Aloittelijat ›

Hienoa, löytyi voimassaoleva topic aiheesta johon liittyen itselläkin on kysymyksiä :)
Luin tuollaisen kirjan "Opi soittamaan- RockKitara", mutta missään ei kerrottu seuraavia asioita:
 
A) jos blues-skaala E:stä menee vaikka näin tabeina....:
 

---------------------------0-3-----------------
----------------------0-3----------------------
---------------0-2-3---------------------------
----------0-2----------------------------------
----0-1-2--------------------------------------
0-3--------------------------------------------

 
...Niin tuo aloitussävel (E) varmaan päätti sen nimen?
 
Tässä tapauksessa skaala alkaa kantasävelestään, mutta se on vain yksi tapaus muiden joukossa (tosin yleisin). Kun em. esimerkki puretaan säveliksi, siitä tulee E G A B H D E G A B H D E G. Yhtä lailla saman skaalan voisi aloittaa vaikka H:sta, jolloin se menisi tabina
 

-----------------------------7-10-
---------------------8-10-11------
-----------------7-9--------------
-----------7-8-9------------------
------7-10------------------------
-7-10-----------------------------
 H  D E  G A B H D E G  A  B H  D

 
(tämä voidaan käsittää sekä E-bluesmollina, joka alkaa kvintistään tai sitten sen 5. moodina joka alkaa kantasävelestään H:sta)
 
B) Saanko sitten saman skaalan toisesta sävelestä yksinkertaisesti siten että aloitan jostain toisesta sävelestä ja noudatan samaa nauhoilla-/kielillä"liikkumissääntöä" eli esim tässä blues-skaalassa näin:
 
Ekan sävelen jälkeen tulee 3 numeroa isompi väli, sitten siirrytään toiselle kielelle painetaan/jätetään painamatta samasta välistä kuin ihan alussa ja sen jälkeen yhtä isommasta ja sitten yhtä isommasta kuin yhtä isommasta jne.
 
Lyhyt vastaus: kyllä saat.
 
Olet oikeassa sikäli, että tämä liikkumissääntö on olemassa. Se ei kuitenkaan ole kitaralle ainutlaatuinen, vaan on yleinen kaikille instrumenteille. Kitaralle se on kuvailemasi kaltainen johtuen siitä, miten sävelet löytyvät otelaudalta.
 
Mutta käytännössä toimitaan aivan noin; ensiksi paikallistetaan kantasävel, ja sovelletaan kulloistakin skaalaa koskevaa "liikkumissääntöä". Liikkumissääntöjä ei kuitenkaan kannata opetella ulkoa ennen kuin ymmärtää, miksi ne ovat olemassa.
 
Kirjoitin muutama vuosi sitten skaaloista FAQ:n teoriapalstalle, siitä kannattaa vilkaista teorian perusteet.
 
Bb) Jos tämä siis toimii näin niin mistä saadaan skaala jostain mollista, vai onko skaalaa mollista edes olemassa?
 
Tämä kysymys on hieman epäselvästi aseteltu, mutta mikäli ymmärsin oikein, sinulla on teoriasanasto hieman hakusessa. Molli on tässä tapauksessa siis erään tyyppinen skaala, joten "skaala mollista" on turhaa toistoa. Mutta jos haluaa soittaa tietyn molliasteikon, toimitaan kuten edellä, eli paikallistetaan sen kantasävel, ja soitetaan sen ympärille kyseiseen molliin kuuluvat sävelet. Teoriapalstalta löytyy sekä yleisimpien että harvinaisempien (ns. etnisten) skaalojen esitykset omissa FAQ:issaan.
 
C) Kun improvisoidaan skaaloista sointujen päälle vaikka: E / D / A / E
Niin improvisoidaanko koko ajan E:stä (aloitussointu) vai E- soinnun aikana E:stä D:n aikana D:stä jne.
 
Jos oletetaan, että kappale pysyy alkuperäisessä sävellajissaan eikä moduloidu toisaalle, on helpointa pysyä toonikaan pohjautuvassa sävellajissa sekä sen moodeissa. Noiden kolmen soinnun pohjalta sävellajiksi sopisi vaikkapa E-miksolyydinen, E-duuripentatoninen tai A-duuri (jolloin kierto ei tosin pääty toonikaan).
 
En ole teorian erityisosaaja, mutta tässä on pari vaihtoehtoa. Valitaan sävellajiksi E-miksolyydinen, joten E:n päälle E-miksolyydistä, D:n päälle D-lyydistä ja A:n päälle A-duuria. Helpompi vaihtoehto on valita koko kierron ajaksi E-duuripentatoninen ja kiinnittää huomiota siihen, mitä nuotteja korostaa kunkin soinnun kohdalla.
 
Ehdotukseni ovat varsin mekaanisia, ja onkin huomattava, että monet (kitara)suuruudet ovat maineikkaita juuri siitä, että soittavat "vääriä" nuotteja oikeissa paikoissa. Painotan kuitenkin sitä, että jotta sääntöjä voi rikkoa ammattitaitoisesti, täytyy ne ensiksi tuntea. Tärkein apuväline tässäkin on korva; teoria on vain apuväline kuullun informaation jäsentämiseen.
 
-MacGyver