Aihe: Täysputki vs. "osaputki" 1 2 | |
|---|---|
 Murgo07.08.2006 11:17:56 | |
Ihan noin mielenkiinnosta kun on alkanut putkitekniikka kiinnostamaan: Mitä merkitystä on sillä,onko putkivahvarin tasasuuntaaja toteutettu putkella vai diodeilla, kun niitä sitten ilmeisesti on molempia. Suodattaako putki jotenkin verkkohurinaa paremmin kuin puolijohteiden kanssa käytetyt suodatusrakenteet? Olis kiva kun osais soittaa mutta asenteellakin pärjää. | |
 SirElwood07.08.2006 12:10:31 | |
Mitä merkitystä on sillä,onko putkivahvarin tasasuuntaaja toteutettu putkella vai diodeilla, kun niitä sitten ilmeisesti on molempia. Ei niillä oikeastaan ole mitään eroa. Mun mielestä. Paitsi hinta. Itse tykkään käyttää kitarakoneissa putkea tasurina, mutta en tiedä... Virtalähteen toteutustapa on tietenkin erilainen. Kumpi esim. kitarakäytössä on parempi, vai onko kumpikaan. En tiedä. Hifi puolella laittaisin itse kyllä puolijohdetasurin. Suodattaako putki jotenkin verkkohurinaa paremmin kuin puolijohteiden kanssa käytetyt suodatusrakenteet? Päinvastoin. Tai siis putkihan ei suodata itsessään mitään. Mutta siis, putkitasurille ei voi laittaa kovin suuria suotokonkkia, joilloin sitten joutuupi käyttämään esimerkiksi kuristinta virtalähteessä. Moista ongelmaa ei puolijohdetasurissa ole. Sanotaan vaikka näin, että puolijohdetasurilla on helpompi ja halvempi saada virtalähde hurinattomaksi. (ottakaahan tästä selvää!) ;) | |
 Tubeman07.08.2006 12:12:51 | |
Ei niillä oikeastaan ole mitään eroa. Mun mielestä. Paitsi hinta. Itse tykkään käyttää kitarakoneissa putkea tasurina, mutta en tiedä... Virtalähteen toteutustapa on tietenkin erilainen. Kumpi esim. kitarakäytössä on parempi, vai onko kumpikaan. En tiedä. Hifi puolella laittaisin itse kyllä puolijohdetasurin. Päinvastoin. Tai siis putkihan ei suodata itsessään mitään. Mutta siis, putkitasurille ei voi laittaa kovin suuria suotokonkkia, joilloin sitten joutuupi käyttämään esimerkiksi kuristinta virtalähteessä. Moista ongelmaa ei puolijohdetasurissa ole. Sanotaan vaikka näin, että puolijohdetasurilla on helpompi ja halvempi saada virtalähde hurinattomaksi. (ottakaahan tästä selvää!) ;) Ei tuossa mitään epäselvää,tuo kuristin osio on hyvin oivallettu,esimerkkikytkentä kirkastaisi aloittelevalle koko hoidon. Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
| SirElwood 07.08.2006 12:41:58 | |
Ei tuossa mitään epäselvää,tuo kuristin osio on hyvin oivallettu,esimerkkikytkentä kirkastaisi aloittelevalle koko hoidon. Saamanne pitää, yritin ainakin. http://www.tg-music.com/images/kuristin.gif http://www.tg-music.com/images/eikuristinta.gif http://www.tg-music.com/images/puolijohde.gif Juuri tuota suotokonkkien kokoa yritin äsken selvittää... Toivottavasti kuvista on jotain apua. | |
 pjl07.08.2006 13:08:53 | |
Yksi merkittävä ero on putkitasasuuntaajan sisäresistanssi. Eli tavallaan putken sisällä on vastus sarjassa lähtöjännitteen kanssa. Tämä aiheuttaa taase ns. "sag" ilimön. Eli kun AB-luokan vahvistin äkisti nappaa paljon virtaa kasvaa tuon "sarjavastuksen" jännitehäviö ja käyttöjännite laskee. Tämä on joidenkin mielestä hyvä juttu ja toisille kauhistus. A-luokan vahvistimissa tällä ei juuri ole merkitystä koska virrankulutus on aina vakio. Saman ilmiön saa aikaan halutessaan myös puoijohdetasurilla laittamalla diodien jälkeen vaikka 100 ohmin sarjavastuksen (rittävällä tehonkestolla!). Käytännössä putkitasurista ei ole muuta hyötyä kuin sen tuottama lämpö talvipakkasilla. Mielestäni. Ah, yksi bonus kyllä on. Sanovat että perintesiet tasasuuntausdiodit aiheuttavat kohinaa tai ns. "rectifier noisea" eli korkeataajuista pörpsötystä käyttöjännitteeseen. Putkitasuri ei ilmeisesti tätä tee. Ja käyttämällä soft-recovery diodeja pääsee puolijohteillakin tuosta vaivasta eroon. Siis sikäli kun sitä eroa kuulee muutenkaan... | |
| Tubeman 07.08.2006 14:08:11 | |
Yksi merkittävä ero on putkitasasuuntaajan sisäresistanssi. Eli tavallaan putken sisällä on vastus sarjassa lähtöjännitteen kanssa. Tämä aiheuttaa taase ns. "sag" ilimön. Eli kun AB-luokan vahvistin äkisti nappaa paljon virtaa kasvaa tuon "sarjavastuksen" jännitehäviö ja käyttöjännite laskee. Tämä on joidenkin mielestä hyvä juttu ja toisille kauhistus. A-luokan vahvistimissa tällä ei juuri ole merkitystä koska virrankulutus on aina vakio. Saman ilmiön saa aikaan halutessaan myös puoijohdetasurilla laittamalla diodien jälkeen vaikka 100 ohmin sarjavastuksen (rittävällä tehonkestolla!). Käytännössä putkitasurista ei ole muuta hyötyä kuin sen tuottama lämpö talvipakkasilla. Mielestäni. Ah, yksi bonus kyllä on. Sanovat että perintesiet tasasuuntausdiodit aiheuttavat kohinaa tai ns. "rectifier noisea" eli korkeataajuista pörpsötystä käyttöjännitteeseen. Putkitasuri ei ilmeisesti tätä tee. Ja käyttämällä soft-recovery diodeja pääsee puolijohteillakin tuosta vaivasta eroon. Siis sikäli kun sitä eroa kuulee muutenkaan... Totta,näissä "menneen maailman " tasureissa tuo sisäinen vastus aikaan saa tuon "saggauksen" ja esim seleenitasureissa se on riesa,varsinkin lattamallinen pitää kiinnittää jäähdytyksen takia chassikseen ,muuten tsot.. Seleenitasuri ei saanut jalansijaa suuremmissa vahvareissa,kuparitasuri kylläkin,siinäkin taisi yläraja tulla 40W koneissa,siksi putkitasuri piti pintansa tähän päivään asti,vieläkin sitä käytetään tuon saggauksen takia. Tuo tasurimeteli,se vaihtelee käytetystä tasurista riippuen,"Graetzin sillassa" johon nämä puolijohde tasurisillat perustuu ,on 4 diodia,jotka periaatteessa toimii kuin läppäventtiilit joka toimii yhteen suuntaan,kun mielessään miettii virrankulkua tälläisessä niin kyllä se pientä kytkentä transienttiä aikaan saa varmaankin (vrt. logiikkapiirien itsensä aikaansaama rytinä jota vaimennetaan jännitesyöttö pinnien konkilla) Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
| Murgo 07.08.2006 14:28:20 | |
Niin joo, tulee kai diodien kynnysjännitteistä johtuvaa "ylimenosäröä", mutta konkathan senkin hoitaa. Olis kiva kun osais soittaa mutta asenteellakin pärjää. | |
| Tubeman 07.08.2006 14:49:26 | |
Niin joo, tulee kai diodien kynnysjännitteistä johtuvaa "ylimenosäröä", mutta konkathan senkin hoitaa. Kaikki komponentit aikaan saa omat mekkalansa jos aletaan katsomaan suurennuslasilla ,transistorit ja diodit kohisee,vastukset aikaan saa omat kohinansa, logiikka piirit räpättää ja saattavat sotkea kytkennän toimintaa omalla häiriköinnillään,,putket kohisee myös ja vahvistavat ulkoiset mekaaniset tällit myös (tärinä) ,ja mitä tuosta graetzin (normaali tasuri siis) sillasta kirjoitin,se vaimenee normaalin suodatuksen ohessa,eikä se aiheuta mitään lisätoimenpiteitä kytkennän suhteen. Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
| Limes 07.08.2006 16:19:33 | |
hmmmmm.....eikös puolijohdetasasuuntauksella saa enemmän tehoa samankokoisesta verkkomuuntajasta ? | |
 Teijo K.07.08.2006 16:22:32 | |
Totta,näissä "menneen maailman " tasureissa tuo sisäinen vastus aikaan saa tuon "saggauksen" ja esim seleenitasureissa se on riesa,varsinkin lattamallinen pitää kiinnittää jäähdytyksen takia chassikseen ,muuten tsot.. Seleenitasuri ei saanut jalansijaa suuremmissa vahvareissa,kuparitasuri kylläkin,siinäkin taisi yläraja tulla 40W koneissa,siksi putkitasuri piti pintansa tähän päivään asti,vieläkin sitä käytetään tuon saggauksen takia. Tuo tasurimeteli,se vaihtelee käytetystä tasurista riippuen,"Graetzin sillassa" johon nämä puolijohde tasurisillat perustuu ,on 4 diodia,jotka periaatteessa toimii kuin läppäventtiilit joka toimii yhteen suuntaan,kun mielessään miettii virrankulkua tälläisessä niin kyllä se pientä kytkentä transienttiä aikaan saa varmaankin (vrt. logiikkapiirien itsensä aikaansaama rytinä jota vaimennetaan jännitesyöttö pinnien konkilla) Monille täysputkivaffaria käyttävälle tuo "riesa" on nimenomaan se sen tyypin vahvistimen paras puoli. Ts. soittoon regoiminen on dynaamisempaa. Soundi on puhtaampi hiljaa näppäillessä ja kunnon voimasointu saa soundin tosissaan ruvelle. Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1
Älä klikkaa tätä Klikkaa sensijaan tätä | |
| pjl 07.08.2006 17:33:55 (muokattu 07.08.2006 17:37:48) | |
Monille täysputkivaffaria käyttävälle tuo "riesa" on nimenomaan se sen tyypin vahvistimen paras puoli. Ts. soittoon regoiminen on dynaamisempaa. Soundi on puhtaampi hiljaa näppäillessä ja kunnon voimasointu saa soundin tosissaan ruvelle. Periaatteesa juu mutta että tuon ilmiön saa kuultavasti esille pitää päätteestä ottaa tehoa aika runsaasti. Ja metelikin on sitten jo aika merkittävä. Toisaalta, toiset tosiaan pitää tuosta ilmiöstä ja toisten mielestä se taas vähentää "tarkkuutta" ja "erottelevuutta" ja mitälie. Edit: ja se "riesa" taisi tässä tapauksessa itseasiassa olla tasurin lämpeneminen, joka on tässä tapauksessa aika merkittävää ja merkittävän ärsyttävää. | |
| pjl 07.08.2006 17:35:22 (muokattu 07.08.2006 17:36:21) | |
hmmmmm.....eikös puolijohdetasasuuntauksella saa enemmän tehoa samankokoisesta verkkomuuntajasta ? Periaatteessa ses putken sisäresistanssin häviön verran. Käytännössä jännitehäviö kuitenkin on vain parikymmentä volttia esimerkiksi 350 voltin jännitteessä. Eipä se pahemmin siis tehossa näy. | |
| Teijo K. 07.08.2006 21:42:17 | |
Periaatteesa juu mutta että tuon ilmiön saa kuultavasti esille pitää päätteestä ottaa tehoa aika runsaasti. Ja metelikin on sitten jo aika merkittävä. Toisaalta, toiset tosiaan pitää tuosta ilmiöstä ja toisten mielestä se taas vähentää "tarkkuutta" ja "erottelevuutta" ja mitälie. Edit: ja se "riesa" taisi tässä tapauksessa itseasiassa olla tasurin lämpeneminen, joka on tässä tapauksessa aika merkittävää ja merkittävän ärsyttävää. Siksipä myös samassa suosiossa on usein vähän pienemmät putkinupit, joita voi luukuttaa riittävän kovalla. Putkitasurinhan nimenomaan pitää lämmetä, eihän putket muuten edes toimi. Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1
Älä klikkaa tätä Klikkaa sensijaan tätä | |
| Tubeman 08.08.2006 09:28:34 | |
Monille täysputkivaffaria käyttävälle tuo "riesa" on nimenomaan se sen tyypin vahvistimen paras puoli. Ts. soittoon regoiminen on dynaamisempaa. Soundi on puhtaampi hiljaa näppäillessä ja kunnon voimasointu saa soundin tosissaan ruvelle. Putkitasuri on tälläiseen nykyaikaiseen puolijohde tasuripakettiin nähden simppelimpi myös,siinä on ikäänkuin kaksi diodia katodit yhdessä,anodit erillään. Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
| Tubeman 08.08.2006 09:32:29 (muokattu 08.08.2006 09:32:43) | |
Siksipä myös samassa suosiossa on usein vähän pienemmät putkinupit, joita voi luukuttaa riittävän kovalla. Putkitasurinhan nimenomaan pitää lämmetä, eihän putket muuten edes toimi. Totta,omassa kotitoosassani jolla kuuntelen cd:t ynnä muut menee 5 min startista ennenkuin soundi on kohdallaan,tämän ilmiön tekee 50-luvulta jo uskollisesti palvellut EZ80 tasuriputki joka saavuttaa käyntilämpönsä tuolloin ja katodi alkaa irroittaa elektroneja virrankulkua varten,tosin tämä voi enteillä sen eläköitymistäkin kohta puolin.. mutta loppuun asti kirkkaasti kiiluen! :) Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
 niskel08.08.2006 22:14:38 | |
Totta,omassa kotitoosassani jolla kuuntelen cd:t ynnä muut menee 5 min startista ennenkuin soundi on kohdallaan,tämän ilmiön tekee 50-luvulta jo uskollisesti palvellut EZ80 tasuriputki joka saavuttaa käyntilämpönsä tuolloin ja katodi alkaa irroittaa elektroneja virrankulkua varten,tosin tämä voi enteillä sen eläköitymistäkin kohta puolin.. mutta loppuun asti kirkkaasti kiiluen! :) Nyt kun kerran puhutaan, niin kertokaapas, että millä tavoin pääteputket yleensä menevät käytössä rikki, jos ovat yllättäen paukahtaakseen? Eli lähtevätkö meluisasti kauittimen kartiota rääkäten vai loppuuko puhti yllättäen täysin? Ei ole vielä yhtään putkea mennyt käytössäni, paitsi yksi nauhakaikuni ECC803, josta meni toisen puoliskon hehku poikki. "Solid-state - a component that has been specifically designed to make a guitar amplifier sound bad..." - Randall Aiken | |
| Tubeman 09.08.2006 07:53:10 | |
Nyt kun kerran puhutaan, niin kertokaapas, että millä tavoin pääteputket yleensä menevät käytössä rikki, jos ovat yllättäen paukahtaakseen? Eli lähtevätkö meluisasti kauittimen kartiota rääkäten vai loppuuko puhti yllättäen täysin? Ei ole vielä yhtään putkea mennyt käytössäni, paitsi yksi nauhakaikuni ECC803, josta meni toisen puoliskon hehku poikki. Uskon näissä olevan putkityyppikohtaisia eroja,vahvistinkäytössä lienee mekaaniset viat ja läpilyönnit kannassa suurin vaihdon syy,toisena perässä tulee emission aleneminen,putken käyttö aivan speksien äärirajoilla lyhentää niiden ikää varmaankin (esim Voxien kuumana käyvät EL84:set) ,kolmantena tyhjiön heikkeneminen.Joku voi jatkaa listaa kokemusten pohjalta.. Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
 hape09.08.2006 09:12:03 | |
Nyt kun kerran puhutaan, niin kertokaapas, että millä tavoin pääteputket yleensä menevät käytössä rikki, jos ovat yllättäen paukahtaakseen? Eli lähtevätkö meluisasti kauittimen kartiota rääkäten vai loppuuko puhti yllättäen täysin? Ei ole vielä yhtään putkea mennyt käytössäni, paitsi yksi nauhakaikuni ECC803, josta meni toisen puoliskon hehku poikki. Mulla joskus kosahti treeneissä vanhasta Monster-putkinupista pääteputki (EL34). Ääni loppu ja kuulu kevyt posaus. Vahvistin päästi ilmoille hirveän mustan savun (siis niin ettei eteensä nähny) joka haisi tosi yökölle. Putken lasi oli sulannu ihan möykyksi. Vahvistin kyllä jatko toimintaansa heti putkien vaihdon jälkeen. Remember: Don't eat the deadly yellow snow! | |
 Gypsy12.08.2006 12:23:30 | |
Mulla on hybriditasuri. EZ80 ja kaks 1N4007:aa. Saisko tästä jotain vääntöö aikaseks? | |
| Tubeman 13.08.2006 12:28:09 | |
Mulla on hybriditasuri. EZ80 ja kaks 1N4007:aa. Saisko tästä jotain vääntöö aikaseks? Täällähän nyt saa vääntöä aikaan mistä vaan,kai ne 1N4007:t on P2P kytkettyjä? ;D Paljon olis kolvattavaa,vaan ei aikaa.. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)