Lyriikka ›

miksi väittää vastaan, vaikka voisinkin,
miksi vastaisin tai vastaan tulisin,
eipä enää taida sattuu enempää,
yhtään enempää, kuin silloin ennenkään,
 
miksi kirjoittaisin lauseen, vaikka voin
suoraan sanoa sen, silti ei vain voi,
enää muuttaa itseään tai enempää
antaa kenestäkään, edes itsestään
 
miksi kysyn vaikka vannoin, että en,
vaikka huusin, "tää on kerta viimeinen,"
miksi saattelisin sanat jotka sain,
kesti onni niin kuin toivoin, hetken vain..
 

 
olen poissa enkä usko enää, en,
palan kiinni pienuuteeni vapisten,
vaikka toivon, silti toiveeksi vain jää,
kaikki se mi`taivaankin käy värjäämään
 
---
 
kerto:
 
kerran vielä, kiellon päälle,
nouse nyt käy ahtojäälle,
epävarmoin askelein
tai ajatuksin kadonnein..
 
kerran vielä kiellon päälle,
ylös! vielä jään ylhäälle..
 
kerran vielä viimeisen.. palaan
tai palaa en..
 
----
 
miksi toistan itselleni uudelleen,
kerran yli päässyt jää nyt eteiseen,
miksi muistaa unohdan ja tahdon niin..
etten sortuis jälleen mustiin unelmiin
 
miksi kysyt, vaikka tiedät vastauksen,
näet ilmeestäni mitä kerro en,
minä vastaan, vaikka vielä kävelen,
silti tänään nousen kerran viimeisen
 

 
-----
 
Kerran vielä, kiellon päälle!
nouse nyt käy ahtojäälle
epävarmoin askelin
tai unohtunein ajatuksin!
 
Kerran vielä kiellon päälle!
Ylös! vielä jäät ylhäälle!
 
Kerran vielä viimeisen.. Palan!
Tai palaa en..!