Yleistä keskustelua musiikista ›

Joskus olen kyllä miettinyt että miksikähän tästä soittamisesta edes pitäisi saada rahaa. Syöminen, nukkuminen ja runkkaaminenkin on kivaa, mutta ei niistäkään saa palkkaa.

Mutta meitä hyviä ei ole kuin yksi.
No pakkoko oli taas meikäläistä alkaa kehumaan.

Moneskos vuosi lähtee insinööriopintoja? Mulla onneks vasta toinen..
 
Opinnot on historiaa ja työelämää takana jokunen vuosi. Valmistuin -99.

niih, onko kenelläkään muuten kokemusta tonne sibelius-akatemian jazz-linjalle pyrkimisestä?
 
Ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta sanonpa kuitenkin sanasen seurattuani joitakin henkilöitä jotka sinne ovat pyrkineet.
 
Käsittääkseni sisäänpääsemiseen vaaditaan kelvollisen soittonäytteen lisäksi myös jonkinlaisia meriittejä eli soittamisia joissain jazzkokoonpanoissa, levyjä, omia jazz-teoksia tms. Toisin sanoen vaikka koesoittotilanteessa onnistuisi hyvin, läpipääseminen voi olla vaikeaa ellei takana ole jonkinlaista "nimeä". Tämä siksi että hakulomakkeessa kysytään hyvinkin tarkasti kaikki (esiintyneet) bändit joissa on ollut soittamassa ja levyt joilla on myös soittanut. Noistahan saa tietysti lisäpisteitä. On varmasti enemmän kuin todennäköistä että niiden päälle sadan kokelaan joukossa on kymmeniä samantasoisia soittonäytteitä, joten ero tehdään näillä kokeen ulkopuolisilla pisteillä.
 
Käsittääkseni Sibiksessä arvostetaan erityisen korkealle musiikillista kokonaisuuksien hallintaa (toisin kuin Arabiassa joka taitanee enemmän painottua instrumenttiopintojen puolelle). Tämä selittyy esimerkiksi sillä että linjalla on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa sävellys- ja instrumenttiopinnot. Eli oman instrumentin lisäksi olisi hyvä osata soittaa muitakin instrumentteja (esim. piano). Muutama jazz-sävellyskään ei olisi pahitteeksi.
 
Tietysti sisäänpääsyyn vaikuttaa monet asiat kuten suhteet (nimi), soitettavat kappaleet, soitettava instrumentti jne. Suhteilla en nyt tarkoita että musiikkialan oppilaitoksiin mennään pelkästään suhteilla sisään, mutta kyllä siitä on aina etua jos on jonkinasteista kontaktia oppilaitokseen.
 
Ai niin, vielä yksi asia. Paperit Sibiksestä, Arabiasta tai vaikkapa Kokkolan konservatoriosta eivät takaa työllistymistä ainakaan soittohommissa. Tärkeintä olisi luoda kontakteja, tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa, hoitaa keikat kunnialla kotiin jne. Mikäli et tule toimeen ihmisten kanssa ei sillä ole juurikaan väliä vaikka olisit minkälainen virtuoosi tahansa.

Ai niin, vielä yksi asia. Paperit Sibiksestä, Arabiasta tai vaikkapa Kokkolan konservatoriosta eivät takaa työllistymistä ainakaan soittohommissa. Tärkeintä olisi luoda kontakteja, tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa, hoitaa keikat kunnialla kotiin jne. Mikäli et tule toimeen ihmisten kanssa ei sillä ole juurikaan väliä vaikka olisit minkälainen virtuoosi tahansa.
Yksi puolituttu vuosien takaa ja Sibiksen jazz puolen kitaristi. Työt lähinnä minimi palkan soittokeikkoja. No kaikki eivät voi olla R. Björkenheimereitä. Tuo ihmisten kanssa toimeentuleminen on kaiken a ja o. Kusipäistä diivaa ei kukaan kauan jaksa katsella. Seitkyt luvulla ainakin, en tiedä tästä päivästä, toimi seuraavanlainen systeemi. Studioketut ottivat sinut yksityis oppilaikseen aika kovasta hinnasta vuodeksi pariksi. Jos opit soittohommelit kunnolla, oli sinulla jo ympäristö oppi kunnossa. Ja itsestäsi riippuen hyvä hintaista keikkaa riitti.

Opiskelen nyt nimittäin diplomi-insinööriksi ja tiedän, että valmistuttuani tienaan ...
 
En olisi niinkään varma...

Ai niin, vielä yksi asia. Paperit Sibiksestä, Arabiasta tai vaikkapa Kokkolan konservatoriosta eivät takaa työllistymistä ainakaan soittohommissa. Tärkeintä olisi luoda kontakteja, tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa, hoitaa keikat kunnialla kotiin jne. Mikäli et tule toimeen ihmisten kanssa ei sillä ole juurikaan väliä vaikka olisit minkälainen virtuoosi tahansa.

Tuo on ehkä tärkein lause, joka tässä keskustelussa on tullut ilmi. Asenne ratkaisee!

"Join vain kaljaa oikeiden ihmisten kanssa, verkostoiduin", kertoi Kemp.

 
Joo, ilmeisesti viinapää on näissä hommissa tärkeämpi kuin lukupää :)

Mikäli et tule toimeen ihmisten kanssa ei sillä ole juurikaan väliä vaikka olisit minkälainen virtuoosi tahansa.
 
Paitsi jos olet Prince :)

Voisiko joku valmistunut muusikko kertoa minkälainen työtilanne on valmistuneilla muusikoilla suomessa eli saako elantonsa tienattua sitten?? Opiskelen nyt nimittäin diplomi-insinööriksi ja tiedän, että valmistuttuani tienaan hyvin mutta kun insinöörityöt ei kiinnosta pätkääkään niin olen ruvennu miettimään koulun vaihtamista.. Musiikki kiinnostaa ja haluasin vaan saada hieman faktaa siitä, että miten elän sitten valmistuttuani muusikoks. Makaroonilla vai? :)
 
Ei kyllä olisi maailman huonoin asia, että ensin hoitaisit sen DI:n ja sitten katsoisit, tulisiko sinusta Nurmio, Pöyry, Tiili, Myllykoski, jotka eivät "päivääkään" ole tehneet "oikeaa" duunia.

Syöminen, nukkuminen ja runkkaaminenkin on kivaa, mutta ei niistäkään saa palkkaa.
 
Mutta ne ovat kivan lisäksi myös välttämättömiä.

Kembrew McLeod: "*½": A Critique of Rock Criticism in North America (tutkimusjulkaisusta Popular Music 2001, vol. 20/1)
 
"Rock critics often get new writing jobs because they know someone who can help bring them to attention of a particular editor and, often, writers become editors who then add to their roster of writers critics with whom they are friendly."
 
Elikkä...repesin, kun tieteell. tekstissäkin noin sanotaan... eli suhteilla päästään tällaiseenkin duuniin. Tietysti täytyy olla asiantuntemustakin, mutta hyvin suuri osa työllistymistäsi on se, että suhteiden lisäksi olet myös hyvä tyyppi (eli juot kaljaa oikeiden ihmisten kanssa). Cruel world, vai mitä :D

Opiskelen nyt nimittäin diplomi-insinööriksi mutta kun insinöörityöt ei kiinnosta pätkääkään
 
Meitähän on liikkeellä täällä enemmänkin!
Pak-ko-pul-laa sanon minä.
"Vasta" toka vuosi menossa.
 
Mun mielestä kaikki on mahdollista - vain taivas rajana :)
 
Kyllä tässä täytyy jotain suhteita ruveta löytään, kuolema kuitatkoon univelat...

Joo, kun sulla nyt on "kunniallinen " ammatti niin kannattaa harkita muusikoksi heittäytymistä pitkään ja hartaasti. Toisaalta sullahan on hyvä koulutus joten mielestäni voit hyvinki kokeilla muusikon hommia, ja palata kunniallisen ammattisi pariin jos ei musa hommat elätä.
 
Raoul B. sanoi mulle kerran että jos on hyvä duuni niin ei kannata harkita ammattimuusikon hommia...