Media ja viihde ›

Ei hitto, Häräntappoase on kyllä one linereiden kultakaivos.
 
Onhan siellä niitäkin, joo. Yks minkä oikeestaan huomasin vasta tällä katselukerralla oli sen Svanten kaksmieliset puheet aina välillä: "Nooh, vaimo, onkos sitä minulle kahVITUSTA näin aamulla?" ;)
 
Mutta ei se pelkäks sanaleikittelyks se näytteleminen tässä sarjassa onneks jäänyt, ilmeillä ja eleillä pelattiin paljon ja hyvin monessa kohtauksessa.
 
Parasta mitä Suomessa on ikinä tehty.
 
Emmä ehkä ihan kuitenkaan noin menis sanoon. Ainakin Tankki täyteen tulee heti miettimättä noista paremmista sarjoista mieleen, eikä sekään varmaan ainoo ole...

Sagojogan ministeri
 
Eilen ykköseltä tuli kotikatsomossa tuollainen saamelaiskulttuuriin sijoittuva leffa. Moninpaikoin hulvattoman hauska ja viihdyttävä pätkä.
 
9

Käytiin kaverien kanssa kahtomassa joku heavymetaldokkari finnkinossa, oli ihan helkkarin hyvä. Tais olla joku headbangers.. joku.

Käytiin kaverien kanssa kahtomassa joku heavymetaldokkari finnkinossa, oli ihan helkkarin hyvä. Tais olla joku headbangers.. joku.
 
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=4846
 
Silent Hill
 
Pelisarjan kolme ensimmäistä osaa tuli aikoinaan pelailtua läpi. Kaksi ensimmäistä niistä oli hyviä, kolmas toisti jo siinä määrin itseään että neljäs jäi pelaamatta kokonaan.
Pelit olivat jättimenestyksiä, joten ei niin hirveän ihmeellistä ole että leffaakin pukkaa. Leffan tunnelma ja visuaalinen ilme on aikalailla yksi yhteen pelien kanssa ja useita kohtauksia sekä kaikki kummajaiset on blokattu suoraan peleistä, eli tuosta puolesta ei voi narista. Hemmetin synkän eli hienon näköistä meininkiä ja "toinen ulottuvuus" on luotu myös oikein onnistuneesti. Myös juoni on yhtä sekavaa outoilua kuin peleissä ja tämä koitunee kompastuskiveksi suuremalle yleisölle. Jos pelien kautta ei ole tarttumapintaa hahmoihin ja sekavaan tarinaan, uskoisin että tästä ei saa irti juurikaan mitään. Itsellekin varsin typerä ja täysin epäuskottava juoni että hahmot teki hieman tiukkaa.
**½

Jarhead
 
Aika huono mielestäni. En saanut tästä oikein mitään irti. Keksin myöhemmin lisää kommentoitavaa, jos jaksan....

Jarhead
 
Aika huono mielestäni. En saanut tästä oikein mitään irti. Keksin myöhemmin lisää kommentoitavaa, jos jaksan....
 
Mäkin katsoin tämän viikonloppuna pellavarockin jälkiolossa.
 
Aika tylsä kaiken kaikkiaan. Leffa siis kertoo USA:n merijalkaväen sotilaiden koulutusajasta, ja sen jälkeen saman porukan edesottamuksista tositilanteessa. Heti alkumetreillä tuli Full Metal Jacket mieleen säälimättömän esimiehen mouhotessa alokkaille. Samalle tasolle ei kuitenkaan päästä, tai sitten ollaan liiankin samanlaisia. Tyypillistä jenkkisolttuhuumoria lentää sinne tänne, ja samat jutut on nähty jo muutamaan kertaan aikaisemminkin. Mitään kunnon taistelutoimintaa on tältä leffalta turha odottaa, luonnehtisin leffaa enemmän jopa draamaksi (en tiedä mitä genreä tämä oikeasti edes edustaa). Ylikorostetaan vain jatkuvasti sitä kuinka kovilla miesten henkinen terveys tällaisessa rääkissä on. Ylikessu räyhää, muija pettää siviilissä ja ite joutuu kärvistelemään paskapartiossa. Sotilaiden lähtiessä komennukselle yritetään vielä jonkunlaista toimintapätkää virittää, mutta laihaksi jää. Lopussa sitten näytetään väläyksiä päähenkilöiden siviilielämästä ja siinäpä se oli.
 
Okei, ehkä tämä pitäis kattoa jossain muussa tilassa ku krapula-aamuna. Siinä tilassa kaipaa vähän enemmän toimintaa. Tuli vain kaikesta huolimatta tunne, että tämä on koettu aikaisemminkin. Tämänkertaisesta kokemuksesta arvosanaksi:
 
**½

Tyypillistä jenkkisolttuhuumoria lentää sinne tänne, ja samat jutut on nähty jo muutamaan kertaan aikaisemminkin. Mitään kunnon taistelutoimintaa on tältä leffalta turha odottaa, luonnehtisin leffaa enemmän jopa draamaksi (en tiedä mitä genreä tämä oikeasti edes edustaa).
 
Minusta tämä taas juuri on leffan anti. Perus jenkkijurpot lähtevät rinnat rottingilla ja uhoa täynnä pelastamaan maailmaa, mutta voih, todellinen sota onkin jotain aivan muuta kuin mitä fullmetallit ja sotamies ryanit näyttävät. Turhautumista, koti-ikävää ja kiristyneitä hermoja, eikä tietoakaan miksi siellä edes on. Suunnilleen ainoa nähdyt vihollisetkin on tienvarsille rypälepommeihin kuolleita hiiltyneitä raatoja. Ei ole paljoa tietoa toisen maailmansodan sankariteoista.
Tässä täytyy muistaa että leffa perustuu tositapahtumiin joissa ei kummempia sankaritekoja varsinaisesti suoritettu.
 
Goodfellas
 
Edellisestä katsomiskerrasta onkin jo useita vuosia. Hyvin toimii vaikka pentuna katsoin ehkä liian monta kertaa. Todella tyylikäs ja mielenkiintoinen raina. Taattua Scorsese laatua.
Henry Hill sanoo aina halunneensa olla gangsteri ja sen mukaan mies on uransa luonutkin. Nuorena tämä leffa sai itseni jollain tapaa ihailemaan tuota elämäntyyliä mutta nyt kun katsoin tämän uudelleen, niin ihailu onkin muuttunut vastenmielisyydeksi. Niin sitä ihminen muuttuu vanhetessaan.
Hill muuten narahti viime vuonna jälleen huimausaineista, joten eipä ole ilmeisesti vanha rotta tavoistaan päässyt eroon.
*****

The Hills Have Eyes (2006)
 
Tulipahan sitten tarkistettua tämäkin, ja kyllähän minä tykkäsin. Leffa oli melko lailla tutunomaisen tyylinen, ensimmäiset 40 minuuttia hiljaisempaa tunnelmointia, sitten lyötiin pannu tulille ja kunnolla. Örvelöt olivat onnistuneita, todella epäinhimillisiä ja oksettavia olentoja. Syvä joki feat. zombie-yhdiselmä toimii. "Toiminta" oli tehty todella hyvin, ja kun elokuva lähti käyntiin, se ei sitten pysähtynytkään ja mielenkiinto säilyi loppuun asti. Lopussa sopivasti yli vedetty pahiksien teurastusjuhla oli riemastuttava lopun ritarillisine musiikkeineen.
 
9

Evil Dead .... 8
 
Oonko nähny tän aikaisemmin?
Sellanen ihan hyvä, kyllä sai jännitellä moneen otteeseen ja erikoistehosteet oli ihan parhautta ;D
Oli siinä kyllä joitain ihan höpöjä kohtia jossa sai ihmetellä.

Hostel ***
Vähän ristiriitainen olo tästä jäi. Elokuvan alkupuoli oli lähestulkoon surkeaa American Pie -tason vääntöä ryyppäys- ja tissijuttuineen, mutta toisaalta tässä havaitsi myös suunnatonta ironiaa, niin kuin samaisen ohjaajan aiemmassa kuvassa, Cabin Feverissä. Kehyskertomus ja hahmot ovat yhtä helvetin klisettä, mutta sitten kun tapahtumat kunnolla lähtevät käyntiin, Eli Rothilla on homma hallussa ainakin gore-efektien ja verenvuodatuksen suhteen, joten ei ne kliseiset tapahtumat voi olla muuta kuin naljailua genrelle, eihän? Myös kontrasti elokuvan alun ja lopun välillä on huikea, joka on omiaan herättämään riemastusta. Hostelissa siis kolme matkalaista saapuu pillun, biletyksen ja viinan perässä Slovakiaan, mutta huomaavatkin pian joutuneensa keskelle piinaavaa helvettiä. Kuten sanottua, alkupuoli nykii, mutta keskivaiheessa kun kavereita alkaa häviämään, elokuvaan tarttuu paikoitelleen melko ahdistava vieraantuneisuuden tunne. Yksin tuntemattomassa kaupungissa eikä tietoakaan kavereiden kohtalosta.
 
Eli Rothilla on ainakin käsikirjoittamisen saralla vielä paljon opittavaa, mutta mies osaa silti viljellä elokuvissaan häiritsevän hauskoja ja karuja yksityiskohtia, esim. Cabin Feverin "That's for niggers." ja "Pancakes!" ja nyt tässä Hostelissa ne katulapset ja "I prefer to use my hands." Viimeinen puoli tuntia pelastaa paljon (oikeastaan siinä on koko elokuvan ydin), joten laitetaan nyt se kolme tähteä vaikka jossain vaiheessa elokuvaa katsoessani punnitsin että tämä on paljon huonompi. Loppupuolella nähdään paljon tylyä väkivaltaa, visvaa ja verta, mutta harmillisesti ne shokit on monesti liian lyhyen aikaa ruudulla. Jos meinataan mässäillä, niin sitten vaan kunnolla väkivaltaa ruutuun eikä mitään parin framen otoksia joista ei välttämättä saa edes selvää että mitähän tuossakin nyt tapahtui.
 
Hostelia kohtaan ei kannata nostaa kovin suuria odotuksia, vaikka tissejä ja paljasta pintaa näkyykin tavallista teinikauhua huomattavasti enemmän ja kieroutunut väkivaltakin on astetta karumpaa tavaraa. Kokonaisuutena tämä on kuitenkin keskitason pläjäys, joka on ehdottomasti katsomisen arvoinen, mutta jota vaivaa heikohko käsikirjoitus, liian stereotyyppiset hahmot ja se, että ainakaan minulle todellista kurkkuakuristavaa kauhun tunnetta ei jostain syystä syntynyt. Monille jutuille tuli ainoastaan naureskeltua, sillä onhan tässä myös todella pimeää huumoriakin mukana. Kyllä tämä asenteellinen roiskuttelu pesee monet teinikauhuilut helposti, vaikkei Rothin kohdalla mistään kovin suuresta visionäärista voi vielä puhua. Moderneista kauhuohjaajista vaikkapa Neil Marshall hoitaa homman paremmin. Ainakin toistaiseksi Eli Roth siis jää pelkästään lupaukseksi, mutta tästä on silti hyvä jatkaa. Hostel on ihan ok!

Muutamat uusintakatselut:
 
The Thin Red Line *****
Paths of Glory *****
 
Collateral ***½
Turun Sanomien Tapani Maskula antoi aikoinaan Collateralille täydet viisi tähteä arviossaan, joka on nyt näin toisen kerran Collateralin katsottuani vähintäänkin hämmentävää, sillä ei tämä mielestäni ole hienosti ja tyylikkäästi toteutettua perustrilleriä kummempi tapaus. Elämää suuremmaksi elokuvataiteeksi tämä ei kehkeydy missään vaiheessa, mutta onpahan kuitenkin viihdyttävää ja nautittavaa katseltavaa. Genrensä puitteissa tarina ja dialogi on ihan hyvin kirjoitettua ja Cruisen ja Foxxin yhteispeli toimii. Harmaahapsinen palkkamurhaaja Vincent on roolisuorituksena Cruisen parhaimmasta päästä, sillä tällainen susi-look sopii miehelle yllättävän hyvin, eikä se tuttu omahyväinen virnekään paljon niillä kivisillä kasvoilla viihdy. Ajoittain elokuva kuitenkin kapsahtaa niihin tuttuihin jännitysmusiikin säestämiin perusräiskimisiin ja takaa-ajoihin jotka vähän haukotuttavat. Myös loppuratkaisu on vähän liian helppo. Ohjaaja Michael Mann kuvaa kuitenkin öisen kaupungin sykettä ja jazzklubeja hallitun tyylikkäästi.
 
Vaikka se Audioslaven musiikin sävyttämä jakso, jossa kojootti lompsii tien ylitse tuntuukin vähän päälleliimatun oloiselta, se sopii silti mainiosti siihen hetkeen, jossa Vincent on juuri sekuntia aiemmin patistanut taksikuski Maxia soittamaan naiselle, tarttumaan hetkeen eikä vain odottamaan ja odottamaan. Sen yksinäisen kojootin näyttäminen heti tämän perään on niin selkeä vertaus Vincentin omasta luonteesta, että se on omalla tavallaan hieno kohtaus.

Brokeback Mountain tuli katsottua puoli tuntia sitten.
 
Epäilyksistäni huolimatta leffa yllätti positiivisesti. Päähenkilöissä oli juroudessaan jotain samaa, mitä stereotyyppisessä suomalaisessa miehessä. Ei turhia puhuta, ja tunteet yritetään pitää sisällä, mutta tuleehan ne sieltä lopulta uloskin. Näyttelijäsuoritukset olivat mielestäni selvästi keskitasoa korkeamalla, ja kuvaus ja musiikki sellaista letkeän verkkaista ja kaunista juuri oikeissa paikoissa. Erityisiitokset tulee koskettavasta lopusta ja siitä, ettei menty siitä, mistä aita on matalin. Eli ei tullut mitään hirveää punaniskojen ajojahtia homoparia kohtaan ja loppukliimaksia, jossa joko kuollaan tai eletään onnellisina elämän loppuun asti. Annettiin päähenkilöille tilaa hoitaa homma omalla tavallaan. Hienona oivalluksena kohatukset, joissa lehmipojat elelivät vaimojensa ja lastensa kanssa oli kuvattu harmaina ja ankeina, mutta poikain välisillä kalareissuilla luonto näytti parhaat puolensa ja kaikki oli olevinaan niin kaunista. Minusta leffa ei ollut niinkään homoudesta, vaan yksinkertaisesti ystävyydestä.
 
Annan tähtiä ****-
Miinus sen takia, koska leffassa ei ollut komodoja, Bennettiä eikä zombeja.

Clerks
 
Tulipa taas piristettyä itseä tällä mainiolla pätkällä. Tästä onkin jauhettu täällä jo niin paljon, että enempi lienee turhaa
****

Painajainen Elm Streetillä
Freddy on Äijjä! 9+
 
Freddy Vs. Jason
Viihdyttävä leffa jossa mukavasti Äksöniä. 8+
 
Saw
Perkeleen älykäs leffa. Loistava kässäri. Loppuratkaisu. 10-
 
Texas Chainsaw Massacre
Leatherface on sairas kaveri... :D 9+
 
Hellraiser
Katoin tän leffan viimeksi kun olin apauttiarallaa 10, ja pelkäsin ihan perkeleesti. Olin siis varauksellinen sen katsomisen suhteen. Kun elokuva alkoi kaverit naureskelivat kuin olin niin peloissani. :D Jätkä sai kuution, joutu helvettiin, jätkä revittiin, kaikki sekos. Ihan vitun siistiä!
10
 
Evil Dead
Hyvä, mutta TODELLA paskat tehosteet antaa miinusta. 9
 
Evil Dead 2: Dead By Dawn
Samanlainen kun ykkönen, mutta paremmilla tehosteilla ja huumorilla höystettynä. 10-
 
Halloween
Ihan hyvä Slasheri. Legendaarinen. 8
 
FC Venus
Ihan hauska. 8
 
Katotiin muuten kaikki putkeen. :D

Magnolia:
Katselin leffan jo ties kuinka monetta kertaa ja täytyy sanoa, että se toimii edelleen. Tosin leffasta jää niin kylläinen olokin, että ihan vähään aikaan sen pariin ei tule palattua... Hyvä leffa se on.
 
Happiness:
Jaa-as... Happiness on erikoisuudessaan... hmmm... erikoinen. En oikein tiedä mitä mieltä leffasta olisin. Sanotaanko, että ei se ihan parhaita näkemiäni leffoja ole, mutta kuitenkin tavallaan toimiva. Ymmärrän kyllä miksi jotkut ovat innoissaan pätkästä, mutta minun tapauksessa se yksinkertaisesti meni välillä yli. Liikaa asioita joita en halua nähdä. Liian oudolla tavalla erikoinen (häiriintynyt seksuaalisuus ei ole koskaan erityisesti kiehtonyt)... Kuitenkin leffassa oleva idyllisyys ja kulissit miellyttävät suuresti silmääni ja näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan loistavia.
***½

Turun Sanomien Tapani Maskula antoi aikoinaan Collateralille täydet viisi tähteä arviossaan...
 
Oho, aika hyvin ottaen huomioon Maskulan yleisen linjan.

AIRPLANE! ... 9
 
Tämä on legendaarinen.
Leffa joka on täynnä THV-huumoria ei voi olla huono, repeillä sai jatkuvasti. Elokuvan kruunasi Jabbar ja Nielsen.
"and dont call me Shirley" ..eissääh! ;D
 
Lost Souls ... 7,3
 
Pakko myöntää oli jännittävä (no mikä kauhuleffa nyt ei olisi mun mielestä) , mutta leffa oli oikeastaan aika mitäänsanomaton, Elokuvan vähäiset rippeet pelasti Winona Ryder ,joka oli todella ihku, niinkuin aina, ihku, winona ,aina. ..alien.
Okei nyt sekoilen... Elokuvan loppu oli mukavasti erillainen. Tai sitten ei.

Oho, aika hyvin ottaen huomioon Maskulan yleisen linjan.
 
Niin on. Kun tuon elokuvan katsoin, niin ihmettelin kyllä että mitä niin poikkeuksellista Maskula tässä näkee. Herran arvion elokuvasta voi lukea tästä: http://www.turunsanomat.fi/kulttuur … 004-10-16,104:5:258917,1:0:0:0:0:0:
 
Outoa sekin, että Maskula antoi Michael Mannin tuoreelle Miami Vice -filmatisoinnillekin jopa kolme tähteä. Elokuvien aihepiirin ja genren huomioon ottaen nämä pisteet ovat aika paljon. Tuntuu, ettei pisteet menneet elokuvalle itselleen vaan ainoastaan Michael Mannin nimelle niissä krediiteissä, koska ilmeisesti Maskula pitää Mannia suuressakin arvossa. Ei se Collateralkaan nyt niin häikäisevä elokuvateos loppujenlopuksi ole. Osaa se Maskulakin näköjään joskus yllättää. Yleensä kyllä diggailen miehen linjasta, ei siinä mitään.

Katotiin muuten kaikki putkeen. :D
 
Ei hitto että tuo leffamaratonien pitäminen on joskus hullua hommaa. Kaverin kanssa tuota on tullut harjoitettua liiankin kanssa. Hullusti vaan roskaruokaa ja muuta, videotykki kuumaksi ja katselemaan. Epätodellinen olo jonkun 10 tunnin lähes yhtäjaksoisen katselun jälkeen. Sellaista se joskus on.