Rummut: rumpukamat ›

Makumieltymykset muuttuvat kovasti kun tulee vähän ikää alle. Kyllä säkin ymmärrät aikanaan.
 
Niinhän ne muuttuu, mutta sinä et niin paljoa ole minua vanhempi että pystyisit tuota sanomaan ;) Eikä sitä tiedä mihin suuntaan ne muuttuu, ettei sen puoleen.

Hoh, hyvä vaihtaa kun niitä on tasan kolme. Ja kaks muuta on vielä paskempia.
 
Sound City & Haapanen strikes back?

Sound City & Haapanen strikes back?
 
Jepajee.
 
Virhe! Tyhjä tai liian naseva kirjoitus!

Mikä on topicin aloittajan kasvatuksessa mennyt vikaan kun se 17-vuotiaana hakee vintagesoundia Kumuihinsa?
 
Onhan ne tuplapassarit, progehevi, chinasplässit ja rototomi-vaiheet tullut käytyä silloin 13-14-vuoden välissä läpi, mutta ei sytyttäny tarpeeks joten jatkoin kehittymistä :P

Mikä on topicin aloittajan kasvatuksessa mennyt vikaan kun se 17-vuotiaana hakee vintagesoundia Kumuihinsa? Tuossa vaiheessa pitäisi hakea viidettä tomia rockstareihin. Vanhana kadut vielä kun jätit hienon vaiheen rumpalin elämästä kokematta :)
 
Tää on niin tätä nyky-yhteiskuntaa, kun ei saa rauhassa paukuttaa metallicaa vaan heti nuorena pitäisi olla jo joku homomuniinpuhaltelijajazzmies....

Tää on niin tätä nyky-yhteiskuntaa, kun ei saa rauhassa paukuttaa metallicaa vaan heti nuorena pitäisi olla jo joku homomuniinpuhaltelijajazzmies....
 
Kukaan ei pakota sua edistymään rumpujensoitossa.

Kukaan ei pakota sua edistymään rumpujensoitossa.
 
Et tainnu tajuta tuon viestin vitsisisältöä..? joillekkin se pitää näemmä hymiön kanssa vääntää----

Kukaan ei pakota sua edistymään rumpujensoitossa.
 
...ja mistä tulee käsitys siitä että jazz on rumpujensoiton huippu? Miten niin jazz on edistyneempää kuin proge ja rokki?

...ja mistä tulee käsitys siitä että jazz on rumpujensoiton huippu? Miten niin jazz on edistyneempää kuin proge ja rokki?
 
Kyllä sieltä löytyy niitä pahimpia juttuja... Oikeanlainen dynamiikka on tosi hankala hallita rokin soiton jälkeen, nopeus ja silti volat pidettävänä alhaisena, joka raajan pitää toimia melko lailla erikseen... Tietysti näitä asioita löytyy myös rokista tai progesta, mutta onko sattumaa, että yleensä näillä kovimmilla rokki- ja progerumpaleilla on jazz-taustaa..? Esim, Malmberg, Hahto, Sm3tanan rumpali Kake, listaa voi jatkaa ulkoimaisiinkin rumpaleihin.

Kyllä sieltä löytyy niitä pahimpia juttuja... Oikeanlainen dynamiikka on tosi hankala hallita rokin soiton jälkeen, nopeus ja silti volat pidettävänä alhaisena, joka raajan pitää toimia melko lailla erikseen... Tietysti näitä asioita löytyy myös rokista tai progesta, mutta onko sattumaa, että yleensä näillä kovimmilla rokki- ja progerumpaleilla on jazz-taustaa..? Esim, Malmberg, Hahto, Sm3tanan rumpali Kake, listaa voi jatkaa ulkoimaisiinkin rumpaleihin.
 
Miksi sitten nämä jatsarit haluavat siirtyä näihin "alhaisempiin" soiton lajeihin? Minusta rumpujen soitossa ei oikein voi nimetä sitä kaikista edistyneintä genreä, kaikissahan on omat vaikeat puolensa. Rokin perusjutut on helppo oppia, mutta on kovankin opettelun takana saada näennäisesti simppelit jutut kuulostamaan hyvältä. Progessa on paljon erikoisia tahtilajeja ja paljon polyrytmiikkaa,siinäkin siis mukavasti työ sarkaa. Jazz on sitten tuota hiljaa ja nopeasti meininkiä, unohtamatta tietenkin polyrytmiikkaa, näissäkin siis paljon työtä. Jokatapauksessa, eivät nämä silti tee siitä kaikista edistyneintä soitannan muotoa.
 
TOISAALTA, pelkistettynä voitaisiin tehdä karkea jako:
 
Rokki: fiilis
Proge: rytmitaju
Jatsi: Dynamiikka
 
Joten olisi erittäin perusteltua aloittaa rokista, edetä progeen ja sitten jatsiin, ja sen jälkeen soittaa ihan mitävain. Mutta siltikään en nimittäisi Jatsia rumpujen soiton ylimmäksi tasoksi, kuten edellisistä posteista saattoi ymmärtää.

Rokki: fiilis
Proge: rytmitaju
Jatsi: Dynamiikka
 
Niin, jatsiahan voi soittaa hyvin tai huonosti, ja niin voi rokkiakin.
Lisäksi on olemassa hyvää jatsia sekä huonoa jatsia, niin kuin huonoa rokkia ja hyvää rokkia. Ja kaikkia noita ominaisuuksia mitä luettelit tarvitaan mun mielestä kaikenlaisessa musassa, ja se ylin soittamisen taso ei genrestä ole kiinni.
 
Enemmän itse koen että kehittyminen muusikkona on myös sitä että pystyy soittamaan ja diggailee paljon erilaisista tyylilajeista. Kuitenkin tuntuu että monesti aloittelijoilla musamaku menee "kuuntelen vaan powermetallia/rokkia/mitäikinä.." meiningillä..

Itselleni on olemassa vain ja ainoastaan tämä Bonham-soundi. Siinä on juuri SE jytinä, joka pistää veret liikkeelle... Mutta niinkuin todettua, kukin tyylillään. Pääasia että kaikilla on mukavaa! ;)

Niin, jatsiahan voi soittaa hyvin tai huonosti, ja niin voi rokkiakin.
Lisäksi on olemassa hyvää jatsia sekä huonoa jatsia, niin kuin huonoa rokkia ja.....
Enemmän itse koen että kehittyminen muusikkona on myös sitä että pystyy soittamaan ja diggailee paljon erilaisista tyylilajeista.....
 
Tuolla tekstissäni oli sana "karkeasti", eli käytin melko voimakkaista kärjistyksiä. Tietenkin jokaisessa genressä on nuo kaikki luettelemani osaalueet, kaikessa rumpujensoitossahan tarvitaan dynamiikkaa, fiilistä ja rytmitajua, mutta yritin lähinnä vain tuoda tyylien suurimmat erot esille.
 
Minulla ei ole mitään jatsia vastaan, se on todella hienoa musiikkia ja minähän kuuntelen kaikkea hyvää musiikkia.
 
Siinä täytyy käyttää korviansa ja kuunnella mitä on itse tekemässä ja mitä muut tekee. Sitä ei voi opiskella nuoteista eikä sitä saa hallintaan lukemalla sen filosofiaa. On paha väittää osaavansa soittaa jazzia vain sen perusteella että osaa soittaa jazzkomppia ja fillin päälle.
 
Täyttä totta puhut, mutta näinhän se on rokissa ja progessakin.
 
Edit: enkä ole minäkään vielä kummoinen rummunpäristelijä, minäkin haluan oppia soittamaan jatsia, mutta siltikin olen sitä mieltä että kaikki genret ovat pitemmänpäälle yhtävaikeita. Oikeastaan kaikista vaikeinta rumpujen soitossa kuitenkin on saada soitto kuulostamaan hyvältä, musikaaliselta, eikä pelkältä mekaaniselta naputtelulta.

Voi hitsi, mä olen ihan selkeesti jäänyt jollekkin alemmalle kehitysasteelle.
 
Rupean pakkodiggailemaan jazzia niin minusta tulee oikea rumpali.

Aika hyvää vintagesoundia saa kun vie pannut miittiin muutamaksi päiväksi kuritettavaksi... : D

Itsekin olen ollut Mike Portnoy-fani ja Lars Ulrich on ollut joskus maailman paras rumpali. Ja silti väitän ihan pokkana että jazz on sitä vaikeinta alaa. Koska siinä ei enää riitä vaikka osaisi kaikki jazzin fillit ja kompit. Siinä täytyy käyttää korviansa ja kuunnella mitä...
 
Eiköhän tämä päde ihan kaikkeen musiikkiin.
 
Rumpujensoiton kehityskaari nyt vain menee että peruskomppi->rock->raskaammanpuoleinen/proge-> funk-> latino-> jazz-> se "oma juttu".
Johonkin kohtaan useimmiten jumitutaan ja jäädään.
 
Tämä ei sitten pädekään mihinkään.

Tämä ei sitten pädekään mihinkään.
 
mä oon jumittanut tossa ekassa kohdassa yli 20 vuotta... milloin on odotettavissa hyääpäys seuraavalle tasolle?

mä oon jumittanut tossa ekassa kohdassa yli 20 vuotta... milloin on odotettavissa hyääpäys seuraavalle tasolle?
 
Huomenissa varmaan

mä oon jumittanut tossa ekassa kohdassa yli 20 vuotta... milloin on odotettavissa hyääpäys seuraavalle tasolle?
 
No paljo sulla on pisteitä?