soitto-, laulu- ja esiintymishaluisilla muusikoilla ole taitoa tehdä omia kappaleita. Ja vaikka taito tehdä yhtä hyviä biisejä kuin keskimääräiset suomipoppiräpellykset nykyisin ovat, olisikin, tulee valtava itsekritiikki tielle ! Coverit jees, tee ite parempia jos osaat !