Kitarat: soittaminen ›

Olen nyt soittanut kaikenlaista musiikkia viitisen vuotta, kitaralla siis. Tähän tulokseen ainakin omalta osaltani olen tullut, että kevyeen ja vähän teknisempäänkin improsooloon riittänee penta-skaalat (tarkoitan kaikkia viittä eri perusskaalaa). Muista skaaloista en, ainakaan vielä, tiedä muuta kuin nimet :) Sooloja tehdessä skaalat ei oo mun mielestä ainakaan niin etusijalla, jos nuottikorvaa on olemassa edes hitusen. Paras tekniikka on sulkea silmät ja kuunnella taustaa (ellei ole jo soolo olemassa ja siihen pitäs tausta vääntää) ja kuvitella soolo siihen päälle. Mutta onko sittenkin niin, että kun sen soolon on saanut valmiiksi, niin se noudattaakin jotain skaalaa joka tapauksessa? Onko skaaloja mahdotonta rikkoa jos tekee soolon siten, ettei siinä ole pahoja riitasäveliä muiden nuottien kanssa?
Jos kukaan on jaksanut lukea tätä loppuun asti niin kertokaa omia kokemuksianne skaaloista ja soolojen/imrposoolojen luonnista :)

Vilkaisepa tuo vieressä oleva ketju: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=129488&o=20
 
Sieltä löytyy paljon juttua asiaan liittyen.

Mulla vähä sama juttu, oon 5vuotta soittanu enkä tiä muutaku pentatonisen skaalan.
Mutta kyllähä niitä vähä pitääs osata enemmänki.. ainaki tulis erilaisia sooloja.
Mut tosta pentatonisesta o helppo oppia bluesskaala, oliko siinä yks sävel enemmän a-kielellä ;)

Mulla vähä sama juttu, oon 5vuotta soittanu enkä tiä muutaku pentatonisen skaalan.
Mutta kyllähä niitä vähä pitääs osata enemmänki.. ainaki tulis erilaisia sooloja.
Mut tosta pentatonisesta o helppo oppia bluesskaala, oliko siinä yks sävel enemmän a-kielellä ;)
 
Kyllä siinä on yksi sävel lisää ihan joka oktaavilla.

...että kevyeen ja vähän teknisempäänkin improsooloon riittänee penta-skaalat (tarkoitan kaikkia viittä eri perusskaalaa).
 
Siis mitkä 5 perusasteikkoa? En ole kuullut moisista.
 
Mutta onko sittenkin niin, että kun sen soolon on saanut valmiiksi, niin se noudattaakin jotain skaalaa joka tapauksessa? Onko skaaloja mahdotonta rikkoa jos tekee soolon siten, ettei siinä ole pahoja riitasäveliä muiden nuottien kanssa?
 
Jos biisissä on sävellaji (eli se on tonaalista musiikkia), ja vielä jokin sointu tai peräti useampia, niin soolonkin äänet kuuluvat aina johonkin asteikkoon. Mutta sitä ei tarvitse ottaa lähtökohdaksi.
 
Nyt en oikein ymmärrä "skaalojen rikkomista". Aina voi käyttää asteikon, soinnun tai sävellajin ulkopuolisia ääniä. Kyse on enemmänkin fraasien rakenteesta.
 
Hei tyypit: soolojen ei "pidä" mennä minkään asteikon mukaisesti. Jossain kohtaa sooloa ehkä käytetään jonkun asteikon ääniä, jossain toisessa kohtaa taas ehkä ei käytetä. Ei kannata problematisoida sitä.
 
EDIT: niin, pentatonisella pärjää meidän kaikissa musiikkityyleissä (rock, pop, blues, jazz, latin, country, iskelmä, heavy-, death-, black-, power-, thrash-, nu-, melodic-, gootti-, doom-, speed-, love- ja progemetal) vaikka elämänsä loppuun asti. Kannattaa opetella vähemmän asteikkoja, enemmän rytmiikkaa ja fraasinmuodostusta.

kuunnelkaa ihmeessä Stevie Ray Vaughanin Riviera Paradise.......siinä mennään ihan pentatonisen rajamailla koko ajan mut äijä malttaa kuunnella ja soutaa maaliin saakka.....siin ois monella saattanu tulla ihan muut "skaalat" mieleen.....mut toi ukko oli niin suvereeni pentatonisen hallitsija et se uskals vetää sen ihan tappiin......

...Stevie Ray Vaughanin Riviera Paradise... ...siin ois monella saattanu tulla ihan muut "skaalat" mieleen.....mut toi ukko oli niin suvereeni pentatonisen hallitsija et se uskals vetää sen ihan tappiin......
 
Kuuntelinkin, ja näin on.
 
Välillä siinä on vähän kyseenalaisia ääniä, mutta tuossa biisissä se onnistuu koska SRV pysyy koko ajan siinä Ebm -pentatonisessa - mikä on sen biisin keskus - eikä ne taustasoinnutkaan kovin pahasti ulos mene.

Pakko pärjätä kun muita en osaa.

Tämä on taas vähän mielipide kysymys. Jotkut tykkää pelkästä pentatonisesta väännöstä ja jotkut haluaisi kuulla jotakin muutakin siellä. Koko keskustelussa ei olla edes mainittu sitä että puhutaanko pentatonisesta major, minor vai molemmista yhtäaikaa. Jos et tähtää minnekkään isoille starba lavoille pärjää tuolla pentatonisella kotisoitteluissa ja blues jami sessioissa (oikeestaan koko blues kenttä hoituu näillä). Itse tykkään käyttää kaikkia seitsemää moodia ja pentatonisia skaaloja. Oma tyyli muodostuu myös kikoista jotka eivät välttämättä mene saman moodin mukaan. Itselläni ehdottomat suosikit löytyvät major pentatonisista, miksolyydisestä moodista ja doorisesta moodista.
 
Toki nuo "nuottikorvaan" perustuvat soolot ovat usein todella hyviä, mutta jos on opetellut saman asian skaaloina ja painanut sen syvälle selkäytimeen, löytää sävelet aina kuin apteekin hyllyltä. Tuo nuottikorvan kehittyminen on suoraan verrannollinen taas musiikin parissa vietettyyn aikaan, soittamiseen kulutettuun aikaa ja hieman lahjakkuuteenkin. Skaalat ja moodit oppii ehkä hieman nopeammin, mutta tässä on taas yksi mielipide kysymys. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta. Sitten vielä on yksi todella helppo jota kukaan ei ole vielä maininnut. Soittaa yksinkertaisesti biisin sävellajin mukaan sooloa.
 
Sointukierto on A, C, D eli sävellaji on C-duuri. C-duuri asteikon mukaan voi soittaa kyseisen sointukierron päälle. Yksinkertainen homma, mutta soitto toimii kuin sata jänistä

Sointukierto on A, C, D eli sävellaji on C-duuri.
 
Tarkoitat varmaan oikeaa asiaa, mutta mä en nyt tajua tuota antamaasi esimerkkiä.

Tarkoitat varmaan oikeaa asiaa, mutta mä en nyt tajua tuota antamaasi esimerkkiä.
 
"Sitten vielä on yksi todella helppo jota kukaan ei ole vielä maininnut. Soittaa yksinkertaisesti biisin sävellajin mukaan sooloa".
 
Eli soolo luodaan biisin sävellajin mukaan.

"Sitten vielä on yksi todella helppo jota kukaan ei ole vielä maininnut. Soittaa yksinkertaisesti biisin sävellajin mukaan sooloa".
 
Eli soolo luodaan biisin sävellajin mukaan.
 
Joo, mutta esimerkki-ilmaisu ei tukenut tuota oppia.
 
Kyseessä on muuten virallisesti ns. sointukeskus -ajattelu. Sävellaji = sointukeskus. Sointukeskus voi tietysti olla muukin, mutta useimmiten se on sama kuin sävellaji.

Joo, mutta esimerkki-ilmaisu ei tukenut tuota oppia.
 
Noh se nyt oli vain semmoinen kahden sekunnin esimerkki :).
 
Kyseessä on muuten virallisesti ns. sointukeskus -ajattelu. Sävellaji = sointukeskus. Sointukeskus voi tietysti olla muukin, mutta useimmiten se on sama kuin sävellaji.
 
Tuo sointukeskus oli ennesteen tuntematon sana. Pitääpä hakea informaatiota.

Mun mielestä ei voi joutua "skaalojen vangiksi" vaan niiden avulla saa vielä lisää mahollisuuksia sooloihin yms.. Ei voi sanoa millä skaaloilla pärjää, mutta ainakin pelkkä pentatooninen kuulostaa vähänki pidemmän päälle tylsältä.. Jos haluu pentatoonisen soolon soittaa, kyllä siihen pitää ainaki jotain säveliä välillä lisätä että sen saa pysymään mielenkiintosena...

Soolo on ihan paska jos ajattelet tyyliin "vedänpäs tähän vähän C-molli pentatonista, ja sen jälkeen vähän C-doorista!". Jos keskittyy liikaa skaaloihin sen kyllä huomaa soitossa, tai oikeastaan jos ei osaa käyttää. Kyllä se on loppupeleissä korvat jotka kertoo mikä on "oikein".

Jos et tähtää minnekkään isoille starba lavoille pärjää tuolla pentatonisella kotisoitteluissa ja blues jami sessioissa (oikeestaan koko blues kenttä hoituu näillä). Itse tykkään käyttää kaikkia seitsemää moodia ja pentatonisia skaaloja.
 
Kuinkaniin? Esim. toi edellämainitun SRV:n jutuista lähes kaikki perustui tuohon nimenomaiseen pentatoniseen molliin...tai no joo ns. bluesasteikkoon(pentatoninen molli lisättynä tritonuksella). En siis tiesikö SRV edes soittavansa kyseisten asteikoiden säveliä, mutta hyvältä kuulosti aina...ja kävi isoilla lavoillakin!
 
Itse oon samolla linjoilla näiden muutamien kanssa, että tää "skaala tohon ja skaala tähän juttuun" ajattelu ei oo paras mahdollinen.

Välillä siinä on vähän kyseenalaisia ääniä, mutta tuossa biisissä se onnistuu koska SRV pysyy koko ajan siinä Ebm -pentatonisessa - mikä on sen biisin keskus - eikä ne taustasoinnutkaan kovin pahasti ulos mene.
 
Itsekkin oon juurikin tätä juttua miettiny. Minusta se kuulostaa hienolta siitähuolimatta vaikka itse soinnut antais luovuudelle ja mielikuvituksella paljon laajemmat puitteet.
 
Kun Vauhganin juttuja muutenkin kattelee esim. tabulatuuri/nuotti muodossa, niin aika tyhjänpäiväisltä ne näyttää, muttakun kuulee miehen soittoa, ni ai piru miten hyvältä kuulostaa!? Tuntuu, että vaikka SRV ois pyyhkinyt perseensä kitarallaan niin siitäkin ois tullu komeeta musaa;D
Se vaan on se...tatsi!?;D

Emmie nimeltä osaa varmaan muita sanoa kuin bluesasteikon.
 
Off-topic:
Mikähän asteikko voisi olla tällainen, joka soitellessa tuli esille:
 
H - C - D# - E - G - G#
 
Edit. Sheeelvä.. Kiitos vastanneille!

Off-topic:
Mikähän asteikko voisi olla tällainen, joka soitellessa tuli esille:
 
H - C - D# - E - G - G#
 
Eiks tää oo dimasteikko?! puoli, puolitoista, puoli, puolitoista...jne?
En oo varma...aika avuton sitä on ilman kitaraa tai pianoa tällasissa tilanteissa?!;D