Studiotyöskentely ›

Aika hyvä kysymys.
 
Sitähän helposti luulisi, että kaikki biisit pyritään saamaan optimilujalle. Näin ei kuitenkaan ole koskaan ollut ainakaan sellaisissa masterointisessioissa joissa mä olen ollut, vaan kun levyn rakenne ja biisijärjestys ovat selvillä, pyritään sekä biisivälien pituudella että biisien volyymilla rakentamaan mahdollisimman hyvä draaman kaari.
 
Kaikissa levyissä ei näin ole tehty, mutta ei kaikkia levyjä voikaan kuunnella yhdellä istumalla.

Mua opastettiin taannoin kokoelmalevyjä masteroidessa siten, että laulaja on suunnilleen yhtä lujalla kaikissa. Sen lisäksi mättö pitää tietysti kuulostaa lujemmalta kun anssikelat. Ei tossa muuta apuvälinettä tai työkalua ole kuin ne omat korvat. Voishan sitä kokeilla pistää RMS-tehojen mukaan, mutta korvilla sekin pitäisi tarkastaa ja hienosäätää.

Mittareita ei käytetä. :)
 
Lauletussa rytmimusiikkiäänitteessä (heh) juurikin tuo laulujen taso on hyvä alku, jolla pääsee aika lähelle. Nykyään tykkään usein tasoja määriteltäessä pistää kuuntelun erittäin hiljaiselle ja mennä laulujen mukaan. Siitä sitten säädellään fiiliksen mukaan.
 
Tauoilla ja aluilla on paljon merkitystä tässä hommassa, eikä ole yhtään harvinaista, että lasken esim. introa tippasen jos kaksi biisiä on muuten keskenään mukavalla tasolla. Sama pätee muuten myös joihinkin välijuttuihin, jos pitää liiskata kunnolla, saa ihmeesti "dynamiikkaa" kun laskee näennäisesti hiljaisempia kohtia vaikkapa vain dB:llä.

Tauoilla ja aluilla on paljon merkitystä tässä hommassa, eikä ole yhtään harvinaista, että lasken esim. introa tippasen jos kaksi biisiä on muuten keskenään mukavalla tasolla. Sama pätee muuten myös joihinkin välijuttuihin, jos pitää liiskata kunnolla, saa ihmeesti "dynamiikkaa" kun laskee näennäisesti hiljaisempia kohtia vaikkapa vain dB:llä.
 
No enpä ole sitten ihan hakoteillä ollut kun olen itsekin tehnyt vastaavia toimenpiteitä. Ajattelin vaan, että ammattilaisilla on biisien keskinäisen balanssin tsekkaamiseen jotain tiettyjä apuvälineitä. Eli kuulopohjalta ja fiiliksen mukaan isommissakin kehissä. Hassua muuten tuo kuinka suuri merkitys on taukojen pituuksilla biisien väleissä.

Mittareilla ei oikeasti tee juuri mitään. Piikkimittarin pistän yleensä projektin päätteksi päälle ja katson että kuinka lujalle se loppujen lopuksi meni.
 
Tauot ovat oikeasti tärkeitä. Itse pistän tauot paikalleen korvakuulolta, kuuntelen ensin biisin lopun ja sitten seuraavan biisin alun (tasot jo suurinpiirtein kohdallaan). Painan alun mieleeni ja kuuntelen 15-25s loppua ja klikkaan refleksinomaisesti markkerin siihen, missä seuraavan biisin pitäisi alkaa. Usein sitä pitää siitä pistää hiukan jompaan kumpaan suuntaan - tilkkasen pidempi (1/10s tms) toimii usein.
 
Tulee kuunnellessa sellainen "nyt se alkaa.. ei alkanutkaan.. alkoipas!" -fiilis. :)

Toimiiko pop (ehkä proge...) levyllä se että osa raidoista on hiljempaa eli jos haluan leikkiä dynamiikalla kuten klassisen musanpuolella tehdään ?

Toimiihan se, mutta ainahan se on kiinni biiseistä, niiden järjestyksestä, tauoista, sen sellaisesta. Mutta tuota se ns. draaman kaari juuri on.

Painan alun mieleeni ja kuuntelen 15-25s loppua ja klikkaan refleksinomaisesti markkerin siihen, missä seuraavan biisin pitäisi alkaa.
 
Hah, juuri noin mäkin olen tehnyt :-D
 
Toi on tietysti just niitä fiilisjuttuja ja voi olla, että toisena päivänä tulis vähän eri pituisia taukoja.