 Nuages
05.11.2003 20:19:37 (muokattu 05.11.2003 20:21:38) | |
|---|
Mitä tarkkaan ottaen ovat nämä jazz-standardit. Antakaapa neuvoja ja suosituksia, mistä kannattaa lähteä tutkimaan jazzin syviä syövereitä, maallikko kun tässä asiassa (vielä) olen. Hyviä nuottikirjoja tms.. Kitaraa soitan. "Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu |
 lxi
05.11.2003 20:46:49 (muokattu 05.11.2003 21:08:59) | |
|---|
Jazzstandardeja löytyy ainakin Real Book- ja Fake Book -merkkisistä kierreselkäisistä opuksista. (Joku tietävä voisi selittää noiden nimien merkitykset ja erot?) Kysy lähimmältä kirjastonhoitajaltasi lisää.
EDIT: Vanhan vitsin mukaanhan kaikki stankut alkavat O:lla. Ool Bluus, Ool of Mii, Ool thö Things Juu Aar, Ootumn Liivs ... "I do not agree with what you have to say, but I'll defend to the death your right to say it." -- Voltaire |
 Eddy
05.11.2003 21:06:43 | |
|---|
Ne on näitä jazzpuolen metsäkukkia ja jätkänhumppia.Autumn leaves,misty,all of me,satin doll... Raha ei tee onnelliseksi,ellei sitä ole tarpeeksi. |
Jazzstandardeja löytyy ainakin Real Book- ja Fake Book -merkkisistä kierreselkäisistä opuksista. (Joku tietävä voisi selittää noiden nimien merkitykset ja erot?)
Standardeiksi ymmärrettiin alun perin 30-luvun amerikkalaiset musikaalisävelmät, mutta ajan myötä termi on laajentunut käsittämään myös paljon muutakin musiikkia. Termillä viitataan käytännössä jazzin piirissä soitetuimpiin sävellyksiin, ja tämä pitää sitten sisällään noiden musikaalisävelmien lisäksi myös muiden tyylilajien kamaa.
Käytännössä suurin osa stankuista on alun perin ollut joko näitä musikaalisävelmiä (esim. All of Me) (eli tavallaan aikansa poppia), beboppia (Donna Lee) tai hard-boppia (E.S.P.). Ajallisesti siis ne ovat pääosin syntyneet 1930-60 luvuilla (eivät tietenkään kaikki).
Stankut muodostavat tavallaan rungon tai "kieliopin" jazzille. Ne pitävät sisällään keskeiset jazzin progressiot (iso osa stankuista perustuu esim. Rhytm Changes-sointukierrolle) ja kadenssit (II-V, I-III-II-V, jne,). Stankut ovat iso ja oleellinen osa jazzia traditiona. Eli opettelemalla tuntemaan stankkuja liittyy samalla osaksi jazzia traditiona.
Real Bookit ovat tällä hetkellä se trilogia, mistä löytyy suurin osa stankkuja (ei tosin kaikkia, ja sielläkin on ylimääräistä, esim. jotain Michael Jacksonin biisejä). RB:t ovat se "virallinen" lähde, jos stankkuja haluaa opetella. Fake Bookeilla yms. ei ole tällaista "kanonisoitua" asemaa, vaan ne ovat "vain" nuottikokoelmia.
Täytyy vielä huomauttaa, että myös RB:t (kuten muutkin opukset) sisältävät enemmän tai vähemmän virheitä, joten kannattaa aina etsiä levytetty versiokin biisis(e)istä käsiin jos voi. Tämä senkin takia, että jazzin puitteissa harmoniaan yleensä suhtaudutaan aika väljästi (eli biisejä reharmonisoidaan paljon), eivätkä nuotit siten ole aina se tie autuuteen. Samasta stankusta voi myös olla monta erilaista versiota.
LISÄYS: Tuo RB: ien virallisuus on siis nimenomaan tuollaista puolivirallisen tyyppistä. Eli niihin yksinkertaisesti viitataan eniten kun puhutaan stankkukokoelmista. Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
 baron
06.11.2003 08:57:09 | |
|---|
Periaatteessa jazz-standardit ovat 20-30-40 luvun "iskelmiä", jotka ovat kestäneet ajan hammasta ja joita on kiva jammata. |
 gandar
06.11.2003 11:33:44 | |
|---|
"The saxophone is not just something to blow into; it's something to sing through." -Paul Brodie |
baron
06.11.2003 12:54:11 | |
|---|
Vinkkinä kaikille Real ja Fake Bookeja etsiville, internetistä löytyy ilmaiseksi aivan erinomainen, tosin ranskankielinen, sivusto.
http://mapage.noos.fr/realbook/index_accueil.htm
Voi olla off-topicia, mutta jos joku kokee tarpeelliseksi. Ei noi ranskankieliset nuotit hirveän vaikealta näytä lukea. Kiitos. Kiittelisin vielä enemmän, jollen olisi pari tuntia sitten ehtinyt tilata Sher musicin maksullista Real Bookia. |
 Vilppu
06.11.2003 15:06:40 | |
|---|
Jos omistaa Band-in-a-boxin, niin googlettamalla löytyy myös Real book + muita stankkuja siihen. Ja siitä ne voi tulostaa jos ei jaksa ruutua tuijottaa. Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
gandar
06.11.2003 15:06:51 (muokattu 06.11.2003 15:07:32) | |
|---|
Ei noi ranskankieliset nuotit hirveän vaikealta näytä lukea.
No vain sivusto on ranskaksi, ja aika helppo on kappaleet löytää. Kappaleet on ilmeisesti suoraan kopioitu kirjoista (, Autumn Leaveskin on englanniksi ;) ), joten kaikki merkinnät tms. ovat englanniksi.
Mutta mitä standarteihin tulee, todellakin, suurin osa tuntuu olevan sen aikaista "pop-musiikkia" ja musikaalisävelmiä. "The saxophone is not just something to blow into; it's something to sing through." -Paul Brodie |
Nuages
06.11.2003 21:54:01 | |
|---|
Tällanen kysymys vielä, että ovatko nuo biisit noissa nuoteissa kokonaisuudessaan, vai onko siinä vain joku yksittäinen osio tai pääteema. Tai selittäkääpäs joku mulle tuollaisen jazz-standardin perinteinen kaava. "Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu |
baron
06.11.2003 22:00:10 | |
|---|
Tällanen kysymys vielä, että ovatko nuo biisit noissa nuoteissa kokonaisuudessaan, vai onko siinä vain joku yksittäinen osio tai pääteema. Tai selittäkääpäs joku mulle tuollaisen jazz-standardin perinteinen kaava.
Hirveän suuressa osassa "jazz-standardeja" on verse, jota ei kukaan käytännössä soita.
Sen jälkeen choruksen rakenne yleensä on maailman yksinkertaisin:
AABA tai A1A2, yleensä 32 tahtia
Bluesit erikseen. |
lxi
06.11.2003 22:00:36 | |
|---|
Tällanen kysymys vielä, että ovatko nuo biisit noissa nuoteissa kokonaisuudessaan, vai onko siinä vain joku yksittäinen osio tai pääteema. Tai selittäkääpäs joku mulle tuollaisen jazz-standardin perinteinen kaava.
Nuoteissa on biisi kokonaan -- melodia, soinnut ja sanat. Melko tyypillinen rakenne jazzstankuille on AABA, tietysti variaatioita on lukemattomia. "I do not agree with what you have to say, but I'll defend to the death your right to say it." -- Voltaire |
 Toveri
06.11.2003 22:00:48 | |
|---|
Autumn leaves,misty,all of me,satin doll...
Sweet Leaf, Misty Mountain Hop, All My Life, Rag Doll... Oon vaarallinen. Janoatko mua? |
Nuages
06.11.2003 22:07:12 (muokattu 06.11.2003 22:08:03) | |
|---|
Nuoteissa on biisi kokonaan
Ovatko nuo ranskalaisella saitilla olevat biisit sitten kokonaisia, vai pintariipaisuja? Aika lyhyiltä näyttävät nuotinnukset.
Anteeksi typerä kyseleminen, mutta olen vasta tutustumassa jazziin.
MUOK. "Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu |
lxi
06.11.2003 22:18:09 | |
|---|
Ovatko nuo ranskalaisella saitilla olevat biisit sitten kokonaisia, vai pintariipaisuja? Aika lyhyiltä näyttävät nuotinnukset.
Anteeksi typerä kyseleminen, mutta olen vasta tutustumassa jazziin.
No, yhden osan mitta saattaa tyypillisimmillään olla vaikka vain kahdeksan tahtia, jolloin biisin kierto on 32 tahtia. Mutta sittenhän vasta aletaan sooloilemaan! "I do not agree with what you have to say, but I'll defend to the death your right to say it." -- Voltaire |
baron
06.11.2003 23:47:33 | |
|---|
Ovatko nuo ranskalaisella saitilla olevat biisit sitten kokonaisia, vai pintariipaisuja? Aika lyhyiltä näyttävät nuotinnukset.
Anteeksi typerä kyseleminen, mutta olen vasta tutustumassa jazziin.
MUOK.
Ne mitä mä oon toistaiseksi vilkaissut, on kyllä kokonaan.
Jos kappaleen rakenne on AABA, niin 8 tahdin A osa ja 8 tahdin B-osa.
(Kiinnostuin kappaleesta "Birth of The Blues" joka pettymyksekseni on AABA rakenteinen 32-tahtinen, jolla ei ole mitään tekemistä bluesin kanssa. Taitaa olla kyseessä "pihtisynnytys" |
Vilppu
07.11.2003 10:11:11 | |
|---|
Ovatko nuo ranskalaisella saitilla olevat biisit sitten kokonaisia, vai pintariipaisuja? Aika lyhyiltä näyttävät nuotinnukset.
Stankkujen on tarkoitus muodostaa pohja improvisoinnille. Eli yleensä biisissä joku soittaa melodian, ja sen jälkeen tulee enemmän tai vähemmän sooloja perään, jonka jälkeen biisi voidaan lopettaa siihen, kun joku vielä kertaa melodian. Biisin pääosassa ei siis oikeastaan ole melodia vaan improvisoidut soolot. Stankuista on muodostunutkin stankkuja sen seurauksena, että muusikot ovat huomanneet jonkun biisin, jota on mukava jammata.
Tosin poikkeuksiakin on (vaikkakin todella vähän). Esimerkiksi Miles Davisin Nefertiti (pakko mainita, kun on niin hieno biisi), joka koostuu siitä, että melodia "vain" soitetaan useita kertoja läpi, sooloja ei tule yhtään. Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
Nuages
07.11.2003 13:27:48 | |
|---|
Sitten vielä semmoinen asia, että kun näistä biiseistä näyttää joka helkkarin kirjalla olevan oma versionsa. Esimerkiksi tuo Summertime tuolla ranskalaisella sivustolla menee Am6, Bm6, Am6, Bm6...
Meikäläisen nuottipaperilla se menee Dm7, Em7, Dm7, Em7...
Mikä h*lvetin logiikka siinä on, että nuotinnokset samasta biisistä ovat kaikki erilaisia? Mikä standardi se semmoinen on? =/ "Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu |
Vilppu
07.11.2003 15:50:12 | |
|---|
Sitten vielä semmoinen asia, että kun näistä biiseistä näyttää joka helkkarin kirjalla olevan oma versionsa. Esimerkiksi tuo Summertime tuolla ranskalaisella sivustolla menee Am6, Bm6, Am6, Bm6...
Meikäläisen nuottipaperilla se menee Dm7, Em7, Dm7, Em7...
Stankut tulisi pystyä vetämään kaikista sävellajeista. Lisäksi oman värinsä tuovat nämä reharmonisaatiot, esim. Monkin Round midnight:sta on tsiljoona versiota olemassa, kun Monk soitti jo itse tuota biisiä eri soinnuilla ja Monkin jälkeenkin sitä on vielä käsitelty. Ole jazzkitaristi - osta PM100. |
lxi
07.11.2003 15:51:30 (muokattu 07.11.2003 15:52:10) | |
|---|
Mikä h*lvetin logiikka siinä on, että nuotinnokset samasta biisistä ovat kaikki erilaisia? Mikä standardi se semmoinen on? =/
Jazzissa on se hauska (?) puoli, että kappaleiden reharmonisointi eli uudelleensoinnuttaminen on hyvin tyypillistä. Ja sävellajihan ei koskaan ole sidottu vaan sitä voi ja täytyykin vaihdella laulajan äänialan ja soitinkokoonpanon mukaan. Transponoimaan joutuu hyvin usein, vaikka sitten lennosta.
EDIT: Me vedetään Vilpun kanssa koko ajan ristiin. Tuleepahan ainakin selväksi. "I do not agree with what you have to say, but I'll defend to the death your right to say it." -- Voltaire |
