Kitarat: kitarakamat ›

Bodypuita siis etsiskelen ja tarkoitus olisi päästä samaan saundiin minkä lehmus+kuviovaahterakansi tuottaa. Käsitykseni mukaan nämä kolme puulajia ovat saundillisesti aika lähellä toisiaan (?) ja siitä johtopäätöksenä: jokin näistä kolmesta sen on oltava.
 
Pelkkä lehmus taitaa olla aika bassovoittoinen puulaji mutta tuo vaahterakansi tuo lisää kirkkautta sointiin vai? Eli periaatteessa hieman kirkkaampi lehmussaundi haussa siis.
 
Viisaammat vastatkaa.

Bodypuita siis etsiskelen ja tarkoitus olisi päästä samaan saundiin minkä lehmus+kuviovaahterakansi tuottaa. Käsitykseni mukaan nämä kolme puulajia ovat saundillisesti aika lähellä toisiaan (?) ja siitä johtopäätöksenä: jokin näistä kolmesta sen on oltava.
 
Pelkkä lehmus taitaa olla aika bassovoittoinen puulaji mutta tuo vaahterakansi tuo lisää kirkkautta sointiin vai? Eli periaatteessa hieman kirkkaampi lehmussaundi haussa siis.
 
Viisaammat vastatkaa.
 
Taitaa leppä mennä lähimmäksi tuota lehmus+vaahteraa.
 
http://www.freewebs.com/juzzu/Tone_reference_bodies.gif
 
http://www.andersonguitars.com/tonelib.html

Taitaa leppä mennä lähimmäksi tuota lehmus+vaahteraa.
 
http://www.freewebs.com/juzzu/Tone_reference_bodies.gif
 
Tää on enneki ollu täällä ja mun on vieläkin vaikea hyväksyä sitä, että leppä ja mahonki on ton mukaan noin lähellä toisiaan, kun niitten meikäläisen ajatusmallin mukaan pitäs olla kuin yö ja päivä?! Vai tulkitsenks mä tätä jotenki persiilleen?

Mahonki on yleisnimitys kohtalaisen monelle lajikkeelle.
 
Varmasti näin on, mutta kyllä minulle ja monelle muillekkin mahonki edustaa sitä, mihin olemme LP:n tapauksessa tottuneet, eli tumma ja sustain rikas sointi.

Varmasti näin on, mutta kyllä minulle ja monelle muillekkin mahonki edustaa sitä, mihin olemme LP:n tapauksessa tottuneet, eli tumma ja sustain rikas sointi.
 
Mun vaatimattomien kokemustean mukaan ainakaan kuiva Hondurasin mahonki ei ole mitenkään erityisen tummasointinen. Ja tämä puuhan se olisi sitä 'the mahonkia' kun on kyse Lespoista.

Mun vaatimattomien kokemustean mukaan ainakaan kuiva Hondurasin mahonki ei ole mitenkään erityisen tummasointinen. Ja tämä puuhan se olisi sitä 'the mahonkia' kun on kyse Lespoista.
 
Totta. Eräskin soitinrakentaja totesi verrattaen erityisen kirkassoundista mahonkikitaraa testatessaan: "hyvät mahongit". Lisäksi hyvä mahonki on usein kevyttä.

Puut ovat yksilöllisiä. Hyvin soiva mahonki voi olla kevyttä tai painavaa, tummasoundista tai enempi middlekästä (mikä on se Les Paulin juttu), väritykseltään vaaleaa tai tummaa jne.
 
Osa tuosta Les Paulin tummemmasta soundista johtuu osaltaan mahonkikaulasta liimaliitoksineen (set-neck). Ensimmäiset LP:t olivat tietääkseni kokomahonkisia ilman vaahterakantta, mutta Humbucker-mikrofonien myötä (läskisoundiset PAF-mikit) Les Pauleihin laitettiin vaahterakansi jottei homma mennyt liian tunkkaiseksi. Samalla hokasivat myös että vaahteran ulkoasua voi käyttää erilaisten viimeistelyjen saamiseksi. No, se Les Paulista.
 
Back to the topic. Itse en pidä lehmuksesta, se on jotenkin "ruma" puu ja soundikokemukset niistä ovat olleet hienoisia pettymyksiä (puuttuu erottelevuus, siksi ilmeisesti omiin RG-sarjasiin aikanani vaihtelin tallamikkiä useamman kerran). Jos etsisin vanhahtavaa Fender Strat tai Tele-soundia niin rungon tulisi olla saarnia tai suosaarnia. Sitä kun on kutsuttu hyväksi "musikaaliseksi" puuksi. Hyvä all-around tyyppinen ratkaisu, samoin kuin leppäkin. Leppä on myös helppo viimeistellä ja pintakäsitellä (tai jättää naturaliksi ja sipasta vaikka osmot pintaan).
 
Jos haluat pehmeää soundia ja viimeistelyksi tulee jotain muuta kuin bursti tai see-thru/translucent tyyppisiä ratkaisuja niin lehmus voi toki toimia.
 
PS. olisi mielenkiintoista kokeilla kitaraa jossa olisi vaahterainen setneck-kaula ja runko mahonkia ja saarnia. Tai sitten niin että rungossa sekä saarnia että leppää ja kaula mahonkia :)

Puut ovat yksilöllisiä.
 
Nimenomaan! Iän, virheiden ja kokemuksen kasvaessa suhtaudun yhä enemmän skeptisesti väitteisiin että tietyssä puulajissa on tällainen soundi ja toisessa tollainen. Hyvälaatuinen puu on hyväsoundista ja huonolaatuinen puu on huonosoundista (Silvertonen masoniittikitaroiden soundin "hyvyys" tai "huonois" on eri keskustelu), oli sitten kyseessä mahonki, leppä, haapa tai mikä vain.
 
Ei mahonki itsessään takaa mitään. 80 % myytävästä mahongista on liian huonoa soitinpuuksi ja menee vene- ja kalusteteollisuuden käyttöön. Vaan uskooko joku oikeasti että suuret massavalmistajat heittävät pois 80 % raakaineestaan?
 
Jos itse hakisin puuta kitaraan niin pääasiallinen kriteeri olisi puun laatu ja lämpökäsittely.
 
PS. olisi mielenkiintoista kokeilla kitaraa jossa olisi vaahterainen setneck-kaula ja runko mahonkia ... :)
 
PRS Custom 22 Soapbar.

Jos itse hakisin puuta kitaraan niin pääasiallinen kriteeri olisi puun laatu ja lämpökäsittely.
 
Tuo lämpökäsittely ilmeisestikin vähentää puun reagointia ilmaston muuttuessa? Tekee puun käyttäytymisestä vakaamman siis...

Tuo lämpökäsittely ilmeisestikin vähentää puun reagointia ilmaston muuttuessa? Tekee puun käyttäytymisestä vakaamman siis...
 
Lämpökäsittely kuivattaa puun nopeammin kuin aika.

Tuo lämpökäsittely ilmeisestikin vähentää puun reagointia ilmaston muuttuessa? Tekee puun käyttäytymisestä vakaamman siis...
 
Kaikki puuthan eivät kestä tuota lämpökäsittelyä. Seetri ei tietääkseni ainakaan kestä. Tosin eipä sitä taida kovin moni muu sähkökitaroissa käyttää kuin Ruokangas :P

Eli suosaarnia näillä näkymin. Eikös kyseinen tavara ole aika kevyttäkin saundillisten ominaisuuksien lisäksi?

Eli suosaarnia näillä näkymin. Eikös kyseinen tavara ole aika kevyttäkin saundillisten ominaisuuksien lisäksi?
 
Yleisesti saarni on kylä ollut painavampaa, kuin esmes vaikka leppä. Soundiltaan sitä pidetään kirkkaana ja napakkana.
 
Warmothin sivuilla on näistä aika oivat sepustukset ja yleistykset.

Suosaarnia etenkin pidetään leppää painavampana puuna. Mutta sitä kompensoimaan kannattaa hankkia leveä nahkaremmi :)
 
Warmothin sivuilla lepästä veistelty Stratorunko painaa noin 4lbs kun suosaarnista vastaava veistos 5lbs. Ei siis suurta eroa mutta hivenen.

Warmothin sivuilla lepästä veistelty Stratorunko painaa noin 4lbs kun suosaarnista vastaava veistos 5lbs. Ei siis suurta eroa mutta hivenen.
 
Naulan lisäys on itse asiassa aika paljon koska tässä se on 25%.

Naulan lisäys on itse asiassa aika paljon koska tässä se on 25%.
 
Prosentuaalisesti ehkä.
4lbs = 1,81kg
5lbs = 2.27kg
 
Ehkä tuolla nyt ei kuitenkaan ole NIIN merkittävää eroa. Tietysti jos kitaran runko painaa 200lbs ja siihen toisesta puusta 25% painavampi, niin silloin ero on varmasti huomattava.

Prosentuaalisesti ehkä.
 
Sama neljänneksen ero niillä on, prosentuaalisesti tai murtoluvuin esitettynä. Ja neljänneksen painoero runkopuussa tuntuu jo jossain.

Sama neljänneksen ero niillä on, prosentuaalisesti tai murtoluvuin esitettynä. Ja neljänneksen painoero runkopuussa tuntuu jo jossain.
 
Pieni ero tuohan on. Eikä sillä painolla niiiiin väliä ole. Tietty on mukavempaa jos on kevyt soitin mutta jos painoa löytyy, tulee sellainen "oikea soitin"-tuntu. Molempi parempi.

Ja neljänneksen painoero runkopuussa tuntuu jo jossain.
 
Henki on voimakas, mutta liha on heikko... ilmeisesti. En minä ole vielä hylännyt yhtään kitaraa 400 gramman painoeron takia.