Yleistä keskustelua musiikista ›

metallican seint änger

Miltei aina olen ollut tyytyväinen levyostoksiini,vaikka joskus on ns.heräteostoksia tarttunut matkaan.Ainoa pettymys on ollut Type O negativen uusin.Pari helmibiisiä ja kaikki muu hirveää sontaa.Ostin sen tosin Latvian torilta hintaan 3€ joten hintaansa nähden sekin oli hyvä ostos.

rage against the machine: the battle of los angeles.
rem: reveal
nirvana:incesticide
rhcp:by the way
guns and roses: spagetti incident
hanoi roxxx: uusin

Metallican st.anger oli huono...petyin...

Megadeth - Risk

Butthole Surfersin Weird Revolution. olin kuullut ainoastaan yhden kappaleen tältä yhtyeeltä, Lord Is a Monkeyn , joka olikin aivan mainio. Weird Revolution ei ollut.

Apulannan Hiekka ja Kotiteollisuuden Helvetistä Itään.

Aika hyvin on mielipiteet jakautuneet. Huomaa kyllä, että nyt keskustellaan makuasioista. Ite ootin metallicalta tulevan taas tylsää wahwah-vinguttelua ja löysää bluesmetallia, mutta iloinen yllätys oli tämä st.anger viidentoista vähän tasapaksun vuoden jälkeen.
Uusi basisti -> uusi elämä ???
 
Pahimpia pettymyksiä sitten :
- Metallican Load (kovat oli odotukset) ja
ReLoad (en odottanut mitään, sain vielä vähemmän)
- Panteran koko lopputuotanto Vulgar Display of Powerin jälkeen
- Slayerin uudet levyt (Kaikki Abyssin jälkeiset)
- Richard Ashcroftin eka soolo (en edes nimeä muista)
- Oasis: Standing on the shoulders...
- 69Eyes: Paris Kills
- Guano Apesin uusin levy.
ja onhan noita maailman sivu täynnä

Metallican st.anger oli huono...petyin...
 
Jooh, pakko kai peesata. Jäi todella paha maku suuhun tuosta Karamellican "Hei vedetään nu-metallit ja otetaan pennuilta rahat pois... Lars, missä mun pipo on?!" vedosta.

Metallican St.Anger oli kyllä vuoden suurin pettymys. No ainakin jotain positiivista siinäkin levyssä oli, nimittäin sain hienot koristeet pihan kirsikkapuuhun niistä levyistä. Seuraava levy taitaakin tulla jo nimellä Slipknottica - We are the youth of the nation!

Hehe, täällä on aika paljon mainittu levyjä jotka oli mulle suuria positiivisia yllätyksiä (Metallica - St Anger, Korn - Untouchables, Muse - origin of symmetry)
 
Metallican Black Album oli helkutin suuri pettymys ilmestyessään, Sandmanin radiosta kuullessani oli hyvä etten itkenyt.
 
YUP - Outo Elämä. Se oli ehkä suurin pettymys kaikista.

Tästä on jo aikaa, mutta pari levyä ovat kyllä olleet todellisia hukkaostoksia. Nimittäin Collective soulin Dosage ja D-A-D:n Soft dogs.
 
Kummankin bändin sinkkubiisit, Collective Soulin Tremble for my belovedin ja D-A-D:n Soft Dogsin, kuulin aikoinaan radiosta ja ihastuin niihin siltä seisomalta. Siispä menin ja ostin yllämainittujen artistien hengentuotteet, ja voe voe, mitä käteeni sainkaan. En tiedä onko vika minussa, mutta en pysty kuuntelemaan kyseiseiä levyjä alusta loppuun sitten millään.
 
Mullakin on tuo Dosage ja ei se mun mielestä ole huono levy. Onhan sillä toinenkin sinkkuhitti "Run". Hyvä levy mun mielestä.

Tosin en kuuntele levyä vaan katson sitä dvd:tä
 
Samoin.
 
No asiaan, omasta mielestä tuo Dance Of Death oli ihan perseestä. Se ei ollu lähelläkään entistä Meideniä ja se oli kyllä täysin turha CD moneen vuoteen kaupoissa.

Miltei aina olen ollut tyytyväinen levyostoksiini,vaikka joskus on ns.heräteostoksia tarttunut matkaan.Ainoa pettymys on ollut Type O negativen uusin.Pari helmibiisiä ja kaikki muu hirveää sontaa.Ostin sen tosin Latvian torilta hintaan 3€ joten hintaansa nähden sekin oli hyvä ostos.
 
On se jännä, kuinka ihmiset ovat erilaisia. Minä nimittäin suorastaan ihastuin tuohon levyyn. Minusta siinä ei kovin montaa heikkoa biisiä ole. Eivätkä ne huonoimmatkaan ole mitään pohjanoteerauksia. Mainio levy. Mutta makuasioitahan nämä kuitenkin ovat. Hölmöähän näistä on suuttua.

Green Dayn Warning se mullakin... Ja myös Kentin Vapen&Ammunation

Mä petyin GIMMELIN uuteen sinkkuun! Odotukset oli korkealla, mutta se olikin yhtä huono, ku kaikki edellisetkin.

Entombed : Same Difference.
Nukahin kun kuuntelin ekaa kertaa...

Kadotan kaiken uskottavuuteni, mutta ei sitä niin paljon kai ollut alunperinkään. Ostin pari vuotta sitten Captain Beefheartin Safe as milk -levyn, koska kapteenista kai kuuluisi pitää. En ole edelleenkään kuunnellut levyä kuin yhden kerran. Olisiko pitänyt aloittaa jostain toisesta levystä kenties? Raider of the lost credibility.

Huonoin itseostamani levy oli Holen Celebrity Skin, en ollu koskaan kuullu orkesterilta kun yhden biisin eli Celebrity Skin ja ajattelin sitten toiveikkaana että ostanpa levyn. Ei ollu laajakaistoja eikä mitään sillon, yhtä biisiä latas tunnin jne. Levyllä oli nimibiisinsä lisäksi yks toinen hyvä biisi, Playing your song. Muuten ihan turhaa renkutusta koko levy, sellasta kitarapoppia. Keljutti.