Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Haluaisin tehdä lapselleni pienimuotoisen ksylofonin, mutta en tiedä esim. missä suhteessa kielet pitää laittaa. Mitkä kaikki asiat vaikuttaa? Kielten paksuus, leveys ym. Muunlaisiakin vinkkejä kaipaisin, joten jos edes jotain osaisitte aiheesta sanoa.
 
T. täysin amatööri

Puhutaanko ksylofonissakin muuten "kielistä? Anyway, jos ajatellaan linkin kuvan kaltaisesta ksylofonista,
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Ksylofon_ubt_0053.jpeg
 
niin palkkien äänten taajuuksia selvitettäessä kyseesssä on vapaasti tuetun palkin ominaisvärähtelyistä, joiden taajuuksien laskeminen edellyttää mm. aineen kimmomodulin tarkkaa tietämistä, sekä muita laskemalla saatavia palkkiprofiilin geometrisia suureita. (Palkin leveys ja paksuus ei itsessään merkitse vielä yhtään mitään, vaan niistä seuraava palkin pinta-ala ja jäyhyysmomentti/taivutusvastus, joita voi olla hankala laskea jos kyseessä ei ole suorakaideprofiili). Sitten kun olet päässyt noista perille, voit ryhtyä ratkaisemaan 4. asteen useamman muuttuja differentiaaliyhtälöitä, mikä vaatii jonkin verran matematiikan hallitsemista. S.P. Timoshenkon kirja "Vibration problems in Engineering" antaa ymmärrystä ominaisvärähtelyiden teoriasta ja valmiita differentiaaliyhtälöiden ratkaisuja erilaisille palkkien tuentatavoille ja palkkiprofiilimuodoille, etupäässä suorakaideprofiileille. :-)
 
Tämän jargonin jälkeen lienee selvää, että kannattaa ostaa halpa ksylofoni ja kopioida siitä. Puumateriaalin pitää olla kuivaa ja sellaista mikä ei heti muutu ominaisuuksiltaan. Joku tarkkamittainen lattialistaprofiili saattaisi hyvinkin käydä. Taajuus määräytyy pääasiallisesti palkin pituudella, mutta ohentamalla palkkia tietyistä kohdin voidaan palkkia "hienovirittää", vähän samaan tapaan kuin haitarin kieliä. Sitten vaan sahaamaan pätkiä ja kokeilemaan ja virittämään viritysmittarin kanssa:-)
 
EDIT: typoi
 
EDIT2/KORJAUS: Eräissä perustapauksissa ominaisvärähtelytaajuus on *kääntäen verrannollinen* pakin pituuteen (oli pituuden neliöön). Joten, jos otat mielivaltaisen pituisen pätkän valitsemaasi tasalaatuista palkkia ja mittaat sen taajuuden virtysmittarilla, voit tästä taajuudesta päästä käsiksi muita taajuuksia vastaaviin palkkien karkeisiin pituuksiin. (Sori korjaus, siitä on jo jonkin aikaa kun opiskelin ko. asiaa, piti ihan kävellä kirjahyllylle ja vilkaista:-).

Hauskaa että täällä edes yritetään rakentaa muutakin kuin kitaroita tai bassoja.
Itselläni olisi haave rakentaa marimba, mutta riitävää tietoutta en ole vielä siitä saanut kasattua.
mutta...
En ole tässä mikää tietäjä että tämä on vähän käsitystäni ei niinkään absol tietoa mutta käsittääkseni
Ksylofonin kielet onnistuu helpoiten tasa -paksusta ja -leveästä aineesta, esim alumiini on varmaan ihan hyvä.
Kieliä voi virittää poraamalla upotuksia tai viilaamalla alapuolelta.
ja käsittääkseni kielen päihin tehdyt viilaukset nostaa virettä ja tuki pisteiden väliin tehdyt taas alentaa.
Lyhentäminen tietysti nostaa virettä.
Ainakin Leppävirran soitinrakentajilta löytyy ohjeita ko. soittimeen.
tässä paras tähän asti löytämistäni linkeistä Marimban kielten virittämiseen. Oma lontoo on kyl aika heikkoa että tavailen tätä vielä ja yritän suomennella itselleni ;)
Mutta teoriaa varmaan voi soveltaa aika pitkälle ksylofoninkin kieliin.
http://www.lafavre.us/tuning-marimba.htm
Mutta jos löydät hyviä linkkejä lisää aiheesta niin äkkiä tänne! ne kiinnostaa...
 
edit:
tästäkin saattaa olla apua:
putki jutska ;)
http://www.rogo.com/folkstuff/Buildtubulong.html
 
Edit 2
Tässä muutama linkki lisää aiheeseen.
http://www.tidewater.net/~xylojim/xylocons.html
http://faculty.smu.edu/ttunks/projects/merrill/MarimbaH.html
http://en.wikibooks.org/wiki/Engine … tics/Basic_Acoustics_of_the_Marimba

Hyvä idea kaikenkaikkiaan. Tuolla toisella palstalla yrittivät masentaa että kannattaako tehdä itse kun kaupasta kerran saa halvalla. Varmasti kannattaa. Sitten kun olet tehnyt yhden toimivan tiedät asiasta jo aika paljon ja ehkä haluat tehdä toisen ja kolmannen ja vähän isomman jne, jne. Mutta varmasti kannattaa ostaa yksi halpa malliksi funtsaamista varten ja samalla vakoilla kaupoissa miten kalliimmat on rakennettu.
 
Aiemmin sanoin että eräissä perustapauksissa värähtelytaajuus on kääntäen verrannollinen palkin pituuteen, mutta koska en ole varma siitä miten palkit on tuettu ja kun se näköjään myös vaihtelee (palkin tuentatapa ja -paikka vaikuttavat olellisesti siihen miten palkki pääsee resonoimaan ja vastaavasti ominaisvärähtelyn laskentakaavaan) on järkevää ostaa se halpa ksylofoni, jossa sen kaikki kielet on tehty samasta profiilista ja mitata siitä muutama eri ääniä vastaava palkin pituus. Tästä pääsee käsiksi taajuuksien suhdelukuun mallikappaleen kielten tuentatavalle. Suhde voi näköjään olla joko kääntäen verrannollinen, tai kääntäen verrannollinen neliöön, jomman kumman pitäisi toimia riippuen tuentatavasta. Kumpi suhde on kyseessä selviää muutamalla laskutestillä.
 
Vaikka sitten valitsemasi palkkiprofiili ei kuitenkaan ole muodoltaan ja materiaaliltaan ym. sama kuin mallikappaleessa, pätee kuitenkin sama suhdeluku, olettaen siis että pidät tuentatavan suunnilleen samana kuin mallikappaleessa. EDIT: Kielten tuentapisteiden paikan pitää myös olla eri kielille samassa suhteessa kielen kokonaispituuteen, joten selvitä myös tämä suhde.
 
Tuossa vielä temperoidun vireen taajuudet (Hz) jos satut tarvitsemaan. Kannattaa hankkia hyvä viritysmittari tai vaihtoehtoisesti virityssofta PC:lle. Itse käytä Dirk's Tuner nimistä softaa haitarin kielille, softa löytyy varmaan nettihaulla.
 
A0_27,50
A#_29,14
B_30,87
C_32,70
C#_34,65
D_36,71
D#_38,89
E_41,20
F_43,65
F#_46,25
G_49,00
G#_51,91
A_55,00
A#_58,27
B_61,74
C_65,41
C#_69,30
D_73,42
D#_77,78
E_82,41
F_87,31
F#_92,50
G_98,00
G#_103,83
A_110,00
A#_116,54
B_123,47
C_130,81
C#_138,59
D_146,83
D#_155,56
E_164,81
F_174,61
F#_185,00
G_196,00
G#_207,65
A_220,00
A#_233,08
B_246,94
C_261,63
C#_277,18
D_293,66
D#_311,13
E_329,63
F_349,23
F#_369,99
G_392,00
G#_415,30
A4_440,00
A#_466,16
B_493,88
C_523,25
C#_554,37
D_587,33
D#_622,25
E_659,26
F_698,46
F#_739,99
G_783,99
G#_830,61
A_880,00
A#_932,33
B_987,77
C_1046,50
C#_1108,73
D_1174,66
D#_1244,51
E_1318,51
F_1396,91
F#_1479,98
G_1567,98
G#_1661,22
A_1760,00
A#_1864,66
B_1975,53
C_2093,00
 
EDIT: Lisäys, merkattu tekstissä EDIT.

Laita ihmeessä vinkkejä aiheesta ja kuvia myös, jos olet päässyt alkuun projektissasi!
 
http://www.craftymusicteachers.com/bassmarimba/
 
Tämmöinen tuli vastaan selaillessa sivuja. Ei mikään ihan ammattilaisten juttu, mutta jonkun kokeilu kuitenkin. Jotain kirjallisuutta siellä oli, joka voi kiinnostaa..?
 
-Sami