Kitarat: soittaminen ›

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, mutta anna kuitenkin joku esimerkki.
 
Esimerkki? No siis soittaa moodin säveliä ylös alas mielivaltaisesti? Siis on helpompi hahmottaa moodin sävy, kun urkupiste soi taustalla jatkuvasti. Siis helppo tapa, jos ei ole kun yksi kitara käytössä.
 
Mitä kohtaa ett nyt ymmärrä?
 
EDIT: No siis vaikka E-miksolyydinen
 
 
e -----------------------------------
H -----------------------------------
G --9-----11-11-11----13/16----7--4--
D -----------------------------------
A --7-----9--9--9-----11/14----5--2--
E --0-----0--0--0-----0--0-----0--0--
 

Itse en ole vielä saanut kunnolla otetta moodeista tietoisella tasolla, mutta intuitiivisella tasolla jossain määrin :) Oma tieni on kulkenut teorian tuntemuksen ulkopuolella, lähinnä kuuntelemalla paljon ja blokkaamalla kuvioita ja omaksumalla tyylillisiä ratkaisuja, samalla sitten automaagisesti heittäen sekaan omaa visiota. Omasta mielestäni yksinkertaisuus on kaunista ja hyvissä sooloissa herkullisimmat jutut usein koostuvat ainakin osittain rytmillisistä kikoista. Parilla äänellä voi saada hurjan paljon aikaan, jos niistä rakentaa tarpeeksi veikeän ja mielenkiintoisen fraasin, joka saa kuulijan hymyilemään ja toteamaan, että olipa jännä ratkaisu. Mutta tämä ei tietenkään pelkästään riitä, on kuitenkin yksi osa kokonaisuudessa.

Itselläni (kirkko)moodit aukesi ihan duurin kautta. Tavallaanhan nuo moodit ovat duuriasteikon johdannaisia...
 
Eikä mitenkään "tavallaa", vaan nehän ovat ;-) Sen kitarasankarityylin sijaan voikin alkaa leikkiä "cool and modest guitar heroa" ja ottaa mallia Robben Fordilta :-) Vaikka onhan kitarasankareillakin oma paikkansa myös meikäläisen musamaussa.

Eikä mitenkään "tavallaa", vaan nehän ovat ;-) Sen kitarasankarityylin sijaan voikin alkaa leikkiä "cool and modest guitar heroa" ja ottaa mallia Robben Fordilta :-) Vaikka onhan kitarasankareillakin oma paikkansa myös meikäläisen musamaussa.
 
Juu, siis samaa puutahan ne ovat, totta. Piti vain jollain tavalla yrittää sanoa että ei soita sitä duuria eri paikoista vaan itse sitä moodia. En oikein osaa selittää, zen-juttuja :)
 
Musiikkiteoria on pyllystä. Se on loppujen lopuksi (oma typerä mielipiteeni) että ihan sama miten paljon opettelee laatikoita tai kaavaa tai mitä tahansa. Se on eri asia muistaa ulkoa kuin osata.

En oikein osaa selittää, zen-juttuja :)
 
Tarkoitatko tätä vertausta "kuuta osoittavasta sormesta"? Eli että sormi voi osoittaa kuuta, mutta se ei ole kuu.
 
Ne ketkä ei tiedä tästä, niin sivistäkää itseänne!

Tarkoitatko tätä vertausta "kuuta osoittavasta sormesta"? Eli että sormi voi osoittaa kuuta, mutta se ei ole kuu.
 
Ne ketkä ei tiedä tästä, niin sivistäkää itseänne!
 
Hehe, joo. Etenkin Wu-Menin Portiton portti on must teos.. Kannattaa oikeasti lukea :-)

*nosto*
 
Tästä vois jutella lisää...

Mun kaaliin ei ole vieläkään menny noi moodi jutut. Osaan kyl kaikki blues, harmoniset, melodiset, dimit, kumoit, yms... Ateikot ja osaan jopa käyttää niitä.
Myös sointujen muodostaminen onnistuu.. Mutta ei kyllä ole koskaan oikeastaan hajua, et mistä moodista mun soolot menee :) Ja olis ihan kiva oppia sekin, ku hämää niin paljon!
 
Joku joskus kirjotti et esim: c-duurin kaikissa moodeissa on samat sävelet, vain eri järjestyksessä.. Mut eri säveliähän niissä kaikissa on?
 
Sit vielä semmonen, et jos sointukierto on vaikka Dm7,G7,Am7 niin mitäs kaikkia asteikkoja tossa pystyy hyödyntämään? c-duuri asteikkoa?
Ja onko ok, jos soittaa joka soinnun päälle oman asteikkonsa, niin etteivät ne liity mitenkään toisiinsa? Eli, Dm7 päälle vaikka d-mollia, g7 päälle g-duuria jne...
 
Sori tajuattomuuttani :)

Mun kaaliin ei ole vieläkään menny noi moodi jutut. Osaan kyl kaikki blues, harmoniset, melodiset, dimit, kumoit, yms... Ateikot ja osaan jopa käyttää niitä.
Myös sointujen muodostaminen onnistuu.. Mutta ei kyllä ole koskaan oikeastaan hajua, et mistä moodista mun soolot menee :) Ja olis ihan kiva oppia sekin, ku hämää niin paljon!
 
Mooditkin ovat asteikoita.
 
Joku joskus kirjotti et esim: c-duurin kaikissa moodeissa on samat sävelet, vain eri järjestyksessä.. Mut eri säveliähän niissä kaikissa on?
 
C-jooninen = D-doorinen = E-fryyginen = F-lyydinen = G-miksolyydinen = A-aiolinen = B-lokrinen. Kaikissa on samat sävelet, CDEFGAB.
 
Sit vielä semmonen, et jos sointukierto on vaikka Dm7,G7,Am7 niin mitäs kaikkia asteikkoja tossa pystyy hyödyntämään? c-duuri asteikkoa?
 
Nuo kaikki ovat C-duurisävellajin sointuja: Dm7 on II aste, G7 V ja Am7 VI aste. Eli C-duurillahan tuossa vahvasti pelataan.
 
Ja onko ok, jos soittaa joka soinnun päälle oman asteikkonsa, niin etteivät ne liity mitenkään toisiinsa? Eli, Dm7 päälle vaikka d-mollia, g7 päälle g-duuria jne...
 
Kuulostaako se järkevältä?
 
Sori tajuattomuuttani :)
 
Anteeksi lyhyet vastaukset.

Mooditkin ovat asteikoita.
 

 
C-jooninen = D-doorinen = E-fryyginen = F-lyydinen = G-miksolyydinen = A-aiolinen = B-lokrinen. Kaikissa on samat sävelet, CDEFGAB.
 

 
Nuo kaikki ovat C-duurisävellajin sointuja: Dm7 on II aste, G7 V ja Am7 VI aste. Eli C-duurillahan tuossa vahvasti pelataan.
 

 
Kuulostaako se järkevältä?
 

 
Anteeksi lyhyet vastaukset.
 
Jep, kiitti tästä. Nyt sain sen puuttuvan linkin mun aivoihin. Ja tosiaan, ei kuulostanu hirveen järkevältä.

Ja onko ok, jos soittaa joka soinnun päälle oman asteikkonsa, niin etteivät ne liity mitenkään toisiinsa? Eli, Dm7 päälle vaikka d-mollia, g7 päälle g-duuria jne...
 
Sori tajuattomuuttani :)
 
Tottakai on ok, jos asteikot ovat oikein, mutta esim. tuo G-duuri G7:n päälle voi kuulostaa aika ilkeältä, jos ei ole varovainen. G-duuri -asteikossa on viimeisenä sävelenä F#, kun taas G7-soinnussa on F. Se perinteinen ns. "oikea asteikko" olisi G-miksolyydinen. Toisaalta tuon G7:n päälle jazzarit (ja tietysti muutkin) voivat vedellä vaikkapa Dimi-asteikkoa, Harmonisen mollin viidettä moodia ja ties mitä, mutta niillä ei kannata vielä vaivata päätään.
 
Eli jotenkin väännettynä:
 
G-duuri
sävelet: G A B C D E F#
nelisointu: Gmaj7 (G B D F#)
 
G-miksolyydinen
sävelet: G A B C D E F
nelisointu: G7 (G B D F)
 
Eli se pieni tärkeä ero on 7. sävelellä.
Muista, että asteikko=sointu, improvisoidessa soinnun sävelet toimivat lähes aina!
 
Korjatkaa osaavammat, jos olen väärässä
 
Antero

Korjatkaa osaavammat, jos olen väärässä
 
Ei ole korjattavaa, vaikka lisäillä voisi vaikka maailman tappiin asti :-) Usein kannattaa jättää puhdas kvintti pois, niin jää sooloilijalle enemmän vapaata reviiriä. Rockissa ei tietysti kvintien jättäminen pois ole useinkaan toivottu juttu..

Ja jos pentatonisista on vankka kokemus ja boxit hallussa, on todella helppo oppia hahmottamaan myös moodeja niiden avulla.
Lisätään vain vähän säveliä ympärille, boxit ja pentatoniset säilyvät kuvioissa mukana.
 
Eikä teoria tee kenestäkään parempaa soittajaa, en mie sitä sano muttei se ketään pahennakaan. Itsekin karsastan ylianalysoivaa ja teoreettista lähestymistapaa mutta yhtälailla vieroksun kaavoihin kangistumista ja itsepäistä haluttomuutta oppia uutta.
 
Olen samoilla linjoilla. Itsellä on soitto edistynyt juuri tuolla tavalla. Aloitin moodien ynnä muiden jännittävien skaalojen sisäänajamisen lisäilemällä pentatonisiin ja molliasteikkoihin lisää säveliä, muuttamalla joitain intervalleja tms. ja kuulostelemalla erilaisten juttujen vaikutusta asteikkojen sävyyn.
 
Kun osaa esim. perus duuri- ja molliasteikon kunnolla (=sormitukset, intervallit, sointusävelet ja myös laulamalla) on helppo lähteä tutkailemaan uusiakin alueita. Itse olen havainnut hyväksi edetä kohtuu hitaasti ts. ei liikaa uutta asiaa liian nopeasti, näin soitossa säilyy hallinnan tuntu.
 
En oikein ymmärrä väitettä että teorian tuntemuksesta olisi jotain rajoittavaa haittaa, on mukava tietää soinnun nähdessään mitkä sävelet siihen ainakin varmasti istuvat. Muutenkin tämä fiilis vs. teoriapohjainen soitto -keskustelu on kummallista, eivät ne toisiaan pois sulje (niin kuin täällä on jo todettukin). Viime kädessähän korvat kertovat mitkä jutut kuulostavat hyvältä.

oon eri mieltä kun opettelee esin 5 aseman ja sit 3 aseman ja 8 aseman jne kohta osaakin koko otelaudan skaalat duurit ja rinakkaismolit ja sitä koko juttua pystyy siirtämään otelaudalla ylös- alas. esim c duuria soitettaessa 5 asemasta, kun se siirretään 2 askelta ylöspäin (7 nauhalle) soitetaankin d duuria jne samalla siirretään tietysti suhteessa muita asemia...G duurista kun vetää niin siirtää sen 5 aseman 0 nauhalle jne...oikeastaan soinnutkin vois lukita noihin asemiin tyyliin 5 aseman barreet am dm, eli 6molli, 2molli jne...
 
Aika turha väitellä siitä, mikä tyyli on paras. Oppimistyylejä on yhtä monta kuin soittajia. Ja kyllä asemasoitostakin pääsee eroon, vaikka niitä olisikin käyttänyt apupyörinä alussa ihan niinkuin lapsillekin käy pyöräilyä harjoitellessa. Olennaisinta on tuoda ne kaikki tavat esiin, millä tavoin voi oppia ja antaa kunkin valita omansa. Taidanpa kaivaa ne apupyörät taas esiin... :)

Ajatteleekos kukaan kitaran otelautaa enää silleen ns.boxeina niinkuin ennen ainakin oli tapana.Pystyi paremmin hahmottamaan missä vedellä ja missä ei?
 
Tottakai, esim. duuri- ja mollipentatonisissa ajattelen otelaudan 5 eri "boksiin" joista sitte revittää..